Haapavedellä Pohjois-Pohjanmaalla on huokaistu helpotuksesta. Kipeitä koulusäästöjä ei ole tarvinnut tehdä, vielä.
– Korona ja siitä tulevat avustukset ovat omalta osaltaan parantaneet tilannetta, sanoo kaupunginhallituksessa istuva Hannu Riuttanen (kesk.).
Heti perään hän muistuttaa vakavana, ettei todellinen säästötarve ole kadonnut mihinkään.
– Se todellinen tilanne, se on kuitenkin edessäpäin sitten.
Valtion ohjaama miljardin euron koronatuki on helpottanut kuntien talousahdinkoa. Tänä syksynä kuntalaiset ympäri Suomen välttyvät myös veronkorotuksilta: kuntaveroa nostaa vain 39 kuntaa, vähemmän kuin kertaakaan 2000-luvulla.
Monessa kunnassa ja kaupungissa ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa palvelujen ulkoistukset ja leikkaukset ovat ajankohtaisia.
Haapavedellä kaksi vuotta sitten säästöpaketti sisälsi kaikkien kaupungin pikkukoulujen lakkautuksen. Paketti oli laadittu Suomen käytetyimmän kuntakonsultin johdolla. Hänet kutsutaan paikalle, kun kunnan rahat alkavat olla lopussa.
Suomen suosituin kuntakonsultti
Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterä on arvioinut kuntien talouskehitystä kolmenkymmenen vuoden ajan. Hänen perustamansa konsulttiyhtiö Perlacon on Suomen käytetyin neuvonantaja kuntien säästöohjelmien tekijänä.
Vastaavan ammattitaidon omaavia kilpailijoita ei ole tarjolla.
Tänä vuonna Perlacon on työstänyt säästöohjelmaa parissa kymmenessä kunnassa, esimerkiksi Espoossa, Oulussa ja Kemijärvellä. Kaikkiaan säästö- tai tasapainotusohjelman on vuosien mittaan tilannut joka kolmas kunta.
Konsultin työ herättää kunnasta toiseen lähes aina myös äänekästä kritiikkiä.
MOT tutki Perlaconin tekemiä talouden tasapainotusohjelmia, ja koetti selvittää, millaisia seurauksia säästöohjelmalla on kuntalaisten arjessa. Paraniko kunnan taloustilanne konsultin ohjelman avulla?
Akatemiatutkija Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta ja kunnallistalouden emeritusprofessori Pentti Meklin perehtyivät Ylen pyynnöstä joihinkin Perlaconin tekemiin talouden tasapaino-ohjelmiin.
– Se määrä on niin suuri, että siitä on jo muodostunut kuntakentälle tietynlainen kaava. Siitä tulee osa kuntakentän todellisuutta. Tai on jo tullutkin, Kuusela kuvailee Perlaconin merkitystä Suomessa.
Konsulttiyhtiö Perlacon on Kuuselalle tuttu noin kymmenen vuoden takaa, kun hän toimi vihreiden valtuutettuna Nurmijärvellä. Kuntapolitiikan hän on sittemmin jättänyt.
Kuusela arvioi Perlaconin säästöohjelmia kunnallisen demokratian näkökulmasta.
Emeritusprofessori Pentti Meklin puolestaan tarkasteli ohjelmia talouden tunnuslukujen valossa. Hän on ohjannut Laesterän väitöskirjan Tampereen yliopistossa, ja tuntee Perlaconin menetelmän hyvin. Hän vertaa sitä haravaan tai kampaan.
– Sillä kammataan kunnan menot ja siihen tarttuu erilaisia säästökohteita. Sitten on myös se tapa, jolla haravaa vedetään eli miten ohjausryhmä perustetaan, salaisuuskysymykset ja julkisuuskysymykset, Meklin sanoo.
Kuntatalouden asiantuntija Eero Laesterällä on itselläänkin kokemusta kuntapolitiikasta. Hän istui kotikunnassaan Pälkäneellä vuosia kokoomuksen valtuustoryhmässä ja toimi aina tähän kevääseen asti kunnanhallituksen puheenjohtajana.
Poikkeuksellinen työtapa toistuu kunnasta toiseen
Laesterän ja hänen Perlacon-yhtiönsä teho perustuu kunnasta toiseen toistuvaan malliin.
Työ alkaa useimmiten ohjausryhmän perustamisella. Säästämisen kohteet valitaan kunnan virkamiesjohdon, ohjausryhmän ja konsultin kesken käytävissä keskusteluissa.
Ohjausryhmän työ on luottamuksellista, kuten valmistelutyö usein, mutta Perlaconin mallissa luottamuksellisuus viedään usein pidemmälle. Tällöin konsultin kanssa työtä tekevä ohjausryhmä ei saa säästöjen valmisteluvaiheessa kertoa toisille valtuutetuille mitään tulevan säästöpaketin sisällöstä.
Puhekielto vahvistetaan MOT:lle useista kunnista.
MOT tutustui lähemmin muun muassa Janakkalan talouden tasapainottamisohjelmaan, joka tehtiin Laesterän johdolla vuosille 2013-2017.
Janakkalassa haastatellut kunnanvaltuutetut kertovat, että valmis säästöpaketti esiteltiin koko valtuustolle vasta kuukausien työn jälkeen. Valtuuston oli hyväksyttävä paketti pikaisesti yhtenä kokonaisuutena eikä muutoksia sisältöön voinut tehdä.
Ohjausryhmään kuulunut kunnanvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Merja Taponen (kesk.) vahvistaa, että säästöohjelman tuominen valtuuston hyväksyttäväksi yhtenä kokonaisuutena on poikkeuksellinen menetelmä.
– En muista, että minun kunnallispoliittisen urani aikana olisi tehty vastaavalla tavalla, Taponen sanoo.
Tutkija Hanna Kuuselan mukaan tällainen malli vähentää valmistelun avoimuutta.
– Kun kunta käyttää päätöksenteossa konsulttia, niin ikävä kyllä sen mukana salailu usein lisääntyy ja avoimuus vähenee. Se on tyypillistä konsulttitoiminnalle, mutta sen ei pitäisi olla tyypillistä kunnalliselle demokratialle, Kuusela toteaa.
Koulut, kirjastot, ulkoistukset… – säästökohteet toistuvat kunnasta toiseen
Perlacon tunnetaan erityisesti painelaskelmasta. Painelaskelma osoittaa kehityksen suunnan siinä tapauksessa, että kunnan rahankäytössä ei tehdä muutoksia.
Yhtenä painelaskelman tarkoituksena on pelastaa pikkukuntia valtionvarainministeriön pakkoliitoksilta
Talousvaikeuksissa kipuilevat pienet kunnat saavat Perlaconin laskennasta tiedon, kuinka monta vuotta niillä on armonaikaa ennen kuin valtiovarainministeriön asettamat kriisikuntakriteerit täyttyvät. Silloin kunta on vaarassa menettää itsenäisyytensä.
Juuri itsenäisyytensä säilyttämiseksi kunta usein tilaa talouden tasapainottamispaketin. Säästökeinoina paketeissa toistuvat opettajan virkojen vähentäminen opetusryhmiä tiivistämällä, palvelujen ulkoistaminen ja kulttuuripalveluiden säästöt.
Eero Laesterä ei osta väitettä, että säästökeinot toistuisivat kaavamaisina.
– Kuntien toiminta on aika samanlaista. Totta kai myös keinot, joita tietyssä elämänvaiheessa olevassa kunnassa löytyy, voivat olla hyvin samantapaisia. Mutta kaavamaisia ne eivät kyllä ole, Laesterä sanoo.
Uimahalliesimerkki kertoo säästöjen kääntöpuolesta
Talouden tasapaino-ohjelmaan kootaan kaikki mahdollisina pidetyt säästämisen keinot. Tavoiteltava rahasumma voi olla suuri tai pieni keinosta riippuen.
Janakkalassa yksi säästökeinoista oli uimahallin veden lämpötilan laskeminen. Kahden asteen lämmönlaskun arvioitiin säästävän 5000 euroa vuodessa.
Kokonaisuudessaan säästötarve oli Janakkalassa tuolloin vajaat viisi miljoonaa.
Pian uimaveden viilentymisen jälkeen, hallista alkoivat kadota asiakkaat. He siirtyivät käyttämään naapurikuntien uimahalleja ja Janakkalan hallin lipputulot romahtivat.
Niinpä päätös uimahallin vedenlämmön laskemisesta peruttiin. Lämpöä nostettiin ensin yhdellä asteella ja myöhemmin lämpötila palautettiin valtuuston päätöksellä alkuperäiselle tasolleen
Esimerkki uimaveden lämmön laskemisesta kuvaa oivallisesti säästöratkaisujen monimutkaisuutta.
– Näissä selvityksissä kannattaa olla tarkkana siinä, mitä menosäästöt vaikuttavat tuloihin, sanoo Pentti Meklin.
Tänä syksynä meno- ja tulosäästöjen yhteisvaikutus on synnyttänyt kohun Oulun teatterin tulevaisuudesta. Esitys teatterisäästöstä on kirjattu Perlaconin Oulun kaupungille tekemään säästölistaan.
Kaupungin avustuksen leikkaaminen pakottaa kulttuurilaitokset usein vähentämään henkilökuntaansa. Väen vähentäminen tarkoittaa saman tien leikkausta valtionosuuteen, jota kulttuurilaitokset saavat valtion kassasta työntekijöiden lukumäärän perusteella.
Palvelut kahdeksan miljoonan kansalle
Koronatukien myötä kunnissa saatiin hetken helpotus. Perusasetelmaa ne eivät muuta. Suomen kokoisessa maassa on kuntalaisille liikaa palveluita.
Emeritusprofessori Pentti Meklin kuvaa ongelman ydintä suhteuttamalla palvelujen määrän asukaslukuun.
– Meillä on 5,5 miljoonan asukkaan maassa palvelut kahdeksanmiljoonaiselle kansalle, Meklin sanoo.
Suurin syy palveluiden ylimitoitukseen on muuttoliike. Meklin valottaa muuttoliikkeen vaikutusta kunnan talouteen yksinkertaisen esimerkin kautta.
Kun kouluikäinen lapsi muuttaa naapurikuntaan, siirtyy kunnalle lapsesta maksettava valtionosuus hänen mukanaan. Entinen asuinkunta menettää valtionosuudessa merkittävän tulonlähteen. Koululaisen kuluja kunta ei juurikaan pysty vähentämään.
Lapsen vanhassa koulussa meno jatkuu entisellään. Opettajien palkoista ja koulurakennuksesta aiheutuu kunnalle samat kustannukset kuin ennen lapsen lähtöä. Ainoa, mistä kunta voi pienesti säästää on kouluruoka ja oppimateriaalit.
Siinä tavallaan tulot muuttavat pois ja kustannukset jäävät, Meklin sanoo.
Asetelma johtaa kunnan talouden pysyvään epätasapainoon.
Konsulttipalveluiden tarve kunnissa kasvaa, ennustaa uusi omistaja
Tänä vuonna kuntaliiton omistama konsulttiyhtiö FCG osti Perlaconin. FCG:n liiketoimintajohtaja Sami Miettinen kertoo seuranneensa Perlaconin nousujohteista kehitystä kuntakentällä.
– Perlaconin maine kuntatalouden ykköstoimijana on hiljalleen kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja myös Perlaconin asiantuntijoiden maine kuntatalouden ykkösosaajana. Yrityshän on pitkälti henkilöitynyt Eero Laesterän tekemiseen ja hänen osaamisensa ympärille, Sami Miettinen sanoo.
80 miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävä FCG näkee, että markkina kuntien talouskonsultoinnissa kasvaa edelleen.
Miettinen arvioi, että Suomessa on tällä hetkellä noin 50 kuntaa tai kaupunkia, joiden tilinpäätös on alijäämäinen. Hänen mukaansa tällaisten kuntien määrä nousee yli sadan noin viidessä vuodessa.
– Silloin on usein kyse siitä, että nähdään, että edessä saattaa olla kriisikuntakehitys ja halutaan torjua sitä meidän palveluiden avulla, Miettinen sanoo.
Miettinen toteaa, että Perlaconin menetelmissä ei ole mitään salailevaa vaan päätöksenteko jää aina kuntapäättäjille itselleen. Myös vastuu päätösten toteuttamisesta on kunnassa.
Kunnat lipsuvat säästöohjelmistaan
Janakkalassa säästöohjelman tekemisestä on kulunut seitsemän vuotta. Ensimmäisenä vuonna ohjelman hyväksymisen jälkeen sovituista keinoista toteutettiin valtaosa. MOT:n haastattelemien valtuutettujen mukaan ohjelman noudattamisesta alettiin lipsua toisen toteuttamisvuoden aikana.
Meklin arvioi, että ohjelmille tahtoo usein käydä kuten Janakkalassa.
– Ohjelma on ihan okei. Mutta kunnat eivät ota kovin vakavasti ohjelman toteutusta. Monesti syynä on se, että tulee joku hyvä vuosi, joka pelastaa tilanteen ja sitten ohjelman toteuttaminen tahtoo väljähtyä, Meklin sanoo.
Haapavedellä esitys pienten koulujen sulkemisesta vedettiin pois säästöpaketista juuri ennen kuin sen hyväksymisestä äänestettiin. Hyväksytyistä säästökohteista tärkeimmät ovat jääneet toteutumatta. Päiväkodin ja hoivapalveluiden yksityistämistä päättäjät miettivät niin kauan, että niistä saadut ostotarjoukset vanhenivat.
Silti Haapaveden tilanne näyttää paremmalta kuin vuonna 2018 arvioitiin, kiitos koronatukien.
Eero Laesterä sanoo, että koronan vaikutus kuntien talouteen on esimerkki siitä, kuinka kehityksen suunta saattaa kääntyä yllättävistä syistä.
– Tällaiset x-factorit niin kuin korona, niin niitä ei voida ottaa huomioon edes välttämättä tulevan vuoden päähän, Laesterä sanoo.
Laesterä itse on kuitenkin arvioinut, että korona tulee johtamaan kuntaliitosten kasvuun.
Hankalat päätökset hiertävät kuntapäättäjiä
Tutkiessaan Perlaconin kädenjälkeä Suomen kunnissa MOT törmäsi toistuvasti väitteeseen, että konsultin laskelmissa olisi tarkoitushakuisuutta tai jopa virheitä. Esimerkiksi Haapavedellä osa valtuutetuista epäili Perlaconin laskeneen pienten koulujen sulkemisesta syntyvän säästön yläkanttiin.
Samansuuntainen epäily toistuu useissa kunnissa. Näin emeritusprofessori Pentti Meklin vastaa väitteeseen.
– Ei oikeastaan virheitä löydy, mutta tiettyjä epätarkkuuksia löytyy. Mutta minusta niillä ei ole laskelmissa kovin oleellista merkitystä, hän sanoo.
Koulusäästöjen virheellisyyksistä puhuttaessa Meklin tarkentaa, että säästöä syntyy vain, jos kunta pystyy kouluja tai opetusryhmiä lopettamalla todella vähentämään opettajien tai koulun muun henkilökunnan määrää. Laskelmassa esitettyä henkilöstön vähennystä ei aina ole mahdollista toteuttaa koulujen arjessa.
Tutkija Hanna Kuusela on huolestunut päätöksenteon kulttuurista, johon säästöohjelmien ostaminen konsultilta kuntapäättäjiä ohjaa.
– Jos kunta lähtee jatkuvasti hakemaan keskeisissä kysymyksissä osaamista tai asiantuntijuutta ulkopuolelta, niin samalla siinä rapautuu kunnan oma kyky ja jollain tavalla tahtokin ratkaista asioita itse sen jälkeen kun konsultti on lähtenyt pois, Kuusela arvioi.
Kuuselan mukaan Suomessa on esimerkiksi muuttotappiokuntia, joissa ei ole kyetty tarpeellisiin päätöksiin itse.
Hän painottaa, että valtionosuuksien riittämätön taso ja kuntien haluttomuus veronkorotuksiin ovat kuitenkin niiden talouden kannalta olennaisempia kuin säästöpäätökset.
Aiheesta voi keskustella perjantaihin 27. marraskuuta kello 23 asti.