Hyppää sisältöön

Jenny Lucander sai jättipalkinnon lastenkirjan kuvituksesta – suurin inspiraatio on kuuluisa isoäiti

Kuvittaja Jenny Lucander pitää lastenkirjojen tekijöiden vastuuta suurena. Kuvista välittyy monenlaisia viestejä.

Jenny Lucander sai Pohjoismaiden neuvoston palkinnon ruotsalaiskirjailija Jens Mattssonin kanssa tehdystä lastenkirjasta. Kirja on työparin ensimmäinen. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Jenny Lucander ei ole käynyt hetkeen työhuoneellaan. Hän tekee töitä enimmäkseen kotona, kuten niin monet muutkin tällä hetkellä. Työpöydälle on kasautunut postia. Yksi iso kirjekuori vaikuttaa painavalta ja viralliselta. Sieltä paljastuu kulttuuriministeri Annika Saarikon onnitteluadressi Pohjoismaiden neuvoston lastenkirjallisuuspalkinnon johdosta.

– Mahtavaa, minäkin sain tällaisen. Näin Facebookissa, että Monika Fagerholm oli saanut onnittelukirjeen ministeriltä ja ajattelin, että ehkä lastenkirjallisuuspalkinnosta sellaista ei saa, huokaisee Lucander.

Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto Monika Fagerholmille – "En uskonut, että saisin sitä koskaan"

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot jaettiin lokakuun lopussa ja Jenny Lucander sai sen kuvituksistaan kirjassa Vi är lajon! Hän jakaa 47 000 euron arvoisen palkinnon kirjan kirjoittaneen ruotsalaisen Jens Mattssonin kanssa.

Suomalaiset kuvittajat ovat arvostettuja Ruotsissa. Jenny Lucander jakaa työhuoneensa Linda Bondestamin kanssa, joka on ehdolla August-palkinnon saajaksi Ruotsissa. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Lucander on ollut jo kolme kertaa aiemmin ehdolla, joten voittaminen oli lähes shokki.

– Siinä meni pari päivää ennen kuin oikein tajusin voittoa ja pystyin iloitsemaan siitä.

Vi är lajon! kertoo sisaruksista, joista toinen sairastuu vakavasti ja kuolee. Kuva: Förlaget M

Lucander on tehnyt kuvituksia lastenkirjoihin lähes kymmenen vuotta. Lukuisat palkintoehdokkuudet kielivät arvostuksesta. Siitä huolimatta Lucanderin kommentti Monika Fagerholmin saamasta ministeritason onnitteluista paljastaa paljon. Lastenkirjallisuus ja ennen kaikkea kuvittajat tuppaavat jäädä taka-alalle.

– Se on harmillista. Lastenkuvakirjoissa teksti ja kuvat kumpikin kertovat tarinaa, mutta usein kuvat kertovat enemmän.

Vaikka lasten keskuudessa kuvakirjat ovat aina olleet suosittuja, Lucander pitää niitä nykypäivän kuvatulvassa entistä tärkeämpinä, sillä ilman kuvanlukutaitoa ei enää pärjää.

Jenny Lucander on tarkkana tehdessään kuvituksia, sillä kuvittajan vastuu on suuri. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Lastenkirjojen kuvittajat tietävät ja tuntevat vastuunsa. Lucander kertoo pohtivansa ja tarkastavansa kuvitukset hyvin tarkkaan, jotta lukijoille ei välity tahattomasti vääränlaisia viestejä. Kuvilla voi joko ravistella tai sementoida yhteiskunnassa vallitsevia normeja.

– Se on yksi tärkeimmistä asioista työssäni. Lapset ovat kuin valkoinen paperi. Kaikki ennakkoluulot voivat tarttua, jos ei ole hyviä kirjoja, ja jos ei olla tarkkana.

Metrossa voi tarkkailla ja salakuunnella ihmisiä

Lucander on tehnyt kuvituksia yli kymmeneen lastenkirjaan. Hän tekee paljon yhteistyötä myös ruotsalaisten kirjailijoiden kanssa.

Yleensä hän saa kirjan tekstin, kun se on lähes valmis. Sitten alkaa kuvien suunnittelu, joka voi kestää jopa pari kuukautta.

Aluksi Lucander kuitenkin lukee tekstiä uudelleen ja uudelleen.

– Mietin paljon sitä, mistä kirja oikeasti kertoo. Mitä haluamme viestiä lukijalle.

Ennen aloittamista Lucander haluaa myös määrittää, millaisessa maailmassa kirjassa liikutaan.

– Silloin liikun paljon kaupungilla. Katselen, tarkkailen ihmisiä ja salakuuntelen keskusteluja. Metro on erinomainen paikka siihen, Lucander paljastaa.

Kuvassa näkyy hahmotelma ja valmis kuvitus kirjasta Vi är lajon! Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Nykyään inspiraatioita tulee elokuvista ja tv-sarjoista. Lucander kuvaileekin työtään elokuvaohjaajan työn kaltaiseksi.

– Pidän ikään kuin koe-esiintymisiä hahmoille ja mietin millaiset sopisivat työn alla olevaan kirjaan. Teen storyboardeja ja mietin tarkasti miljöön tai millainen koti hahmoilla on.

Myös kuvakulmat ovat tärkeitä, sillä se määrittää kenen perspektiivistä tarinaa kerrrotaan.

Lucander on opiskellut lastenkirjojen kuvittamista Göteborgissa. Lisäksi hän on opiskellut sosiaalipsykologiaa. Se näkyy hänen kuvituksissaan.

– Mietin hyvin tarkkaan, mihin yhteiskuntaluokkaan hahmot kuuluvat ja millainen heidän sosiaalinen asemansa on.

Kirjallisuudella voi vaikuttaa, myös lastenkirjoissa. Lucander kokee kirjojen olevan kuin peilejä, joista lukija voi peilata itseään. Samalla ne ovat myös ikkunoita toisiin maailmoihin.

– Lapselle on tärkeää löytää kuvituksista samastumisen kohteita ja samalla tutustua monipuolisesti ympäröivään todellisuuteen. Kuvittajana yritän aina pitää tämän mielessä.

Isoäiti suurin innoittaja

Lucander piirtää lyijykynällä. PN-palkintoraati kehui nimenomaan Lucanderin viivajälkeä.

– Luulen, että se on vahvuuteni. Kerran yritin hylätä lyijykynäviivan, mutta lopputulos oli huono.

Lyijykynä on Jenny Lucanderille tärkeä työväline. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Kuvittajan työhön kuuluu kokeilu ja testailu. Aika ajoin turhaa työtä tulee tehtyä paljon, kun suunnitelmat saavatkin toisen suunnan.

– Se ei haittaa. Se kuuluu tähän työhön olennaisesti.

Myös värit ovat Lucanderille tärkeitä. Hän käyttää niitä säästelemättä. Yleensä hän värittää puuväreillä tai akryylimaaleilla. Kuvien viimeistely sujuu tietokoneella, sen avulla hän luo aukeaman kollaasin.

Tässä vaiheessa on syytä paljastaa, että Jenny Lucander on tunnetun taiteilijan Anitra Lucanderin (1918–2000) lapsenlapsi.

– Isoäitini on ollut ehkä suurin innoittajani. Vietin paljon aikaa hänen luonaan lapsena.

Anitra Lucanderia pidetään abstraktin ilmaisun edelläkävijänä Suomessa. Värit olivat tärkeässä osassa teoksissa.

– Aika paljon estetiikastani on tullut häneltä.

Jenny Lucander käyttää sekä puuvärejä että akvarellivärejä. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Parhaillaan Lucander työstää kuvituksia ensi vuonna Ruotsissa julkaistavaan lastenkirjaan. Työ on vasta alkuvaiheessa. Mieluisin työvaihe on aina loppusuoralla. Silloin Lucander paahtaa omien sanojensa mukaan maanisesti.

– Teen ympäripyöreitä päiviä. En syö, juo, nuku. Samalla se on kuitenkin ihanan luova vaihe.

Lucander tekee vuodessa kuvitukset useampaan lastenkirjaan. Seuraavaan deadlineen on vielä aikaa, joten hän saa vielä hetken iloita palkinnostaan ennen kiivasta loppuvaihetta.

Suosittelemme sinulle