Tihkusade kastelee Raision poliisiaseman hämärää pihaa, kun vanhempi konstaapeli Gisela von Porat starttaa iltaseitsemältä kahdentoista tunnin yövuoroaan.
Arkiyö ei ehkä ole kaikkein kiireisin, mutta silloinkin metelihälytyksiä tulee, kun naapurit kyllästyvät pikkutuntien juhlijoihin ja kutsuvat poliisin paikalle.
Von Porat on tehnyt yövuoroja reilut kolme vuotta. Hän myöntää, että iltatorkulle oli aluksi totuttelua valvomiseen. Vaikka kroppa on nyt tottunut uuteen rytmiin, väsymykseltä ei voi aina välttyä.
– Välillä on kausia, jolloin nukun vähemmän ja huonommin. Silloin ihan ensimmäiseksi vähennän kaikkea muuta kuormitusta. Tyhjennän kalenteria ja otan parempia rauhoittumishetkiä, vaikken nukkuisikaan.
Vaihteleva vuorotyö motivoi, vaikka perhe-elämän sovittaminen siihen vaatii omat järjestelynsä.
– Minulla on lapsia ja koiria. Minun täytyy miettiä oman jaksamisen mukaan se, mitä heidän kanssaan jaksan ja mitä ei jaksa tehdä. Täysin normaalisti ei pysty elämään, mutta melkein.
Tätä juttua varten haastateltiin myös kahta muuta yötyötä tekevää. Leikkaussalin sairaanhoitaja Taina Leppänen kertoo tehneensä yövuoroja jo 1980-luvun alkupuolelta asti, pitkään myös pelkkiä yövuoroja.
– Lähtiessäni tähän ammattiin tiesin, että työ on vuorotyötä. Jossain vaiheessa elämää se vaikuttaa todella paljon. Varsinkin, kun lapset ovat pieniä, on mietittävä päivähoidot ynnä muut.
Silti hän kertoo pitäneensä yötyöstä, jolloin asioiden hoitaminen päivisin sujui. Nyt kolmivuorotyössä vuorot jakautuvat epätasaisemmin.
– Se on aika raskasta.
Ylivartija Matias Anttilalla yövuoroja on puolestaan takana kuutisen vuotta. Valvominen väsyttää, mutta Anttila kertoo toipuvansa siitä helposti.
– Totta kai yövuoron jälkeen vähän naatti on, mutta sitten otetaan unta palloon.
Ehkä tulevaisuudessa elämänrytmi voi silti muuttua, Anttila pohtii.
– Jos jossain vaiheessa perhettä meinaa ruveta perustamaan, on helpompi pyörittää arkea normaalilla rytmillä.
Tutkimustulokset kertovat yötyön riskeistä
Tuoreen pohjoismaisen tutkimuksen mukaan yötyötä sisältävä vuorotyö on yhteydessä työtapaturmiin, sairauspoissaoloihin sekä esimerkiksi keskenmenoihin ja rintasyöpään.
– Toisaalta tutkimukset viittaavat myös vahvasti siihen, että voimme vähentää näitä riskejä hyvällä vuorosuunnittelulla ja parantamalla työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia työaikoihin, kertoo tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta.
Tutkimusryhmä on päivittänyt suositukset vuorotyön terveys- ja turvallisuusriskien ehkäisemiseksi.
Tutkimusprofessori Mikko Härmä pitää realistisena, että suosituksia voidaan myös ryhtyä noudattamaan työpaikoilla.
– Kuitenkin viime kädessä yritykset ja organisaatiot päättävät, missä määrin haluavat ottaa työhyvinvointiin liittyvät asiat mukaan käytännön vuorosuunnitteluun, Härmä toteaa.
Hyvä työvuorosuunnittelu auttaa jaksamaan
Tutkimukset osoittavat, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin vähentävät sairauspoissaolojen, tapaturmien, mielenterveysongelmien sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden riskiä.
TTL:n tutkimusprofessori Mikko Härmän mukaan hyvä vuorosuunnittelu tapahtuu pitkäjänteisesti yhteistyössä henkilöstön kanssa.
– On tärkeä ottaa huomioon paitsi normaalit miehitykseen, pätevyyksiin ja säädöksiin liittyvät asiat, mutta myös ihmisen biologiset ja yksilölliset rajat, Härmä painottaa.
Härmän mukaan tämä on erityisen tärkeää esimerkiksi ikääntyviä ihmisiä ja osatyökykyisiä ajatellen. Hän kertoo, että lisäksi naisvaltaisilla palvelusektorin aloilla vaikutusmahdollisuudet työaikoihin ovat Suomessa varsin huonot.
– Niillä tehdään paljon aikaan ja paikkaan sidottua työtä.
Tämän vahvistaa myös leikkaussalin sairaanhoitajana Turun yliopistollisessa keskussairaalassa työskentelevä Taina Leppänen. Hän toteaa, että oma vaikutus työvuoroihin on vähäinen.
– Voisin suunnitella vapaita ja harrastuksia, jos työvuorolistan suunnitteluun voisi osallistua ja vaikuttaa itse omiin vuoroihin.
Työntekijän hyvinvoinnista hyötyvät kaikki osapuolet
Matias Anttilan mukaan THV Turvapalveluiden vuorosuunnittelussa työntekijöitä kuunnellaan. Ala on miesvaltainen.
– Joustavat esimiehet ottavat vuoropyynnöt hyvin huomioon.
Yhteisöllisen vuorosuunnittelun myötä sairauspoissaolot vähenevät, ihmiset nukkuvat paremmin sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu, tuoreesta tutkimuksesta selviää.
Yhteisöllinen työvuorosuunnittelu tarkoittaa, että työntekijät otetaan mukaan työvuorojen suunnitteluun.
Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin lisäävät myls työaikojen joustavuutta. Joustavuus voi liittyä työpäivän pituuteen tai aloitus- ja lopetusajankohtiin. Taukojen, vapaapäivien ja lomien ajankohdat voi valita itsenäisemmin.
– Pitkällä tähtäimellä tämä näkyy työhön osallistumiseen parantumisena ja työn vetovoiman lisääntymisenä. Työnantajan näkökulmasta positiivista on, että työntekijät saadaan pidettyä työelämässä paremmin, Mikko Härmä sanoo.
Vanhempi konstaapeli Gisela von Porat miettii hetken, miten omat vuoronsa järjestäisi, jos niihin voisi vaikuttaa nykyistä enemmän. Nyt vuorot järjestyvät kaikilla ryhmillä saman rungon mukaisesti.
Toiveita huomioidaan von Poratin mukaan melko hyvin.
– Varmaan tekisin vähemmän yövuoroja, jotta jaksaminen ja vireystila olisi päiväsaikaan parempi. En kuitenkaan lopettaisi niiden tekemistä kokonaan. Nautin työstäni ja öisin tapahtuu aina hieman erilaisia asioita kuin päivisin.
Mitä ajatuksia juttu herättää? Kerro myös oma kokemuksesi vuorotyöstä! Keskustelu on auki 14.11. kello 23 saakka.
Lue koko tutkimus: Working hours, health, well-being and participation in working life : Current knowledge and recommendations for health and safety
Lue myös: