Sotkamolainen Jari Kropsu onnistui tänä vuonna kasvattamaan perunoita metsässä puiden keskellä, vaikka yleensä perunat kasvavat pellossa.
Kropsu tunnustautuu kulinaristiksi ja kokeilijaksi, joka on aikaisemminkin kasvattanut perunoita epätavalliseen malliin nostamalla ne maasta vasta marras-joulukuussa, kuukausia myöhemmin kuin normaalisti. Aiempi kokeilu herätti Kropsun mukaan kiinnostusta aina Yhdysvaltoja myöten.
Ajatus metsäpotuista syntyi, kun mies oli levittämässä hakelämmityksestä jäänyttä tuhkaa lähimetsäänsä.
– Mietin, että nauriita on viljelty kaskimaassa, niin eiköhän perunakin onnistuisi.
Kropsu hoksasi myös, että metsämaassa ei kasva ruoho, jota tarvitsisi perunan takia poistaa. Tämä lisäsi uteliaisuutta.
– Minua kiinnosti, miten perunan kasvattaminen metsässä onnistuisi ja hyvinhän se onnistui, mies naurahtaa.
Vaikka perunasato ei ollut järin suuri, Kropsu kertoo laadun korvanneen määrän.
– Täytyy sanoa, että maku oli erinomainen. Hyvä, tasalaatuinen ja ehkä vähän pähkinäinen perunan maku, Kropsu kuvailee.
Peruna pärjää erikoisemmissakin olosuhteissa
Etelä-Pohjanmaan Pro Agrian peruna-asiantuntija Juhani Rahkon mukaan metsäperuna on varsin uusi asia.
– En ikinä ole kuullut tällaisesta. Kyllähän metsää raivataan perunapelloksi, mutta ei ole yleistä, että peruna kasvaisi puiden lomassa, Rahko sanoo.
Peruna tarvitsee kasvamiseen sopivan ravinteikkaan maan sekä sopivan kosteustason ja lämpötilan. Rahko ei ole täysin yllättynyt siitä, että peruna on onnistunut kasvamaan metsässä.
– Peruna on lajina sellainen, että se pärjää monenlaisissa olosuhteissa ja siksi se onkin levinnyt ympäri maailmaa.
Rahkon mukaan metsässä perunalle tuttuja tuholaisia on luultavasti myös vähemmän. Tämän huomasi myös Kropsu.
– Ei ole kukaan käynyt kaivelemassa, eikä perunoissa ole näkynyt virheitä. Metsä on suojainen paikka, ja perunat olivat melkein paremmassa iskussa kuin tuolla peltoviljelmällä, Kropsu sanoo.
Luontotrendin mukaista viljelyä
Jari Kropsu kuuluu Chaîne des Rôtisseurs- yhdistyksen Suomen osastoon, joka tunnetaan Paistinkääntäjien Veljeskuntana. Kulinaristiseen järjestötoimintaan kuuluu muun muassa ruokakulttuurin kehittäminen, jollaiseksi Kropsu omatkin kokeilunsa laskee.
– Koen tämän yhtenä osana luontotrendiä, jossa ihmiset painuvat metsään hakemaan esimerkiksi sieniä. On tosi hieno juttu saada perunatkin metsän antimiksi.
Erilaiset kulinaristiset kokeilut aiheuttavat välillä huvitusta Kropsun tuttavissa, mutta hän kantaa uteliaisuutensa ylpeänä.
– Pottuhulluutta on ilmassa, mutta ne, jotka ovat käyneet maistamassa, ovat tykänneet. Pari ystävää on jopa kokeillut erilaisia viljelymuotoja itse.
Kokeilumieli ei lopu vielä tähän, vaikka Kropsun tulevaisuuden suunnitelmat eivät vielä aivan selviä olekaan. Perunamaata pitää ensi vuonna vähän siirtää, mutta Kropsu ei tiedä siirtyvätkö perunat takaisin pottupeltoon vai toiseen osaan metsään. Hyväksi havaittua maaperää mies ei silti kokonaan hylkää.
– Ensi vuonna tässä ryytimaassa kasva jotain uutta ja mielenkiintoista.
Voit keskustella aiheesta 21.11 kello 23:een asti.