Onko tämä joku sivuduuni? Meinaatko hankkia oikeita töitä?
Ruokakaupan myyjänä työskentelevä 23-vuotias Linda Väyrynen joutuu usein vastailemaan tällaisiin kysymyksiin.
Linda Väyrynen nauttii työstään ja pitää sitä arvokkaana. Työ ruokakaupassa on hänelle sopivan fyysistä. Tylsiä hetkiä ei tule. Muiden ihmisten asenteet saavat hänet kuitenkin toistuvasti tuntemaan työstään häpeää.
– Ihmisillä on sellainen kuva, että tänne vain ajaudutaan töihin, kun ei muualle päästä.
Tuttavat ovat kysyneet, mitä hän aikoo tehdä myyjän työn jälkeen ja mitä alaa hän oikeasti haluaisi opiskella. Väyrysellä on hiusalan perustutkinto, mutta myyjäksi hän on päässyt ilman alan koulutusta.
Väheksyvät kommentit vihlaisevat ja saavat hänet kokemaan huonommuutta. Linda Väyrynen on hakeutunut nimenomaan myyjän työhön. Hän on työssä kolmatta vuotta ja haluaisi edetä samalla alalla.
Väyrysen mukaan ihanista asiakkaista saa lisää iloa työhön. Välillä asiakkaiden käytöksestä kuitenkin välittyy, etteivät he arvosta myyjien työtä. Joskus asiakkaan paha olo purkautuu myyjän niskaan.
– On sellaisia asiakaskohtaamisia, joista ei tule kovin arvostettu olo. Nähdään vain puutteet.
Linda Väyrynen on miettinyt, miksi hänen työssään on kamppailtava muiden aiheuttamaa alemmuudentunnetta vastaan.
Työhäpeää tuntevat nuoret aikuiset, naiset ja pienituloiset
Omaan työhön liittyvät häpeän kokemukset eivät ole yhdentekeviä. Häpeä voi heikentää hyvinvointia – ja vaikeuttaa työntekoa.
Yle selvitti suomalaisten työhön liittyvää häpeää Taloustutkimuksen toteuttamalla kyselyllä. Anonyymit kommentit ovat Ylen lukijoiden kokemuksia, jotka keräsimme joukkoistuksella.
Näin kysyimme: Hävettääkö sinua kertoa, mitä teet työksesi?
Valtaosa vastaajista (71 %) ei koskaan häpeile työtään. Näin ajattelevat kaikkein useimmin johtavassa asemassa olevat.
Joka neljännelle vastaajalle (27 %) omaan työhön liittyvä häpeä on tuttua. Suuri osa kokee sitä kuitenkin hyvin harvoin. Kaikista vastaajista pientä osaa (7 %) hävettää usein tai toisinaan kertoa, mitä he tekevät työkseen.
Häpeää tuntevien joukossa korostuvat 18–34-vuotiaat, naiset sekä ne, joiden taloudessa tulot ovat pienet. Häpeää tuntevat muita enemmän myös työntekijäammateissa työskentelevät ja työttömät.
Oman tuttavapiirinsä töitä suomalaiset pitävät hävettävinä harvemmin kuin omia töitään. Valtaosa Ylen kyselyn vastaajista (80 %) ei ole tuntenut myötähäpeää kenenkään tuttavansa työstä.
Arvostuksen puute ja pieni palkka tuottavat häpeää
"Hävettää, että olen korkeasti koulutettu, mutta palkka on niin huono, että täytyy laskea, riittävätkö rahat elämiseen." (leikkaussalihoitaja, kolmekymppinen nainen)
"Muutamat lähipiiriini kuuluvat pitävät minua yksinkertaisena likaisen työn tekijänä. Pidän työstäni matalaa profiilia ja tuon asiantuntemukseni esiin, kun siitä on apua. Silti saan epäileviä katseita ja kommentteja." (korjausrakentaja, kuusikymppinen mies)
Yleisin syy oman työn häpeämiseen on Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan yleisen arvostuksen puute. Toiseksi yleisimmin vastaajat kertovat häpeän aiheutuvan pienestä palkasta.
Pieni palkka on aiheuttanut häpeän kokemuksia myös ruokakaupan myyjänä työskentelevälle Linda Väyryselle. Monilla kaupoissa työskentelevillä on osa-aikaisia työsopimuksia ja palkka jää pieneksi. Tällä hetkellä Linda Väyrysellä on työtunteja mukavasti, ja tilipussikin on sen myötä kasvanut. Aloittaessaan hän kuitenkin teki töitä viisitoista tuntia viikossa harjoittelijan palkalla.
– Kaverit ostivat milloin mitäkin. Itse laskeskelin, montako kymppiä jää laskujen jälkeen käteen, Linda Väyrynen sanoo.
Kyselyn mukaan myös työpaikan huono maine tuottaa monille häpeää.
"Monilla ihmisillä on negatiivisia kokemuksia ja mielikuvia työnantajastani. Nykyään en enää kerro uusille tuttavuuksille työstäni, ellei erikseen kysytä." (postinjakaja, parikymppinen nainen)
Työ hävettää monia myös siksi, ettei se vastaa omia ihanteita.
"Ajattelin aina, etten minä ole mikään oikea siivooja, tarjoilija, ravintola-apulainen tai myyntineuvottelija. Aiemmat työni eivät vastanneet unelmiani, eikä niillä ollut mitään tekemistä niiden ammattien kanssa, joihin olen kouluttautunut." (puutarha- ja turvallisuusaloilla työskentelevä kolmekymppinen nainen)
Ihmisillä voi lisäksi olla vahvoja mielikuvia siitä, millainen ihminen kutakin työtä tekee. Eräs miesvaltaisella alalla työskentelevä nainen karttelee työstään puhumista siksi, että haluaa välttää ennakkokäsityksiä.
"Työni on parisuhdemarkkinoilla melkoinen turn off. Työskentelen miesvaltaisella alalla fyysisesti erittäin rankassa työtehtävässä." (logistiikka-alalla työskentelevä kolmekymppinen nainen)
Häpeä lamauttaa ja passivoi
Häpeään perehtyneen psykologi Katja Myllyviidan mukaan työhön liittyvä häpeä voi olla lähtöisin joko ympäristöstä tulevasta mitätöinnistä tai toisaalta siitä, että ihminen itse väheksyy omaa työtään. Nämä kietoutuvat toisiinsa.
– Ihmiset lukevat muiden katseita siitä, miten omaa työtä arvostetaan.
Häpeä on lamauttava ja passivoiva tunne, joka voi vaikeuttaa työntekoa.
Jos töihin lähtiessä hävettää, voi se vaikuttaa myös työmotivaatioon.
Usein häpeä myös ohjaa vetäytymään tilanteesta poispäin. Jos työhön kuuluu esimerkiksi paljon muiden ihmisten kanssa olemista, häpeäminen voi vaikeuttaa vuorovaikutusta. Jos häpeä on voimakasta, se voi vaikeuttaa jopa tiedonkäsittelyä.
Omien arvojen vastainen työ hävettää
Syy häpeään voi toisaalta olla myös ristiriita omien näkemysten ja työn sisällön välillä.
"Koen häpeää, kun joudun kertomaan ihmisille etuuksiin liittyvistä menettelyistä, jotka ovat mielestäni epäoikeudenmukaisia. Kelahan ei sinänsä näistä asioista päätä, vaan lainsäätäjät. Minä Kelan työntekijänä saan kuitenkin viikoittain ellen päivittäin vastaanottaa tästä ihmisten vihat." (Kelan työntekijä, nelikymppinen nainen)
Joskus työn häpeäminen voi myös olla suoranainen viesti siitä, että ihminen on väärällä polulla. Esimerkiksi silloin, kun työ on selkeästi omien arvojen vastaista.
"Yritys toimitti asiakkaille materiaalia, jonka tiesi olevan epäluotettavaa. Kaikki joutuivat valehtelemaan toimivan johdon määräyksestä. Testituloksia peukaloitiin ja asiakkaita kusetettiin. Erosin yrityksen palveluksesta." (turvallisuusalalla aiemmin työskennellyt mies)
– Jos näet, että maailma olisi parempi paikka jos et tekisi kyseistä työtä, sitä viestiä kannattaa kuunnella, psykologi Katja Myllyviita sanoo.
Vastaajat: työ määrittää ihmisen arvon yhteiskunnassa
Työhön liittyvä häpeä ja väheksyntä voivat heikentää ihmisen itsearvostusta. Se ei ole ihme, sillä Ylen kyselyn mukaan suuri enemmistö suomalaisista ajattelee, että työ määrittää yhteiskunnassamme ihmisen arvoa.
"Suomessa välttelen sanomasta, että olen koulutukseltani sairaanhoitaja. Mielikuva on usein ”etkö parempaan pystynyt” -tyyppinen. Onneksi lähdin jo vuosia sitten ulkomaille töihin. Täällä tulee paljon kannustusta ja arvostusta, kun nuori mies on vaativassa erikoissairaanhoidon tehtävässä." (sairaanhoitaja, kolmekymppinen mies)
Naiset ajattelevat kyselyn mukaan miehiä useammin, että työllä on yhteiskunnassamme väliä ihmisen arvon määrittäjänä. Erityisen paljon työllä on painoarvoa niiden työikäisten mielestä, jotka ovat itse työelämän ulkopuolella.
Vain 16 prosenttia Ylen kyselyn vastaajista ajattelee, ettei työ määritä ihmisen arvoa yhteiskunnassamme lainkaan. Sitä mieltä ovat hieman muita useammin esimerkiksi johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät.
Entä jos kukaan ei tekisi tätä työtä?
Psykologi Katja Myllyviidan mukaan häpeä ohjaa puhumattomuuteen. Työhäpeän hälventämiseen kuitenkin tarvitaan sitä, että häpeän syistä puhutaan.
– Jos häpeäkokemus on selkeästi ympäristön suhtautumisesta tulevaa, yleistä mielipidettä tulisi puhua auki. Sitä pitäisi muokata niin, että kaikilla olisi työrauha tehdä omaa työtä.
Miten sitten itse voisi nujertaa omia työpaikkaan tai ammattiin liittyviä häpeän kokemuksia?
Myllyviidan mielestä omaa työtä on hyvä miettiä osana laajempaa kokonaisuutta: jos kukaan ei tekisi tekisi tätä työtä, millaisia ongelmia yhteiskunnassa alkaisi ilmetä?
Korona-aikana monien töiden merkitys onkin tullut ainakin vähäksi aikaa aiempaa näkyvämmäksi. Eri alojen irtisanomisista ja lomautuksista on viime aikoina kerrottu tiuhaan. Se on saattanut nostaa työn arvostusta ylipäätään.
Ruokakaupan myyjänä työskentelevälle Linda Väyryselle viime kevät oli työn kannalta hektistä. Ennen kaikkea viime kevään koronatilanne räväytti aiempaa selvemmin näkyville sen, etteivät myyjien hommat hoidu itsestään.
– Tuntuu siltä, että korona-aika on muiden silmissä nostanut myyjien arvostusta. Täällä me olemme joka päivä olleet, vaikka olemme monien satojen ihmisten parissa päivittäin.
Linda Väyrynen on saanut korona-ajan kokemuksista lisää pontta myös niin, että hän on hakenut työnantajan järjestämään oppisopimuskoulutukseen. Jos hän pääsee koulutukseen, työn ohessa voisi saada merkonomin paperit taskuun. Hänen tavoitteenaan on tällä hetkellä edetä vastuumyyjäksi.
Linda Väyrynen toivoisi ihmisten näkevän, että kaikki ammatit ovat omalla tavallaan arvokkaita. Hän pitää työstään ja toivoo sille arvostusta.
– Itse koen tämän tärkeäksi työksi.
Ylen Taloustutkimuksella teettämään kyselyyn vastasi syyskuun lopussa runsaat 1100 työikäistä suomalaista. Kysely toteutettiin internet-paneelina. Kyselytutkimuksen virhemarginaali on noin 2,7 prosenttiyksikköä molempiin suuntiin. Jutussa käytetyt anonyymit sitaatit keräsimme joukkoistuksella, jonka teimme lokakuussa.
Onko sinua hävettänyt kertoa muille, mitä työtä teet? Mikä auttaisi siihen, etteivät ihmiset kokisi työnsä vuoksi huonommuutta? Keskustele tämän jutun kommenttikentässä tiistaihin 17.11. kello 23 asti tai somessa #tilipäivä.
Luit juuri jutun, joka on osa työelämän tabuja ja tunteita käsittelevää kokonaisuutta. Haluat ehkä jatkaa samojen teemojen parissa?
Kuuntele Ina Mikkola: Tilipäivä -podcastien intiimejä tarinoita työelämästä