Miksi kukaan ei huomioi kohteeksi joutuneita nuoria ja esitä konkreettisia puuttumiskeinoja?
Näin ajatteli espoolainen Anne Ebeling seuratessaan Helsingin Sanomien tiistaisen uutisen käynnistämää keskustelua väkivaltaisesti oirehtivista helsinkiläisnuorista.
Ebelingillä on omakohtainen kokemus aiheesta, sillä hänen 15-vuotias poikansa joutui ystävänsä kanssa aiemmin syksyllä vakavan ryöstön yrityksen kohteeksi Helsingissä.
Ebelingin mukaan isompi poikaporukka oli “spotannut” ja piirittänyt kaksikon, mutta nämä onnistuivat pakenemaan piiritysringin keskeltä. Pojan ystävä sai paetessaan kuitenkin hengenvaarallisen puukoniskun selkäänsä.
Ebelingin pojaltaan saaman käsityksen mukaan piirittäjät olivat maahanmuuttajataustaisia, suunnilleen samanikäisiä poikia.
– Tuollaisessa taistele tai pakene -tilanteessa fokus menee vain hengissä selviytymiseen eikä mieleen jää hirveästi tuntomerkkejä.
Tekijöitä ei saatu kiinni.
Takaisin Pasilaan -podcastissa räppäri ja kirjailija Mercedes Bentso kertoo omien kokemustensa kautta, mikä ajaa nuoret yhteiskunnan laidalle ja miten heidät voisi sieltä tavoittaa.
Ebeling ei halua kertoa tapahtumapaikkaa tai tarkempia yksityiskohtia julkisesti, mutta hänen kuvailemansa tapaus on poliisin esitutkinnassa.
Poliisi ei voi vahvistaa Ylelle asianosaisten nimiä, mutta Yle on nähnyt Ebelingin perheen ja tapausta tutkineen poliisin sähköpostikeskustelun, joka liittyy tapauksen yksityiskohtiin.
– Ymmärrän, että yksittäistapauksia on ollut kautta maailman sivun, mutta poliisit sanoivat, että tällaista ryöstelyä tapahtuu joka viikko. Omakohtaisessa tapauksessa siitä törkeän teki puukon käyttö, Ebeling sanoo.
Poliisi on huolissaan yli sadasta nuoresta, joista 10–20 hankalimpia
Helsingin poliisin nuorisoryhmän johtaja, rikoskomisario Marko Forss toteaa HS:n uutisen mukaisesti poliisin ja nuorisotyöntekijöiden olevan huolissaan noin 100–150:stä väkivaltaisesti oireilevasta alaikäisestä, jotka liikkuvat vaihtelevissa porukoissa kaupungilla. Forssin mukaan osa on ulkomaalaistaustaisia ja osa kantasuomalaisia.
– Kyseessä ei ole mikään yksi sadan nuoren jengi. Yhdistävä tekijä on lastensuojelun asiakkuus ja se, että näitä nuoria tuntuu olevan usein paikalla kun sattuu ja tapahtuu. Tietyt nimet toistuvat suhteellisen usein rikosilmoituksissa.
Niin kuin koulukiusaajaporukassa, osa on Forssin mukaan pääkiusaajia, osa liepeillä pyöriviä nuoria, "hangaroundeja" ja muut siltä väliltä.
Forssin mukaan erotettavissa on 10–20 henkilöä, jotka ovat syyllistyneet vakavampiin rikoksiin. Myös heihin kuuluu sekä kanta- että maahanmuuttajataustaisia nuoria rikoslajista riippuen.
Ryöstöissä erottuvat Forssin mukaan maahanmuuttajataustaisista ne, joiden juuret ovat Lähi-Idässä ja Pohjois-Afrikassa. Kantasuomalaisia näkyy esimerkiksi huumausaineiden käyttörikoksissa.
– Täytyy tietysti muistaa, että maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat hyvin heterogeeninen joukko. Mutta jos ajatellaan haasteita, ne liittyvät segregaatioon. Ollaan omissa porukoissa ja nähdään, ettei yhteiskunnassa välttämättä ole etenemismahdollisuuksia.
– Eniten esille on kuitenkin noussut helpon rahan motiivi. Helppo eteneminen maineeseen ja mammonaan houkuttelee koulutuksen ja uran hankkimista enemmän, Forss tuumaa.
Forssin mukaan tärkeää olisi saada mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten kohdalla nuorten oma yhteisö.
– Ja sitä olemme tehneetkin sidosryhmien kanssa.
Väkivaltarikosten määrä vähentynyt, teräaseita nuorilla aiempaa useammin
Forss on toiminut poliisin nuorisoryhmässä pian kolme vuotta. Koko sen ajan näköpiirissä on ollut oirehtivia nuoria ja osalla heistä on maahanmuuttajatausta. Koko sen ajan myös poliisin ennalta estävä toiminta, nuorisotyö, lastensuojelu ja muut viranomaiset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä.
– Tätä problematiikkaa on ollut koko sen ajan havaittavissa kun olen ollut nuorisoryhmässä. Uutta tässä on huoli siitä, että myös hieman vanhempien kohdalla olisi alkanut muodostua ryhmiä. Ja kun se yhdistetään oirehtiviin nuoriin, lopputulos huolestuttaa.
Forssin mukaan porukalla tehdyissä ryöstöissä on mukana usein viisi tai kuusi nuorta, joista kaksi on aktiivisia. Täysi-ikäisyyden myötä porukalla ryöstely Forssin mukaan usein jää.
"Kukaan päättäjä ei ole pahoitellut uhreille"
Ryöstöyrityksen kohteeksi joutuneen pojan äiti Anne Ebeling kertoo olleensa tapahtuneen jälkeen yhteydessä useampaan poliittiseen päättäjään, mutta kukaan ei tuntunut haluavan puhua aiheesta, koska se liippaa maahanmuuttajataustaisia nuoria.
– Asia on arka eikä kukaan halua leimautua rasistiksi, mutta todellisuudessa meillä on ryhmä nuoria, jotka uhkaavat tai haluavat jäädä yhteiskunnan laidalle. Asiasta vaikeneminen vain lisää polarisoitumista ja populismia.
– Kyse ei ole ihonväristä, vaan siitä, että kaikki rikoksia tekevät on otettava kiinni. Myös maahanmuuttajataustaiset.
Tiistain jälkeen asiasta on toden teolla keskusteltu ja kantaa ovat ottaneet myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.), mutta uhrit on Ebelingin mielestä keskustelusta unohdettu.
– Se tuntuu loukkaavalta. Samoin tapahtumien vähättely "normaalina" nuorten jengitappeluna. Yksikään päättäjä ei ole pahoitellut väkivallan uhreille ja heidän läheisilleen tapahtunutta ja pieleen menneitä päätöksiä, joiden vuoksi he ovat joutuneet kohteiksi.
– Nuoria on jopa kuollut, Ebeling sanoo ja viittaa Vallilassa 31.10. tapahtuneeseen puukotukseen ja Kaivopuistossa kesällä tehtyyn pahoinpitelyyn, jonka seurauksena kuoli nuori mies.
Helsingin poliisin tiedotteista ei ilmene, että Vallilan lokakuisesta henkirikoksesta epäillyt nuoret olisivat maahanmuuttajataustaisia. Kaivopuiston kesällä tapahtuneessa pahoinpitelystä epäillään neljää nuorta ulkomaalaistaustaista miestä.
Poliisin paine alaikäisten epäiltyjen valokuvien julkaisemiseen kasvaa
Ebeling pohtii, voisiko esimerkiksi vakaviin rikoksiin syyllistyneiden alaikäisten edesvastuuseen asettamista ja lastensuojelun keinoja tiukentaa.
– Kyllä 14–16 vuotias tietää, että puukolla lyönti voi tappaa, hän toteaa.
– Meillä ei mielestäni ole vakavissa tapauksissa riittäviä keinoja puuttua tapahtumien kulkuun. Jonkinlaisen intervention täytyy olla mahdollista. Hinta alkaa olla kova, kun nuoria kuolee ja haavoitetaan puukolla.
Hän nostaa esimerkiksi Vallilassa 31.10. tapahtuneen henkirikoksen, josta yksi 16-vuotias epäilty on epäiltynä myös aiemmin Tampereella tapahtuneesta tapon yrityksestä, mutta oli rikkonut kohdalleen asetettua matkustuskieltoa.
Nuorisopoliisi Marko Forss ei lähtisi yleisesti ottaen tiukentamaan alaikäisten vangitsemiskäytäntöä, vaikka se voi olla hänen mukaansa tarpeen erityisesti vakavien rikosten selvittämisessä.
– Matkustuskiellolla saadaan yleensä nuori pysymään nuorisokodissa, sillä kiellon rikkomista eli hatkojen ottamista seuraa pidätys ja mahdollinen vangitseminen.
Forss nostaa esiin, että joissain nuorisoväkivaltaan liittyvissä tapauksissa on ollut vaikea saada silminnäkijätietoja, vaikka paikalla olisi ollut paljon nuoria.
Forssin mukaan poliisilla alkaakin olla kasvava paine julkaista etenkin vakavista rikoksista epäiltyjen alaikäisten kuvia valvontakameran tallenteesta, jos silminnäkijätietoja ei poliisille muuten tule.
– Olemme äärimmäisen varovaisia emmekä haluaisi julkaista kuvia alaikäisistä, mutta nykysuuntaus menee varmasti siihen, että rajanvetoa on tarkasteltava uudelleen erityisesti vakavien tekojen kohdalla.
Lue lisää: