Hyppää sisältöön

Vuoristo-Karabahin rauhansopimuksen aiheuttamat levottomuudet jatkuvat Armeniassa, opposition edustajia pidätetty

Mielenosoittajat ovat vaatineet Armenian pääministerin eroa, koska tuore Vuoristo-Karabahin rauhansopimus on maalle ankara.

Mielenosoittajia
Rauhansopimusta ja pääministeri Nikol Pashiyania vastustavia mielenosoittajia Jerevanissa marraskuussa 2020. Kuva: Lusi Sargsyan / Photolure / EPA
Katriina Töyrylä

Armeniassa on pidätetty kymmenen keskeistä opposition edustajaa Vuoristo-Karabahin rauhansopimuksen aiheuttamien levottomuuksien vuoksi, syyttäjä sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Armenian pääkaupungissa Jerevanissa puhkesi mielenosoituksia, kun Armenian pääministeri Nikol Pašinjan allekirjoitti tiistaina Azerbaidžanin kanssa solmitun sopimuksen. Sen on määrä päättää syksyn aikana riehunut sota Vuoristo-Karabahin hallinnasta.

Mielenosoittajat ovat vaatineet Pašinjan eroa.

Syyttäjän mukaan opposition edustajat pidätettiin "laittomien väkivaltaisten joukkolevottomuuksien" järjestämisestä. Siitä voi kovimmillaan seurata kymmenen vuoden vankeustuomio.

Pidätettyjen joukossa on ainakin kahden oppositiopuolueen johtoa , Kukoistava Armenia -puolueen Gagik Tsarukjan ja Armenian vallankumouksellisen liiton eli Dašnaktsutjunin Iškhan Sagatejan. Dašnaktsutjunin edustaja kutsuu pidätyksiä poliittiseksi vainoksi.

Tuhannet ihmiset kokoontuivat jälleen torstaina Jerevanissa osoittamaan mieltä sopimusta vastaan.

Armenia jäi sodassa alakynteen

Rauhansopimuksen ehdot ovat ankarat Armenialle, joka oli 1,5 kuukautta kestäneissä taisteluissa sotilaallisesti alakynnessä. Venäjän, Azerbaidžanin ja Armenian neuvotteleman sopimuksen mukaan Armenia menettää Vuoristo-Karabahista kaikki Azerbaidžanin nyt valtaamat alueet.

Armenia menettää myös Vuoristo-Karabahin lähialueet, joita se on miehittänyt vuodesta 1994, kun Vuoristo-Karabahin edellinen sota päättyi.

Lue lisää sopimuksesta:

Vuoristo-Karabahin sota päättymässä Armenian tappioon – Suuri osa alueista Azerbaidžanille

Venäjä on lähettänyt sotilaita valvomaan tulitaukoa. Uutistoimisto Tass kertoo, että Stepanakertissa päämajaansa pitävissä joukoissa on vajaat 2 000 sotilasta. Niiden tukena on panssaroituja ajoneuvoja ja helikoptereita.

Myös Azerbaidžania vahvasti tukenut Turkki on vaatinut päästä mukaan valvomaan tulitaukoa, vaikka sitä ei sopimuksessa mainita. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kuitenkin tyrmäsi torstaina Turkin toiveen. Sen sijaan Turkki saa tarkkailla rauhanturvaoperaatiota tarkkailukeskuksesta Azerbaidžanissa sijaitsevasta tarkkailukeskuksesta, hän sanoi.

Armenia ja Azerbaidžan ovat kiistelleet pitkään Vuoristo-Karabahin hallinnasta. Niiden välillä puhkesi sota Neuvostoliiton romahdettua ja se päättyi vuonna 1994 Armenian voittoon.

Suosittelemme sinulle