Kulunut syksy on ollut Suomessa poikkeuksellisen lämmin.
Ilmatieteenlaitoksen mukaan yhtä lämpimiä lokakuita tulee vastaan keskimäärin kerran 10–20 vuodessa. Myös marraskuussa on jo rikottu lämpöennätyksiä.
Lämmin sää on saanut monet kasvit kukkimaan myös Itä-Suomen korkeudella, missä tilastoitujen keskiarvojen mukaan pitäisi olla marraskuussa pikkupakkasta ja muutama sentti lunta.
Kysyimme kasvien ekofysiologiaan erikoistuneelta Itä-Suomen yliopiston tutkimuspäälliköltä, Markku Keinäseltä, millaisia vaikutuksia lämpimällä säällä on kasveisihin.
1) Ihminen sopeutuu hyvin lämpimään syksyyn, mutta miten kasvit kestävät?
– Kasvit ovat itse asiassa jopa etevämpiä kuin ihmiset. Vuodenaikaisvaihtelua määrää kaksi tekijää, joista toinen on lämpötila, mutta paljon tärkeämpi on valojaksoisuus eli valon määrä. Sen takia kasveja ei juuri häiritse se, jos jokin syksy on normaalia lämpimämpi.
2) Miten lämpö vaikuttaa kasveihin syksyllä?
– Lämpö vaikuttaa kukkimiseen, mutta kasvilajien välillä on paljon eroja. Ruohokasvit ja monet ruusukasvit, kuten koristeruusut saattavat tehdä myöhään syksyllä yksittäisiä kukkia, jos lämpötila on riittävän korkea.
– Turhat kukat vievät energiaa ja periaatteessa kukinta haittaa kasvia. Haitta ei kuitenkaan ole kovin suuri. Usein kukinta on vähäistä, ei ollenkaan sellaista kuin varsinaisena kasvukautena.
3) Voiko lämmöstä olla hyötyä?
– Kyllä voi. Jos kasvukausi on pitkä ja kasvit säilyttävät lehdet, ne kykenevät yhteyttämään pidempään. Tällöin ne saavat varastoitua enemmän ravintoa juuriin tai varteen.
4) Tilastojen valossa lämpimät syksyt yleistyvät, miten se vaikuttaa?
– Pitkän aikajänteen muutokset ovat huomattavia, mutta koska ne tapahtuvat asteittain, ihmisen on vaikea havaita niitä. Parinkymmenen vuoden päästä Suomessa ovat yleistyneet eteläiset lajit, jotka eivät ole täällä aiemmin menestyneet. Esimerkiksi Itä-Suomessa on jo havaittavissa, että istutetut jalot lehtipuut, kuten tammi, tekevät enemmän elinkelpoisia taimia. Viljelykasveista esimerkiksi maissin viljely lisääntyy.
5) Entä kärsivätkö jotkut kasvilajit?
– Ilman muuta. Metsien puulajisuhteet muuttuvat tulevaisuudessa. Merkittävimpänä pidetään kuusen vähenemistä etenkin Etelä-Suomesta. Kuusi on matalajuurinen puu ja se kärsii lämpimistä vuosista kahdella tapaa. Jos maa ei talvella routaannu, kuusi on altis myrskytuhoille. Toisaalta pitkään jatkuvien kesähelteiden aikana kuusta vaivaa kuivuus. Jos vielä kuusen luontaiset tuholaiset runsastuvat, seurauksena voi olla ketjureaktio, joka aiheuttaa metsäkuolemia.
Aiheesta voi keskustella 16.11. kello 23.00 saakka.
Lue lisää: