Kaikki alkoi maksamattomasta kirjaston myöhästymismaksusta. Kirjastosta oli lainattu muun muassa Hevoshullu-lehti ja Kaksi sydäntä -rakkausromaani. Ne olivat jääneet palauttamatta.
”En todellakaan osannut ajatella silloin, miten pitkä vaikutus asioilla on ja mitä kaikkea se tarkoittaa.”
Sanna
Vuosi oli 1998. Kaksikymppisen Sannan elämä oli kaaoksessa. Hän oli jäänyt avioeron jälkeen yksin hoitamaan lastaan ja yritystään.
Tuolloin alkanut ylivelkaantuminen varjostaa perheen elämää edelleen, yli 20 vuotta myöhemmin.
– En todellakaan osannut ajatella silloin, miten pitkä vaikutus asioilla on ja mitä kaikkea se tarkoittaa.
Nykyään Sannalla on neljä lasta. Heidän takiaan hän haluaa esiintyä tässä jutussa vain etunimellään.
Nyt Sanna on saanut elämänsä raiteilleen ja haluaisi järjestää raha-asiansa. Se on yllättävän vaikeaa, jos saatavat ovat menneet oikeudelliseen perintään.
Satasen saatavasta tuli vuosien mittaan yli 600 euroa
Jos ihminen ei maksa velkojaan, perintätoimisto voi yrittää periä niitä käräjäoikeuden kautta. Vapaaehtoinen perintä muuttuu oikeudelliseksi perinnäksi.
Velka-asioiden käsittely oikeusteitse on pitkälti automatisoitu. Se tehdään niin sanottuna summaarisena menettelynä.
Sanna sai 83 euron vanhasta kirjastosaatavasta velkahaasteen vuonna 2018. Saatavaa peri Intrum, yksi Suomen suurimmista perintäyhtiöistä. Haasteessa perittiin myös kolmenkympin maksamatta jätettyä lehtitilausta. Korkoineen ja kuluineen summa oli kasvanut yli kuuteensataan euroon.
Sanna ei reagoinut haasteeseen. Se on tyypillinen toimintatapa, sillä moni velallinen ei tiedä, mitä haasteelle voi tehdä.
Seurauksena on yksipuolinen tuomio. Sannan velka meni ulosottoon ja hän sai uuden maksuhäiriömerkinnän.
Velkaantumisongelma on ollut Suomessa kasvussa. Lähes 400 000 kuluttajalla on maksuhäiriö.
Apua Velallisten tukiryhmältä
Vuosi sitten Sanna löysi Velallisten tukiryhmän Facebookista.
Ryhmä koostuu vapaaehtoisista, useimmiten itsekin ylivelkaantuneista ihmisistä. Siinä on Facebookissa yli 10 000 jäsentä, ja se on erittäin aktiivinen.
Ryhmässä Sanna oppi, että perintäyhtiöt saattavat periä vanhentuneita velkoja. Tarkistaessaan omia papereitaan hän huomasi, että Intrumin perimä velka näytti vanhentuneelta. Siinä kummitteli 22 vuotta vanha kirjastosaatava, josta Sanna oli saanut yksipuolisen tuomion.
Vuoden alusta astui voimaan laki velan vanhentumisesta. Sen mukaan velka vanhenee lopullisesti joko 15 vuotta yksipuolisesta tuomiosta tai 20 vuotta eräpäivästä.
Velka voi myös vanheta, ellei velkoja muistuta siitä joka kolmas vuosi.
Vanhentuneen velan perintä on laitonta.
Intrum: kyse oli inhimillisestä virheestä
Sannan velkaa perineen Intrumin lakiasioiden johtaja Jyrki Lindström kiistää jyrkästi, että Intrum perisi vanhentuneita saatavia.
– Kukaan vastuullinen perintätoimisto ei peri vanhentuneita saatavia, Lindström sanoo Ylen MOT:n haastattelussa.
Lindström on ollut 12 vuotta Suomen suurimpien perintätoimistojen intressejä valvovan Perimistoimistojen liiton puheenjohtaja.
Hänen mukaansa Sannan tapauksessa on ollut kyse inhimillisestä virheestä. Lindström myöntää, että velka vanheni 1.1.2020 ja se poistettiin Intrumin järjestelmästä. Sanna puolestaan kertoo, että poisto tapahtui vasta kun hän oli sitä pyytänyt useaan otteeseen.
Sanna ei kuitenkaan päässyt irti velasta vaan Intrum jatkoi velan perimistä ulosoton kautta vielä toukokuussa.
– Tässä tapauksessa virheellisen täytäntöönpanopyynnön syynä on ollut inhimillinen virhe, kertoo Intrumin Jyrki Lindström.
Velkoja eli esimerkiksi perintätoimisto tekee täytäntöönpanopyynnön ulosottoviranomaiselle.
Sanna ei kuitenkaan antanut periksi.
Velallisen tukiryhmän avustuksella Sanna teki niin sanotun takaisinsaantihakemuksen. Se on velalliselle viimeinen keino kiistää oikeudessa saatu velkatuomio.
Asiaan liittyy kuitenkin riski, että velallinen joutuu maksamaan satojen eurojen käräjöintimaksut velkojen ohella.
Velallinen ei välttämättä saa myöskään tuomiotaan tiedoksi. Siitä kävisi ilmi, että vastaajalla on 30 päivää aikaa kiistää tuomio takaisinsaantihakemuksella.
Sanna otti tietoisen riskin ja voitti.
”Voitto tuntui uskomattomalta! Olihan vastassa iso, useassa maassa toimiva yritys lakimiehineen.”
Sanna
Intrum hyväksyi lopulta takaisinsaantihakemuksen neljä kuukautta kestäneen oikeusprosessin jälkeen. Sen aikana Sannalta vaadittiin useita lausumia.
Oikeus määräsi Intrumin maksamaan yli 900 euroa Sannalle oikeudenkäyntikuluja ja kulukorvauksia.
Hän pääsi siis eroon sekä veloista että oikeudenkäyntikuluista.
– Voitto tuntui uskomattomalta! Olihan vastassa iso, useassa maassa toimiva yritys lakimiehineen ja tietämyksineen, Sanna kertoo.
Sanna kuvailee Velallisten tukiryhmän apua korvaamattomaksi.
– En usko, että olisin selvinnyt koko prosessista ilman ryhmän apua.
Oikeudellinen perintä kasvanut räjähdysmäisesti
Velkahaasteiden eli summaaristen asioiden määrä on yli kymmenessä vuodessa tuplaantunut.
Vuonna 2019 summaarisia asioita saapui käräjäoikeuksiin yli 400 000 kappaletta.
Joukossa voi myös olla vanhentuneita velkoja, mutta käräjäoikeudet eivät niihin puutu.
Se ei kuulu käräjäoikeuden tehtävään.
Jää velallisen harteille reagoida ajoissa ja huomata, onko velka perintäkelpoinen tai esimerkiksi vanhentunut.
Harva kuitenkaan osaa tai jaksaa haastaa perintäyhtiöitä. Käräjöinti voi myös tulla velalliselle kalliiksi. Oikeudenkäyntimaksut voivat olla 500–600 euron luokkaa.
Velallisten oikeusturvaa tutkineen Laura Sarasojan mukaan velalliset vastaavat erittäin harvoin velkahaasteisiin.
– Suurimmassa osassa tapauksissa velalliset olivat passiivisia, sanoo tohtorikoulutettava Sarasoja Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista.
Tämä on Sarasojan mukaan systeemin ongelma: valvoakseen omia etujaan velallisten pitäisi olla aktiivisia, mutta he eivät sitä eri syistä ole. Kyse voi olla jaksamisesta tai osaamisesta.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimiehen Juha Jokisen mukaan oikeudellisessa perinnässä on ongelmia.
– Kyllähän tämä on aika velkojamyönteinen järjestelmä, Jokinen sanoo.
– Kun tiedetään, että näitä on paitsi perusteiltaan epäselviä, myös täysin tekaistuja ja vanhentuneita saatavia.
Vuosikymmeniä velkakierteessä ollut uskalsi haastaa perintätoimiston
Viisikymppinen Lea Linneo on tyypillinen velallinen, joka on passiivisesti ottanut vastaan yksipuolisia velkatuomioita.
Jo 1980-luvulla alkaneen velkakierteen taustalla oli vuosia kestänyt alkoholismi. Nyt 19 vuotta raittiina ollut Linneo yrittää selvittää vanhoja velkojaan.
Kun muualta ei ole saanut apua, Lea löysi Sannan tavoin Velallisten tukiryhmän Facebookista.
Ryhmä auttoi Leaa tekemään takaisinsaantihakemuksen Alektum-nimiselle perintäfirmalle.
Kyseessä oli niin sanottu yhdistelmähaaste, johon oli niputettu iso kasa vanhoja velkoja, joita Alektum on ostanut muilta yrityksiltä.
Tämä on tyypillistä nykyajan perintäbisneksessä, mutta voi olla erittäin sotkuista velallisen näkökulmasta.
– Perintätoimistot muuttavat nimensä, myyvät velkoja ja taas ne myyvät velkoja. Mä olen edelleenkin ihan pihalla. Mitäköhän olen loppujen lopuksi maksanut niistäkin mitä minulta edelleenkin peritään, Linneo miettii velkapaperikasan keskellä.
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Laura Sarasojan mukaan yhdistelmähaasteesta voi olla vaikea tunnistaa mahdollisesti vanhentunut velka. Haaste voi sisältää pitkän listan erilaisia saatavia.
– Pitäisi tarkastella kaikki erikseen. Vaati kyllä aika paljon osaamista, Sarasoja toteaa.
Ja vaikka velallinen osaisikin vanhentumislain säännöt, haastehakemuksesta ei välttämättä selviä, onko velka vanhentunut vai ei.
Perintätoimistot: Emme kirjaa kaikkia muistutuksia haasteisiin
Ylen MOT-toimitus tutki tarkemmin parikymmentä yhdistelmähaastetta, joissa velkaa perii joku kolmesta suurimmasta perintäyhtiöstä. Haasteiden perusteella näyttäisi siltä, ettei velan vanhentumista ole katkaistu muistuttamalla velasta joka kolmas vuosi, kuten laki edellyttää.
Lowell, Intrum ja OK-Perintä kiistävät kaikki jyrkästi, että ne perisivät vanhentunutta velkaa.
Selitys on tämä: perintätoimistot kertovat, etteivät ne kirjaa haastehakemuksiinsa kaikkia muistutustoimenpiteitään.
Perintäyhtiöiden mukaan haasteisiin kirjataan ainoastaan maksulliset muistutukset.
– Saatavan vanhentuminen voidaan katkaista sekä maksuttomilla että maksullisilla toimenpiteillä, Intrumin lakimies Jyrki Lindström kertoo.
Haasteeseen ei kuulukaan laittaa maksuttomia toimenpiteitä, Lindström sanoo. Sellainen voi olla esimerkiksi kirje, tekstiviesti tai puhelinsoitto.
Asiantuntija hämmästelee selitystä
Velallinen ei voi siis haasteesta nähdä, onko velan vanhentuminen katkaistu lain vaatimusten mukaisesti.
Kilpailu- ja kuluttajavirastossa perintätoimistojen selitys mietityttää.
– Miksi eivät kirjaa ja miksi ne ovat maksuttomia, Juha Jokinen ihmettelee perintätoimistojen selitystä siitä, että suurin osa muistutuksista on maksuttomia.
Hän korostaa, että velan vanhenemisen katkaisemiseksi tehty muistutus on perusteltu syy maksullisuuteen.
Jokisen mielestä olisi velallisen kannalta paljon selkeämpää, että kaikki muistutustoimenpiteet kirjattaisiin velkahaasteeseen.
”Velat alkavat olla nollilla ja luottotiedotkin puhdistuvat lähitulevaisuudessa. Enää sinne ei tule päätymään yhtään ainoata merkintää!”
Sanna
Velan riitauttaminen kannatti
Valvova viranomainen perui poikkeuksellisesti perintäyhtiö Alektumilta toimiluvan vuonna 2019. Yhtiö oli rikkonut lakia toistuvasti muun muassa perimällä vanhentuneita saatavia.
Yhtiö saa kuitenkin jatkaa velkojen oikeudellista perintää.
Lea Linneon takaisinsaantihakemus kannatti. Syyskuussa hän sai käräjäoikeuden tuomion: Alektum veti pois haasteensa ja käräjäoikeus totesi, että yhtiö hävisi tapauksen.
Linneon ei tarvitse maksaa edes oikeudenkäyntikuluja.
– Tuntuu ihan tosi mahtavalta. Että edes jotain oikeutta.
Alektum kertoo vastauksessaan Ylen MOT:lle, että se jatkaa oikeudellista perintää kunnes kesken olevat velka-asiat on hoidettu loppuun.
Yhtiöltä kysyttiin myös kommenttia siihen, onko se yrittänyt periä jo vanhentuneita saatavia. Vastaus oli: “aktiiviset perintäasiat hoidetaan oikeudellisesti tuomioistuimen päätöksen mukaisesti”.
Sanna aikoo päästä eroon veloistaan
Kirjastosakoista alkanut velkakierre on vaikuttanut Sannan elämään parikymmentä vuotta. Ilman luottotietoja hän ei ole saanut esimerkiksi sähkösopimusta ja moni vuokra-asunto on mennyt sivu suun maksuhäiriömerkintöjen takia.
Nyt Sanna uskoo saavansa asiansa kuntoon, eikä aio enää päästää talouttaan samaan pisteeseen kuin mitä se on ollut.
– On hienoa huomata, ettei tämä velkahelvetti jatku sentään läpi koko elämän vaan tunnelin päässä alkaa näkyä valoa. Velat alkavat olla nollilla ja luottotiedotkin puhdistuvat lähitulevaisuudessa. Enää sinne ei tule päätymään yhtään ainoata merkintää!
Juttua korjattu 16.11.2020 kello 10.12: Alkuperäisessä jutussa vanhenemisen vuosimäärät yksipuolisen tuomion ja eräpäivän osalta olivat väärin päin.
Katso uusin MOT: Vanhan velan metsästäjät
Lue myös:
Aiheesta voi keskustella 17. marraskuuta kello 23 saakka.