Hyvinkääläinen Nina Pyykkönen, 43, on terveydenhuollon ammattilainen, jolla on tieteellinen jatkotutkinto. Tiede ei tarjoa hänelle vastauksia kaikkiin kysymyksiin, joten hän etsii ratkaisuja myös joogasta, mediataatiotekniikoista, shamanistisesta perinteestä ja itämaisista elämänfilosofioista.
Hän kertoo elävänsä ajanjaksoa, jossa hän etsii itseään – ja tavaroitaan. Järjestelmällisestä psykoterapeutista on viimeisen viiden vuoden aikana kuoriutunut esille persoona, jolta kalenteria myöten kaikki on hukassa.
– Aikaisemmin ihmiset sanoivat, että olen niin jämpti kaikessa. Nyt äkkiä olen aivan pihalla käytännön asioiden kanssa.
Pohdintojen ansiosta hän on päätynyt eräänlaiselle ei-kenenkään maalle. Toinen jalka on akateemisen tieteen kamaralla, toinen henkisen kasvun maailmassa.
– Jos minulta kysytään, olenko hihhuli vai tieteen ihminen, vastaan pilke silmäkulmassa olevani molempia.
Pyykkösen mielestä järkiperäinen ajattelu ja looginen pohdinta on tärkeää pitää mukana silloinkin, kun tehdään henkisiä harjoituksia ja meditoidaan.
– Mutta sen soisi olevan enemmän havainnoijan kuin kaikkitietävän komentelijan roolissa. Se on lamppu, joka valaisee tietoisuutta.
QAnon-ideologialla otollinen maaperä hyvinvointipiireissä
Etenkin koronapandemian alkamisen jälkeen salaliittoteoriat ovat rantautuneet internetistä myös joogasaleille. Väitteiden mukaan osalla joogatunneista on puhuttu rokotteista kielteisesti ja vastustettu maskien käyttämistä.
Henkiseen kasvuun tähtääviin harjoituksiin hakeutuu paljon ihmisiä, jotka etsivät vastauksia kipeisiin kysymyksiin. Tämä avaa joogaopettajille mahdollisuuden käyttää valtaa, joka Pyykkösen mielestä tuo mukanaan vastuun.
Aiemmin syksyllä osa joogaopettajista allekirjoitti vetoomuksen salaliittoteorioita vastaan. Suomessa työskentelevien joogaopettajien vetoomuksen mukaan alalla on etenkin koronapandemian aikana levitetty kulttimaisia salaliittoteorioita.
Vetoomuksen julkistamisen jälkeen roihahti kiivas nettikeskustelu, joka jakaa joogapiirejä kahteen leiriin. Sosiaalisen median joogaryhmissä käynnissä oleva kovasanainen väittely salaliittoteorioista alleviivaa Pyykkösen mielestä sitä, kuinka hankalaa tasapainottelu tieteen ja mystiikan välillä on.
– Koko ajan on paine, että pitäisi valita jompikumpi puoli.
Akateemista tiedettä ja valtarakenteita kritisoivat ihmiset vetoavat hyvinvointipiireissä mielellään yksilönvapauteen. QAnonin viestintää sosiaalisessa mediassa seuraavat ihmiset korostavat usein olevansa itsenäisiä ajattelijoita.
Pyykkösen mielestä itsenäinen ajattelu on hyvä asia, mutta yhtä asiaa hän ei ymmärrä.
– Miksi itsenäinen ajattelu kohdistuu vain valtamediaan ja julkaistuun tieteeseen, mutta ei niihin verkkoon ladattuihin kotivideoihin? Miksei itsenäinen ajattelija kyseenalaista videoita, joissa joku kertoo omista uskomuksistaan ja päätelmistään, ilman mitään tukea väitteilleen?
"Apua, tämähän on epätieteellistä"
Opiskeltuaan 1990-luvun lopulla ensin uskontotieteitä Lontoon King’s Collegessa ja Turun yliopistossa Nina Pyykkönen pyrki Helsingin yliopistoon opiskelemaan psykologiaa. Hän valmistui psykologiksi talvella 2003 ja psykoterapeutiksi seitsemän vuotta myöhemmin.
Hän työskentelee omassa yrityksessään terapeuttina, työnohjaajana ja kouluttajana. Terapeuttina lähestymistapa on psykodynaaminen. Suuntauksessa pyritään ymmärtämään niitä tiedostamattomia tekijöitä ja voimia, jotka vaikeuttavat potilaan psyykkista elämää. Pääpaino on nykyhetken tapahtumissa ja nykyisissä ihmissuhteissa.
Unet ovat erityinen kiinnostuksen kohde Pyykköselle, joka ihailee sveitsiläistä analyyttisen psykoterapian perustajaa Carl Gustav Jungia. Unimaailma kiehtoi jo lapsena. Lempikirja oli Uppo-Nalle ja Nukku-ukko.
– Uppo-Nalle-kirjat olivat aika radikaaleja juttuja. Minusta ukko, joka tulkitsi toisten unia, oli häikäisevän kiehtova. Nyt teen itse vähän samoja hommia kuin Nukku-ukko.
Joogan harrastamisen Pyykkönen aloitti vuonna 1998, jolloin se oli hänelle enimmäkseen kehonhuoltoa. Hän ajatteli myös, että nopealiikkeisenä ihmisenä olisi hyvä kokeilla jotain, joka toisi elämään rauhallisempia vivahteita. Alussa mantrat ja hengittelyt ahdistivat.
– Mantrat eivät ole vieläkään minulle se juttu, mutta hengittely on.
Joogaharrastus oli välillä tauolla, mutta vuonna 2011 toisen lapsen syntymän jälkeen hän palasi joogasalille. Suhde omaan kehoon oli muuttunut raskauksien aikana. Jooga antoi mahdollisuuden olla rauhassa omassa kehossa ilman hätää ja kiirettä.
Klassinen keski-iän kriisi iski, kun jo lapsena mystiikasta kiinnostunut Pyykkönen täytti 38 vuotta.
– Kriisi hiipi niin, että ilmoittauduin joogaopettaja koulutukseen. Mietin, että apua, tämähän on todella epätieteellistä.
Hetki oli akateemisen tieteen maailmassa pitkään eläneelle psykologille hämmentävä. Hän alkoi pohtia, onko akateeminen tiede sittenkään vastaus kaikkeen.
– Jokin minussa kyseenalaisti voimakkaammin, onko maailma pelkkiä ykkösiä ja nollia. Se ahdisti, koska olin ajatellut, että minulla on tämä homma hanskassa. Eikä se sitten ollutkaan.
Miksi järki katoaa nettikeskustelussa?
Akateeminen tiede ja mystiikka ovat hänelle kuin yin ja yang, valo ja pimeys. Ei ole toista ilman toista. Pyykkösen mielestä pimeydessä on aina mukana ripaus valoa ja päinvastoin.
Ääripäihin ajautuminen kiehtoo ja samalla ahdistaa. Jäljelle jää vain musta tai valkoinen. Pyykkösen mukaan tähän päädytään, kun tunteet ottavat ihmisessä vallan. Kun tunnemme olevamme turvassa, parasympaattinen hermosto toimii hyvin ja ajattelu on kirkasta.
Jos joudumme vaaraan tai kärsimme kovasta stressistä, syntyy taistele tai pakene -reaktio. Silloin immuunipuolustus heikkenee ja ruuansulatus kärsii, myös aivot toimivat eri tavalla. Järkiperäinen ajattelu kääntyy pois päältä.
– Tämän takia olemme lajina selvinneet hengissä. Jos olemme jäämässä auton alle, ei kannata jäädä pohtimaan asiaa järkiperäisesti, vaan hypätä nopeasti alta pois.
Sama tapahtuu kiihkeitä tunteita herättävän nettikeskustelun tuoksinassa. Kyky järkevään ajatteluun katoaa.
– Asiat muuttuvat mustavalkoisiksi. Ajaudumme ääripäihin.
QAnon-liike houkuttelee joogaharrastajia puhumalla valaistumisesta sekä hyvän ja pahan taistelusta. Liike kuorruttaa sanomansa tunteita nostattavilla väitteillä pedofiliasta ja valtaeliitin salaliitoista. Niitä lukiessa tunteet ottavat vallan ja kyky analyyttiseen ajatteluun häviää. Pyykkösen mukaan ajaudutaan helposti inttämiseen.
– Jos toinen osapuoli yksiselitteisesti toteaa, että kaikki tieteellinen tutkimus on valhetta ja toinen taas väittää salaliittoteorioita täysin tuulesta temmatuiksi, kommunikaatio katkeaa.
Yhteyden ylläpito edellyttää, että toisen käsitystä ei saa demonisoida. Asioita täytyy silti kyseenalaistaa.
Kunnallispolitiikassa mukana oleminen on entisestään korostanut hänelle sitä, kuinka tärkeää keskusteluyhteyden säilyttäminen on. Mutta toisen näkökannan ymmärtäminen ja sen hyväksyminen ovat kaksi aivan eri asiaa, tähdentää Pyykkönen.
– Parhaimmillaan rauhanomainen keskustelu yhteisin pelisäännöin voi johtaa toisen mielipiteen ymmärtämiseen. Siitä huolimatta, että mielipide-erot jäisivät yhä voimaan.
Joogapiireissä riski lahkomaisuuteen
Kulttien syntyminen on Nina Pyykkösen mukaan todellinen uhka joogassa. Se johtuu siitä, että ihmisiä ohjataan henkistymiseen tavalla, joka johtaa helposti mustavalkoiseen ajatteluun.
– Kun kielletään kaikki muu kuin suuri totuus ja viisaus, kasvaa riski lahkomaiseen ajatteluun. Etenkin jos kaiken yläpuolella on yksi suuri guru, jota ihaillaan.
Pyykkönen kertoo ajoittain kohdanneensa itsekin alan pimeitä puolia. Hän on ollut tilanteessa, jossa joku oppilaista on joogatunnilla kritisoinut ohjaajan toimintatapaa tai pyytänyt selitystä johonkin asiaan.
– Ohjaaja on vastannut kritiikkiin sanomalla, että kysyt tuota siksi, koska olet vielä niin alussa henkisen kehityksen polulla. Akateemiseen tieteeseen viittaavat kommentit kuitataan liian usein näin.
Tämä on Pyykkösen mielestä vaarallista.
– Minulle tulee olo, että tämä on aivan kuin kultti. Jostain voi astua iso guru ja julistaa, että hänellä on ainoa oikea viisaus.
Akateemiset tieteentekijät ovat Nina Pyykkösen mielestä myös vastuussa polarisoitumisesta. Kun molemmat osapuolet pysyvät tiukasti omissa karsinoissaan, ajatustenvaihto tyrehtyy. Hän viittaa viime syksyiseen kansalaisaloitteeseen täydentävistä hoidoista. Aloite ei kerännyt tarpeeksi kannatusta edetäkseen eduskunnan käsittelyyn.
– Keskustelussa tiedepiirit mustamaalasivat kaikki täydentävät hoidot. Hyvätkin luontaishoidot vedettiin alas viemäristä hopeaveden ja muiden vaaralliseksi todettujen mukana.
Täydentävistä hoidoista löytyy Pyykkösen mielestä paljon muun muassa stressin lievittämiseen ja hermoston toiminnan tukemiseen sopivia hoitomuotoja ja harjoituksia. Nämä pitäisi erottaa harvinaisista ääritapauksista, joissa esimerkiksi syöpäpotilas kieltäytyy lääkehoidoista ja turvautuu pelkkiin luontaishoitoihin.
– Minusta henkilökohtaisesti on älytön ajatus, että joku kieltäytyy tuollaisessa tilanteessa lääketieteellisestä hoidosta. Luontaishoitoja voi käyttää lääkehoidon rinnalla auttamaan kehoa selviytymään rankoista syöpähoidoista.
Hyvinvointipiireissä roihunnut keskustelu on tuonut esille isoja, kielteisiä tunteita, jotka aiemmin on suurelta osin piilotettu. Raivo ja viha eivät kaikkien mielestä kuulu henkisen kasvun polulle.
Psykoterapeutti Nina Pyykkösen mielestä ne kuuluvat.
– Ilman aggressiota ihminen ei olisi uskaltanut ulos luolastaan. Olisimme peräkammarin tyttöjä ja poikia, jotka eivät uskalla tehdä mitään.
Aggression olemassaolon kieltäminen on Pyykkösen mielestä vaarallista. Se lävähtää esille ennen pitkää joka tapauksessa.
– Sitten menee kuppi täysin nurin, eikä ajattelu pelaa lainkaan.
"Olen synkän hahmon ritari"
Joogille epäsopiviksi väitetyt tunteet ovat tuttuja Nina Pyykköselle. Hän on surullinen, turhautuu, ärsyyntyy ja tuntee itsensä joskus avuttomaksi. Henkisyyteen tähtäävissä ryhmissä nämä tunteet torjutaan usein.
– Olen synkän hahmon ritari. Minua on vieraannuttanut joogayhteisöstä se, että monesti vain valo, ilo ja rakkaus ovat sallittuja tunteita. Psykoterapeuttina minua kauhistuttaa muiden tunteiden kieltäminen.
Kun varjopuoli piilotetaan, se alkaa elää omaa elämäänsä tiedostamattomasti pinnan alla yhteisössä. Se ei ole hallinnassa, ja saa Pyykkösen mielestä jopa pelottavia muotoja. Ainoa ratkaisu on hyväksyä rumiksi sanotut tunteet.
Hän tunnustaa olevansa idealisti, joka näkee nyt käynnissä olevan kriisin matkana kohti uudenlaista joogayhteisöä.
– Kunhan keskusteluyhteys säilyy, tämä voi johtaa kehittymiseen. Perustoimintatapa ihmisen luonnossa on, että usein kehitys tapahtuu kriisin läpi.
Kuuntele Areenasta: Erikoispsykologi Nina Pyykkönen valottaa mentalisaation voimaa yhteiskunnassa – mitä tekemistä on mielentämisellä ja sananvapaudella?
Voit keskustella aiheesta lauantaihin klo 23 asti.