Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Ihmiset ja ympäristö kannattaa ottaa huomioon, kun sijoituksia tekee. Vastuulliset yhtiöt pärjäävät paremmin ja myös tuottavat enemmän kuin vastuuttomat.
Tanskalainen Maersk on maailman suurin konttilaivojen varustamo. Arvostettu yhtiö joutui nenätysten vastuullisen sijoittajan kanssa vuonna 2016, kun Norjan suurin henkivakuuttaja KLP huomautti, että laivojen purkaminen Intian itärannikolla ei vetele.
Laivan elinkaaren lopussahan terästonnit ja toimivat koneet kannattaa ottaa talteen. Mitä halvemmalla, sitä parempi. Intian Alangin alueen hiekkarannalle ajetaan kevättulvan aikaan 85 prosenttia maailman purettavista laivoista.
Maailman vaarallisimmasta työstä edes vähän turvallisempaa – Nyt Maersk kierrättää laivansa vastuullisesti
Vakuutusyhtiö KLP oli sijoittanut Maerskiin 13 miljoonaa euroa. Eli sen sana painoi.
KLP:n suoran vaikuttamisen takia Maersk loi selvät periaatteet, millaisilla telakoilla tai rannoilla sen loppuun ajetut laivat puretaan. Nyt Maersk johtaa hanketta, jolla laivojen kierrätyksestä tehdään läpinäkyvämpää, turvallisempaa – vastuullisempaa.
Tänään purkajilla on jo suojakypärä ja kengät. Alangin tuhansille työläisille maksetaan paremmin, he saavat terveydenhuoltoa ja alueen ympäristötuhoja rajoitetaan.
Viime vuonna Maersk romutti Alangissa neljä laivaa. Riippumattoman arvion mukaan vain yhden työmaan olot jäivät uupumaan sovitusta.
Uraa uurtava suomalaiskirja avaa sijoittajan vaikutusmahdollisuudet
Maersk on yksi esimerkki vastuullisuusasiantuntija Tiina Landaun ja apulaisprofessori Hanna Silvolan uraa uurtavassa kirjassa Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin (Alma Talent, 2019), joka kuvaa sijoittajan vaikutusmahdollisuuksia yritysten valintoihin.
Tekijäkaksikko on juuri viimeistellyt englanninkielisen laitoksen, joka julkaistaan keväällä Yhdysvalloissa nimellä Sustainable Investing – Beating the Market with ESG.
Kirja esimerkiksi tiivistää, kuinka öljyjätit BP ja Shell taipuivat yhteen liittoutuneiden sijoittajien edessä, ja aloittivat ketjureaktion paremmasta raportoinnista paitsi omalla toimialallaan myös kaivosteollisuudessa.
Stora Enson maankäyttö Brasiliassa ja maan vuokraus Kiinassa sekä Pakistanissa jätepaperia käsitelleet lapset osoittautuivat sijoittajille niin tärkeiksi kysymyksiksi, että yhtiön oli pakko vastata niihin. Nyt yhtiö on kääntänyt ongelmat vahvuuksiksi: kaikki mikä on tehty fossiilisista polttoaineista tänään, voidaan tehdä puusta huomenna. Vastuullisuudesta on tullut Stora Enson strategian ydin.
Päähuomio kirjassa on, että vastuullisuus ja tuotto näyttävät kulkevan käsi kädessä. Hankenin apulaisprofessorin Hanna Silvolan mukaan riippuvuus on poikkeusaikoina tullut selvemmäksi.
– Näyttää että koronakriisin aikana ero on vahvistunut. Eli vastuulliset yritykset ovatkin pärjänneet tässä kriisissä yllättävän hyvin.
Syyt ovat ymmärrettävissä ilman rahoitusteorian peruskursseja.
- Vastuullisessa yrityksessä prosessit ovat kunnossa, eli ne ovat jo pitkään kartoittaneet erilaiset riskit ja varautuneet niihin.
- Rahoituksessakin vastuullisuus luo hyötyä: niin sanotut vihreät lainat ovat muita halvempia.
- Vastuullisten yritysten tavarat tai palvelut ovat jo itsessään vastuullisia.
- Nykyään kuluttajat arvostavat vastuullisuutta, joten sitä on helppo hyödyntää markkinoinnissa, mikä taas lisää myyntiä.
Valitse vastuullinen rahasto tai kysy osakkeesta yksinkertainen kysymys
Yksityisen osake- tai rahastosäästäjän omistussiivu ojennusta kaipaavasta yhtiöstä on yleensä sen verran ohut, etteivät hyvätkään ehdotukset pääse yhtiökokouksen käsiteltäviksi.
Pienelläkin säästösummalla voi silti valita sellaisen rahaston, joka lupaa käyttää valtaansa, olla vastuullinen.
Ja osakkeisiin pätee yksinkertainen happotesti: Onko yritys ja sen tuotteet tai palvelut osa ongelmaa vai osa ratkaisua?
Tämä kysymys polttelee yritysjohtajien ja rahastomanagereitten korvia.
Kansankapitalismin osuuskaupan kassalle tuonut S-pankki kysyi kesällä, kuinka tärkeitä ympäristöasiat ovat sijoittajille.
S-pankin sijoitusjohtaja Mika Leskinen kiteyttää kyselyn tulokset:
– Vastuuta ilmastonmuutoksen hoidosta siirrettiin selvästi pois yksilöiltä. Suurimmassa vastuussa nähtiin olevan suuret valtiot, suuret kansainväliset järjestöt – viitattiin varmaankin YK:hon – ja sitten kolmantena oli finanssisektori.
Rahastoteollisuus tarjoaa sitä, mitä säästäjä haluaa.
– Suomalaisen rahastoteollisuuden puolesta täytyy sanoa, että maailman isoimmilta rahastoiyhtiöiltä on nähty vasta viime vuosina sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat olleet meillä edelläkävijoillä ihan peruskauraa jo viisi, jopa kymmenen vuotta, kehuu Leskinen.
E-S-G - kolme kirjainta, joihin vastuullisuus kiteytyy
Vastuullisen sijoittamisen aakkoset alkavat E:stä.
Englannin kielen environment – E, eli ympäristö, tarkoittaa siis yrityksen ympäristövaikutuksia. Päästöjen ja jätevirtojen lisäksi tarkastellaan energiatehokkuutta ja mahdollisia ympäristöohjelmia.
Saastuttajakin voi siis olla vastuullinen, kunhan sillä on uskottava suunnitelma tapojensa muuttamiseksi.
Vastuullinen yritys kohtelee myös ihmisiä hyvin. Sosiaalinen vastuu (engl. social responsibility – S) ulottuu työntekijöistä naapureihin. Yritys on tietysti vastuussa tuotteistaan, jotta ne ovat turvallisia käyttää.
Yrityksen hallintokin on tarkkailussa. Vastuullisen yrityksen hallinto (governance – G) on läpinäkyvää. Se ei sorru korruptioon tai lahjontaan. Sen hallitus on valittu riippumattomista jäsenistä tasa-arvoisesti. Ja verot se maksaa ajallaan ilman kikkailua.
Viherpesua vai aitoa vastuullisuutta?
Vaikka yksityissijoittajalle aina todetaan, että historiallinen tuotto ei ole tae tulevasta tuotosta, on tuottohistoria varmasti monelle tärkeä tieto.
Lokakuussa esimerkiksi Pohjoismaihin sijoittavat vastuulliset rahastot pärjäsivät muita paremmin: niiden vuosituotto oli 17 prosenttia. Samaan aikaan Suomeen sijoittavien rahastojen keskimääräinen vuosituotto oli yhdeksän prosenttia. Maailmanmarkkinoille sijoittavat rahastot tuottivat vain kolme prosenttia.
Pitäisikö säästäjän olla varuillaan? Riittääkö pelkkä rahaston nimenmuutos tekemään siitä vastuullisen vai onko kyseessä pelkkä viherpesu?
– Viherpesua, tai mitä nimitystä haluaakin käyttää, kyllä sitä ilmenee. Isommilla yrityksillä tosin vähemmän eli sijoittajat ovat oppineet enemmän ja osaavat sieltä rivien välistä kaivella, että mikä oikeasti on vastuullista ja mikä ei, haarukoi Hanna Silvola.
EU haluaa läpivalaista rahoitusteollisuuden taksonomiallaan – Mikä on vihreää, mikä ei?
Vaikka säästäjä onkin aina itse vastuussa rahoistaan, on apua tulossa. EU löi juhannuksena pöytään 600:n sivun määritelmänivaskan vastuullisuudesta rahoitusalalla.
Tämä niin sanottu taksonomia on Hanna Silvolan mielestä hyvä alku.
– Tälle alalle tarvittaisiin selkeitä pelisääntöjä ja yhdenmukaisia tapoja mitata. Tällä hetkellä aika moni voi väittää olevansa vastuullinen, ja kuluttajan tai sijoittajan täytyy itse arvioida, miten vihreä tuote tai palvelu oikeastaan on.
Taksonomian perusteella rahoittajat voivat aiempaa helpommin luokitella hankkeet kestäviksi tai kestämättömiksi. Tämä on ympäristötavoitteiden takia oleellista, sillä edelleen euro on paras konsultti. Haitalliset hankkeet joutuvat maksamaan rahasta vihreitä enemmän, ja jäävät toivottavasti toteutumatta.
Rahastoraporttikin listaa vastuullisuuden kattavuuden ja antaa siitä arvosanan
Kätevä työkalu on käsillä ihan suomeksi ja suomalaisille.
Rahastoraportti (siirryt toiseen palveluun) kertoo joka kuukausi MSCI:n arvion perusteella, kuinka suuri osa rahaston sijoituksista on vastuullisia ja kuinka hyvin tämä tavoite onnistuu Suomessa markkinoitavissa rahastoissa.
ESG-arvosanojen asteikko on 0-10, jossa kymppi on kuin kouluarvosana, paras mahdollinen.
Jos kestäviä sijoituksia on alle 65 prosenttia rahaston markkina-arvosta, arvosanaa ei tosin lasketa.
Vain kannattava voi olla vastuullinen, mutta kenelle
Vastuullisuuden edelläkävijät siis menestyvät. Niin yritykset kuin sijoittajatkin. Miksi siis kaivataan – tai ainakin kovalla tohinalla valmistellaan – lisää sääntelyä?
Hyviä ei tarvitse paimentaa, mutta vapaamatkustajat ja suoranaiset pahikset täytyy saada kuriin.
Koko maapallon kattavaa sääntelyä on turha toivoa, mutta aloitetaan omista nurkista. EU:lla on rahoitusmarkkinoiden taksonomian lisäksi tarve tuoda vastuullisuusperiaate myös yritysjuridiikkaan.
EU-komissio kerää parhaillaan näkemyksiä jäsenvaltioiden lainsäätäjiltä ja etujärjestöiltä ehdotukseen, jolla yrityksen perusideaan lisättäisiin erilaisia vastuita osakkeenomistajien lisäksi muille sidosryhmille. Tämän nykyistä laajemmin ymmärretyn vastuullisuuden lakiehdotuksen pitäisi olla valmis alkuvuodesta 2021.
Ajatus lakiin kirjatusta yhteiskuntavastuusta muille kuin osakkeenomistajille ei saa kovin suurta ymmärrystä Suomessa tai muissa Pohjoismaissa.
Epäkohtiin voidaan toki puuttua täsmäiskuin, mutta lain perusperiaatetta harva yritysjohtaja haluaa muuttaa. Osakeyhtiön päätehtävä on jatkossakin tuottaa osakkailleen voittoa. Vain kannattava voi olla vastuullinen niin osakkeenomistajilleen kuin kaikille muillekin.
Liike-elämällä on vahva peruste: meillä vastuullisuus on jo arkipäivää – business as usual.
Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu aiheesta: