20-vuotias Brahim Aouissaoui päätti lähteä meren yli Eurooppaan kotikaupungistaan, Tunisian Sfaxista, viime vuoden syyskuussa. Kuusi päivää myöhemmin hän saapui Italiaan Lambedusan saarelle 20 muun tunisialaismiehen kanssa pienellä kalastusveneellä.
Aouissaouista ei ilmennyt mitään epäilyttävää tiedustelutietoa Italian rajaviranomaisten selvityksissä – ei hänen kotimaassaan sen paremmin kuin EU-maissakaan. Viranomaiset ottivat Aouissaouista valokuvan ja rekisteröivät hänet saapuneeksi. Henkilöpapereita hänellä ei ollut mukanaan.
Aouissaoui sai määräyksen poistua maasta ja palata Tunisiaan, mutta jotenkin hän onnistui livahtamaan Ranskan rajan yli.
28. lokakuuta tänä vuonna hän soitti perheelleen Nizzasta. Seuraavana aamuna hän tappoi Notre-Dame-basilikassa kolme ihmistä veitsellä. Hän kantoi aseen lisäksi mukanaan koraania ja kahta kännykkää.
Tarkempi syyni rajoille
Saksa ja Ranska haluavat nyt estää tämän tyyppisiä turvallisuuslapsuksia ja kiristää valvontaa EU:n ulkorajoilla.
– On kiireistä ja ratkaisevan tärkeää saada tarkemmin selville, kuka lähtee EU:sta ja kuka palaa, Saksan liittokansleri Angela Merkel sanoi tavattuaan Ranskan, Itävallan, Hollannin, Eurooppa-neuvoston ja EU-komission johtajat aiheen tiimoilta tiistaina.
– Jokainen yhdessä jäsenmaassa tai sen rajoilla tehty turvallisuusvirhe on turvallisuusriski kaikissa muissa EU-maissa, Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi.
Parempaa yhteistyötä moskeijoiden kanssa
Itävallassa taas kuoli neljä ihmistä radikaali-islamistin luoteihin puolitoista viikkoa sitten. Tekijä oli Itävallassa kasvanut nuori mies, jolla oli rikollista taustaa.
Iskujen jälkeen moskeijoita on suljettu sekä Ranskassa että Itävallassa, ja viranomaiset ovat takavarikoineet miljoonia euroja käteistä rahaa terrorismista epäillyiltä. Keski-Euroopan maiden johtajat haluavat Euroopan moskeijat tarkempaan valvontaan. Itävalta ja Ranska aikovat tehdä rajuja tiukennuksia maidensa lakeihin.
Saksa ja Ranska aikovat myös lisätä imaamien koulutusta kotimaassa, ja kasvattaa näin eurooppalaisten imaamien osuutta moskeijoissa. Esimerkiksi Ranskassa saarnaavista imaameista 151 saa palkkansa Turkin valtiolta.
Lisää aiheesta: Laaja protestiaalto Ranskaa vastaan leviää muslimimaissa Macronin muistopuheen jälkeen – Erityisesti Ranskan ja Turkin välit kiristyvät
Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel ehdotti tällä viikolla jopa yhteisen eurooppalaisen instituutin perustamista imaamien koulutukseen.
Suomalaisvirkamiesten mielestä idea olisi kuitenkin hankala toteuttaa, koska koulutusasiat eivät ole EU-tason vaan kunkin jäsenmaan oma asia. Imaamien kouluttamisesta on myös huonoja kokemuksia Hollannista.
Hankkeita valmisteltu jo pitkään
EU:n sisäministerit käsittelivät tänään terrorismia etäkokouksessaan. Erilaisia hankkeita on ollut työn alla jo Pariisin 2015 iskuista lähtien, mutta moni niistä on yhä käsittelyputkessa.
Tiedonvaihtoa parannetaan entisestään, poliisiyhteistyötä lisätään.
Terroristiset sisällöt halutaan pois verkosta tunnin kuluessa siitä, kun ne on havaittu. Ratkaisematta on moni yksityiskohta kuten jo sekin, mikä sisältö ylipäätään määritellään terroristiseksi.
– Yhteneväiset säännöt olisivat myös yritysten etu, kun säännöt olisivat samat kaikkialla, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoi kokoustauolla perjantaina.
Nyt lainsäädännön valmistelua halutaan vauhdittaa. Tavoitteena on saada neuvottelut loppuun joulukuussa.
Aihe on esillä myös EU:n joulukuun huippukokouksessa, kun komissio antaa uuden esityksen terrorismin torjumiskeinoista.
Herkkä ja vaikea aihe
Terrorismin torjunta on EU:lle vaikea aihe kahdesta syystä. Ensinnäkin jäsenmailla on jokseenkin erilainen suhtautuminen tapaan, jolla radikaali-islamistisia iskuja torjutaan.
Ranskassa on ollut terrori-iskuja viime vuosina eniten, liki 300 ihmistä on kuollut. Maan entinen presidentti François Hollande julisti jo vuoden 2015 Pariisin terrori-iskujen jälkeen sodan Isis-terroristijärjestöä vastaan.
Pohjois-Euroopan maat taas ovat pyrkineet estämään iskuja enemmän ennalta-ehkäisyn, koulutuksen ja esimerkiksi radikaalisaation esto-ohjelmien kautta.
Aihe on vaikea myös siksi, että sananvalinnoilla on terrorismin määrittelyssä tavallista suurempi merkitys. Myös äärioikeistolaiset ja -vasemmistolaiset ovat tehneet terrori-iskuja Euroopassa.
Jos päätetään lähinnä radikaali-islamisteihin kohdistuvista toimenpiteistä, vaanii riski kaikkien muslimien syyllistämisestä ja leimaamisesta. Miten fanatismia torjuttaessa vältetään samalla leimaamasta koko muslimien maltillista enemmistöä?
Aiheen herkkyyttä kuvaa se, että EU-sisäministerien tämänpäiväisen kokouksen julkilausumasta islam-sanat pyyhittiin pois kokonaan, ja islamismikin on mainittu vain kerran. Alkuperäisessä paperissa viikon alussa islam-mainintoja oli yli kymmenen.
– Terrorismin vastainen taistelumme ei ole suunnattu mitään uskonnollista tai poliittista vakaumusta kohtaan vaan fanaattista ja väkivaltaista ekstremismiä vastaan, ministerien perjantain muotoilu kuuluu.
Terrorismin taustalla on monenlaisia taustatekijöitä, Ohisalo korostaa. Saksa on hänen mukaansa puheenjohtajana painottanut, että Euroopassa on uskonnonvapaus ja oikeus olla uskomatta. Vakivaltainen radikalismi on erikseen.
– Haluamme torjua ekstremismiä ja terrorismia riippumatta taustaideologiasta, Ohisalo sanoo.
Bloombergin mukaan puheenjohtajamaa Saksan laatimissa ensimmäisissä päätöslauselmaversioissa linkitettiin maahanmuutto ja terrorismi yhteen. Vaikka EU nyt varookin leimaamasta miljoonia muslimikansalaisiaan ja maahanmuuttajia, paineita nykyistä tiukempiin linjauksiin on taas EU-huippukokouksessa joulukuussa.
Lue lisää:
Tekstiä tarkennettu 13.11. klo 20:23: Sisäministerien on tarkoitus tehdä päätöksiä joulukuussa, mutta varmuutta niistä ei ole.