Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Väkivaltarikosten määrä kasvanut, teot raaistuneet ja alaikäisten väkivaltainen käytös yleistynyt – kulunut vuosi on ollut synkkä Itä-Uudellamaalla

Poliisin mukaan yksi syy väkivallan kasvuun voi olla huumeiden lisääntynyt määrä.

Poliisi ja poliisiauto.
Vuosi 2020 näyttää huolestuttavalta henkirikostilastojen suhteen. Kuva: Tiina Jutila / Yle
Katri Kirsi
Avaa Yle-sovelluksessa

Henkirikoksista epäiltyjen määrä on kasvanut huimasti tänä vuonna aiempaan verrattuna etenkin Itä-Uudellamaalla. Tänä vuonna jo 23 ihmistä on ollut epäiltynä henkirikoksesta alueella, kun viime vuonna vastaava luku oli seitsemän ja edellisvuonna 12.

Jo keväällä henkirikostilastot näyttivät valtakunnallisesti hälyttäviltä. Tuolloin asiantuntija arvioi tilanteen johtuvan mahdollisesti kevään poikkeustilasta ja ihmisten sulkeutumisesta koteihinsa.

Sen lisäksi, että väkivaltarikosten määrä on kasvanut, teot ovat raaistuneet.

– Väkivaltarikoksissa on ollut aiempaa useammin mukana muun muassa teräaseita ja erilaisia lyömäaseita, jotka tekevät pahempaa jälkeä. Väkivaltarikokset ovat siis kokonaiskuvassa raaistuneet, ja tämä näkyy myös tilastoissa, kertoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen tiedotteessa.

Kaikki tapoista ja murhista epäillyt ovat täysi-ikäisiä Itä-Uudellamaalla.

– Osaltaan tilanteeseen vaikuttaa tämä poikkeava vuosi. Syyt taustalla ovat varmasti moninaisia. Yksi niistä voi olla huumeiden määrän kasvu, kertoo rikoskomisario Simo Kauppinen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta Ylelle.

Alaikäisten tekemiä tapon yrityksiä jo 12

Poliisi on huolestunut myös lasten ja nuorten tekemien rikosten lisääntymisestä. Itä-Uudellamaalla on kirjattu tänä vuonna jo 64 tapon yritystä, kun viime vuonna vastaava luku oli 35. Näistä kahdessatoista on epäiltynä alaikäinen tekijä.

Viime vuonna alaikäisten tapon yrityksiä oli alueella vain yksi. Kaksi vuotta sitten Itä-Uudellamaalla ei kirjattu yhtään tapon yritystä, jossa epäiltynä olisi ollut alaikäinen.

– Näissä tapauksissa on ollut taustalla eri epäillyt ja uhrit, eli luku ei selity edes millään yksittäisellä rikosvyyhdillä. Tapon yritysten lisääntyminen alaikäisten keskuudessa kertoo havaintojemme mukaan myös siitä, että myös nuorten väkivaltainen käyttäytyminen on lisääntynyt, Kauppinen kertoo.

Alaikäisten tekemien vakavien rikosten taustalla on usein havaittu myös jonkinlainen päihdekierre. Kauppinen toteaa, että poliisin näkökulmasta huolestuttavaa on nuorten ajattelutavan muutos.

– Havaintojemme mukaan nuoret suhtautuvat päihteisiin ja varsinkin huumausaineisiin yhä sallivammin. Monen vakavan rikostapauksen taustalla on ollut esimerkiksi päihteiden väärinkäyttöä.

Aiemmin myös Poliisihallitus on tiedottanut alaikäisten yleistyneestä väkivaltarikollisuudesta, joten sama ilmiö on havaittu muillakin poliisilaitoksilla.

Esimerkiksi Helsingissä keskustelua on herättänyt tapaus, jossa kolmea alaikäistä epäillään parikymppisen miehen taposta Vallilan kaupunginosassa.

Poliisi: Nuoret eivät ymmärrä tekonsa vakavuutta

Alaikäisten tekemät ryöstöt ovat tasaisessa kasvussa valtakunnallisesti. Tilastokeskuksen mukaan jopa 40 prosenttia ryöstöistä epäillyistä on alle 21-vuotiaita. Nuorimmat ryöstäjät ovat olleet vasta 10-vuotiaita.

Itä-Uudellamaalla tilastot puhuvat karua kieltä. Kun vuonna 2016 poliisin tilastoihin kirjattiin 27 alaikäisen tekemää ryöstöä, oli määrä kahden vuoden päästä 37 ja viime vuonna jo 58.

Tämän vuoden lokakuuhun mennessä on kirjattu 39 ryöstöä, joissa epäiltynä on alaikäinen. Kauppisen mukaan monet nuoret eivät tunnu ymmärtävän, kuinka vakaviin rikoksiin he syyllistyvät.

– Jos toiselta vie väkipakolla ja esimerkiksi puukolla uhkaamalla uuden merkkipuhelimen, tutkitaan tapausta varkauden sijaan ryöstönä tai törkeänä ryöstönä, koska teossa on ollut mukana väkivallan uhka. Ryöstö on vakava rikos, josta tuomitulle rikosvastuussa oleville seuraa vankeusrangaistus sakkojen sijaan, Kauppinen painottaa.

Tuomioistuin voi tuomita törkeästä ryöstössä ankarimmillaan jopa kymmenen vuotta vankeutta.

Poliisin, viranomaisten ja kuntatoimijoiden isoin ongelma ovat erityisesti nuoret, jotka ovat ajautuneet jo syvälle päihdekierteeseen. Poliisilaitoksen yhtenä kehittämiskärkenä on syventää kuntien ja asukkaiden kanssa tehtävää yhteistyötä.

– Alueidemme asukkailla on paljon tietoa, mutta monella tuntuu olevan jonkinlainen kynnys ilmoittaa rikoksista poliisille. Haluamme jatkossa kehittää sitä, että ihmiset ilmoittaisivat poliisille matalalla kynnyksellä esimerkiksi juuri nuorten väkivaltatapauksista, huumausainetapauksista tai häiriökäyttäytymisestä, Kauppinen summaa.

Lisää aiheesta:

Alaikäiset syyllistyneet vakavaan väkivaltaan tänä syksynä poikkeuksellisen paljon – lastensuojeluun kaivataan lisää järeitä keinoja

Henkirikokset rajussa kasvussa tänä keväänä, poliisi: "Ei ole kontrollia, minne veitsen isku päätyy" – katso kartalta 2000-luvun Suomen väkivaltaisimmat paikat

"Käydäänkö ryöstämässä hänet", Jani kysyi kavereiltaan, kun näki kalliin vyön tuntemattomalla pojalla – tällaisia ovat nuorten tekemät ryöstöt

Poliisi Vallilan henkirikoksesta: Huumeet tapauksen taustalla, epäillyt ja uhri tiesivät toisensa – asianajaja: 16-vuotias hyvin pahoillaan

Kysyimme aseman nuorilta jengiytymisestä, ryöstelystä, väkivallasta ja maahanmuuttajien syyttelystä – "Kuka tahansa voi tehdä rikoksia, at the end of the day"

Suosittelemme