En pysty maksamaan laskujani, mitä teen?

Takuusäätiö auttaa talous- ja velkaongelmiin joutuneita. Koostimme yhdessä tyypillisen chat-keskustelun, jossa lomautettu kysyy neuvoja usein esiin nouseviin pulmiin.

Maksuvaikeuksia on etenkin heillä, joilla oli jo ennen koronakriisiä runsaasti kulutusluottoja.

Pienikin pudotus tuloissa voi katkaista kamelin selän.

Takuusäätiö neuvoo laittamaan menot tärkeysjärjestykseen.

Hoida ensin välttämättömät menot.

Pyri sopimaan muista laskuista.

Maksamattomista laskuista tulee ylimääräisiä kuluja.

Voit joutua maksamaan muistutusmaksun ja viivästyskorkoa.

Mieti mistä ei-välttämättömistä menoista voit luopua.

Pikavipin maksaminen uudella pikavipillä vain syventää velkakierrettä.

Neuvontaan otetaan yhteyttä usein vasta kun kaikki lainahanat ovat menneet kiinni ja omat keinot ovat loppuneet.

Neuvoja kysyvillä on jo keskimäärin 34 000 euroa muuta velkaa kuin asuntolainaa.

Kuukausierää voi yrittää sopia pienemmäksi.

Pikavipeistä voi yrittää päästä eroon yhden järjestelylainan avulla.

Takuusäätiöstä voi kysyä takausta järjestelylainalle.

Lomautettu ei välttämättä saa järjestelylainaa, koska tulot ovat pudonneet.

Riittävästi maksuvaraa jää yleensä vain palkasta tai eläkkeestä.

Monella chatin asiakkaista on kuitenkin säännöllisiä tuloja.

Yhteydenottajista peräti 63 prosenttia on palkansaajia.

Heidän keskinettopalkkansa on 1950 euroa kuussa.

Chatin asiakkaista peräti 77 prosentilla on kulutus- ja korttiluottoja.

Pikalainoja on noin puolella yhteydenottajista.

Asuntolainaa on 14 prosentilla ja laskurästejä 11 prosentilla.

Pikavipeille on koronan takia määrätty väliaikainen 10 prosentin korkokatto.

Takuusäätiö kehottaa kuitenkin olemaan tarkkana.

Pieneltä vaikuttava korko voi olla petollinen.

Hintaan vaikuttaa myös laina-ajan pituus.

Lopullinen hinta voi olla yli tuplasti isompi kuin itse laina.

Maksurästit voivat aiheuttaa maksuhäiriömerkinnän.

Maksuhäiriömerkinnät ovat lisääntyneet vuosi vuodelta.

Lähes 400 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä.

Eniten maksuhäiriömerkintöjä on nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä.

Korona-aika ei kuitenkaan vielä näy erityisen suurena kasvuna.

Maksuvaikeuksista tulee merkintä useiden kuukausien viipeellä.

Velkaa ulosmitataan noin joka kymmenenneltä suomalaiselta.

Ulosotto voi olla parempi ratkaisu kuin lisälaina.

Korona ei näy vielä myöskään ulosottotilastoissa.

Osa velkojista, esimerkiksi Verohallinto, on lykännyt velan perimistä.

Takuusäätiö tähdentää, että apua on tarjolla maksutta ja sitä kannattaa kysyä ajoissa.

Kysy rahasta -chatin lisäksi neuvontaa saa oikeusaputoimistojen talous- ja velkaneuvonnasta.