Unkari ja Puola ovat estäneet EU:n uuden budjetin ja elvytyspaketin hyväksymisen tänään EU-maiden suurlähettiläiden kokouksessa.
Parlamentti ja neuvosto sopivat kaksi viikkoa sitten alustavasti, että EU:n budjetti sidotaan oikeusvaltioperiaatteeseen. Tämä tarkoittaa, että EU-rahojen käyttö ei saisi loukata oikeuslaitoksen riippumattomuutta tai EU:n perusarvoja.
Budjetti ja elvytysrahasto jumiutuivat Puolan ja Unkarin vastustukseen, sillä niiden hyväksyminen vaatii jäsenmaiden yksimielisyyden.
Unkarin ja Puolan vastustuksesta huolimatta oikeusvaltioperiaate sen sijaan meni tänään läpi, sillä sen hyväksymiseen riittää jäsenmaiden määräenemmistö.
Suomi ajoi oikeusvaltioperiaatteen edistämistä omalla puheenjohtajuuskaudellaan vuosi sitten, mutta lopulliset päätökset jätettiin tälle syksylle.
Nyt Unkarin ja Puolan vastustus voi pahimmillaan jumittaa neuvottelut ja siirtää EU:n elvytyspaketin sekä seitsemän vuoden budjetin hyväksymistä eteenpäin. Tämä viivästyttäisi myös elvytysrahojen jakoa.
Mitä umpisolmu merkitsee ja kaatuuko oikeusvaltioperiaate tähän?
Lue myös: Unkari ja Puola torjuivat EU:n budjetin ja koronarahaston oikeusvaltiovaatimuksen takia
Eurooppatutkija Miettinen: Viivytystaistelu, joka Puolan ja Unkarin vaikea voittaa
Eurooppatutkija Timo Miettisen mukaan budjetin ja elvytyspaketin halvaannuttamisella Puola ja Unkari pyrkivät painostamaan EU:ta ja saada sen höllentämään vaatimuksia oikeusvaltioperiaatteesta.
– Jos pattitilanne olisi pysyvä, se olisi uhka EU:n toimintakyvylle.
Miettinen kuitenkin arvioi, että kyse on viivytystaistelusta, jota Puolan ja Unkarin on vaikea voittaa.
– Jos budjetista ei saada sopua, vuoden 2021 budjetti voidaan tehdä vuoden 2020 pohjalta. EU:n toiminta ei siihen lakkaa.
Miettisen mukaan elvytyspaketilla kiristäminen ei välttämättä ole kovin tehokasta. On nimittäin mahdollista, että elvytysrahastosta päätetään hallitusten välillä ja Puola ja Unkari jätetään kokonaan sen ulkopuolelle. Tätä ne eivät halua, sillä molemmat maat saavat paketista runsaasti avustuksia.
Miettinen muistuttaa, että vastustus voi olla Euroopan unionin sijaan suunnattu kotiyleisölle.
– Kyse voi olla (Viktor) Orbanin omasta sisäpoliittisesta näytelmästä. Jos hän saa jonkin myönnytyksen aikaan, hän tietysti yrittää kääntää sen voitoksi kotimaassa. Mutta voi myös olla, että tässä tullaan vähin äänin tämän neuvotellun kompromissin taakse.
Meppi Sarvamaa: Olen iloinen, että oikeusvaltioperiaate meni läpi neuvostossa
Parlamentin pääneuvottelija Petri Sarvamaa (kok.) kertoo olleensa etukäteen huolissaan siitä, ettei puheenjohtajamaa Saksa toisi oikeusvaltioperiaatetta jäsenmaiden äänestykseen ristiriitojen pelossa. Näin ei kuitenkaan käynyt.
– Olen iloinen siitä, että oikeusvaltioperiaate meni läpi neuvostossa.
Näillä näkymin periaate tulee parlamentin äänestykseen ensi viikolla ja on sen jälkeen osa EU-lainsäädäntöä.
Sarvamaa muistuttaa, että oikeusvaltiomekanismilla on eurooppalaisten tuki: lokakuisessa Eurobarometri-kyselyssä 77 prosenttia EU-kansalaisista ja myös 79 prosenttia suomalaista kannatti sitä.
– Ei Euroopan unioni kestä sitä, että kansalaisten verovaroja suunnataan miljarditolkulla jäsenmaihin, joissa voi olla korruptiota ja rahojen väärinkäyttöä.
Sarvamaa ei kuitenkaan lähde ennustamaan, mitä budjetin ja elvytyspaketin osalta seuraavaksi tapahtuu.
– Nyt näyttää siltä, että paketti hajoaa: oikeusvaltioperiaate hyväksytään, mutta budjetti ei ole vielä valmis. Silloin Unkari ja Puola joutuvat päättämään, aikovatko ne kaataa koko budjetin. Siinä on todella paljon pelissä.
Lisää aiheesta: