Suomalaisten into käydä koronan vasta-ainetesteissä on hiipunut viime keväästä. Silti tuhannet ovat ehtineet testauttaa itsensä, ja myös jotkut työnantajat ovat teettäneet vasta-ainetestejä henkilöstölleen.
Useat yksityiset terveysalan yritykset tarjoavat testejä, joilla voi selvittää jälkeenpäin, onko jo sairastanut covid-19-taudin. Vasta-ainetesti otetaan verikokeella, ja siihen vaaditaan lähete. Testin hinta on yleisesti reilut sata euroa, kun mukaan lasketaan kulut lääkärin lähetteestä.
Terveystalossa on tehty reilut 4000 vasta-ainetestiä keväästä alkaen. Noin puolet ovat olleet yritysten tilaamia. Näytteistä viitisen prosenttia on ollut positiivisia.
– Kun testi tuli keväällä käyttöön, sen kysyntä oli aluksi vilkasta. Sittemmin kysyntä on selvästi laskenut, eikä ole noussut uudelleen syksyn aikana, kertoo laboratoriodiagnostiikasta vastaava johtaja Piia Aarnisalo.
Vasta-ainetestien suosion laskuun vaikuttanee se, että akuuttivaiheen PCR-nenänielutestiin pääsee helpommin kuin keväällä. Myös testien vastausajat ovat nopeutuneet.
Vasta-aineita ei synny heti taudin alkuvaiheessa. Siksi myös testiin mennään myöhemmin, yleensä aikaisintaan kolme viikkoa oireiden alkamisesta.
Testiin pitkittyneiden oireiden takia
Mehiläisessä on tehty muutama tuhat testiä, joista positiivisia on ollut noin neljä prosenttia. Laboratoriosektorin johtajan Kristina Hotakaisen mukaan viime aikoina tehdyt testit rajoittuvat todennäköisesti tapauksiin, joissa lääkäri katsoo tutkimuksen auttavan pitkittyneiden ja epäselvien oireiden selvittelyssä.
– Käyttöä on ohjeistettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjan mukaisesti. Tällä hetkellä se ei suosittele vasta-ainetutkimusta yksittäisen potilaan sairastetun infektion osoittamiseen.
Diagnostiikkayhtiö Synlabin toimitusjohtaja Aarne Aktanin mukaan vasta-ainetestit nousivat puheenaiheeksi tullessaan markkinoille. Edelleenkin Synlab tekee jatkuvasti testejä, mutta aiempaa vähemmän. Omille kuluttaja-asiakkailleen yritys on tehnyt hieman yli 2000 testiä.
Synlabissa ei testiin vaadita nimenomaan lääkärin lähetettä, vaan lähetteen voi saada myös muulta terveydenhuollon ammattilaiselta. Testiä varten tarvitaan kuitenkin niin sanottu seroepidemiologinen epäilys siitä, että taustalla on ollut isompi tautirypäs.
Julkisella puolella vasta-ainetestille on tiukat kriteerit, ja ne on rajoitettu lähinnä erityistilanteisiin lääkärin harkinnan mukaan.
Umpimähkään ei kannata testauttaa
Testit voivat antaa vääriä positiivisia tuloksia, vaikka niiden tarkkuus olisi korkea. Syy on tilastollinen ja perustuu siihen, että sairastaneita on väestössä vielä melko vähän ja taudin todennäköisyys matala. Silloin vähäinenkin ongelma testin tarkkuudessa johtaa siihen, että merkittävä osa positiivisista tuloksista on vääriä positiivisia
– Vasta-ainetestiin ei kannata mennä vain yleisestä uteliaisuudesta. Mutta jos epäilee altistuneensa taudille, on kärsinyt sen oireista ja akuuttivaiheen testi on jäänyt tekemättä, varmistuksen voi halutessaan tehdä ja testistä saa todennäköisesti oikean tuloksen, sanoo tutkimuspäällikkö Arto Palmu THL:stä.
Tieto sairastetusta koronasta voi olla helpotus testatulle, mutta siitä ei ole juuri konkreettista hyötyä. Esimerkiksi rajatarkastuksissa saatetaan kysyä tuoretta negatiivista koronatestiä, mutta tiedolla aikaisemmin sairastetusta taudista ei ole tavallisesti merkitystä. Hotakaisen mukaan joissakin maissa kuitenkin tulijalta vaaditaan testauskokonaisuus, joka sisältää myös vasta-ainetestin.
Immuniteetista tihkuu lisätietoja
Vieläkään ei ole olemassa täyttä varmuutta siitä, aiheuttaako sairastaminen taudilta suojaavan immuniteetin ja kuinka kauan se kestäisi. Tietoa alkaa kuitenkin vähitellen kertyä. Esimerkiksi THL:n ja Helsingin kaupungin perhetutkimuksen mukaan vasta-aineet säilyvät vähintään neljä kuukautta. Seuraavaksi selvitetään immuniteetin säilymistä 6–7 kuukauden kuluttua tartunnasta.
– Suojaavan immuniteetin syntymiseen viittaa myös se, että rokotetutkimuksissa on ilmennyt hyviä suojatehoja tautia vastaan, Palmu mainitsee.
Alustavasti näyttää siltä, että sairastettu koronatauti ei vähennä koronarokotuksen tarvetta.
– Ainakaan Suomessa ei ole esitetty, että sairastaneita koskisi erilainen ohjeistus kuin muita. Syynä on juuri se, että täyttä varmuutta luonnollisen infektion aikaansaamasta immuniteetista ei toistaiseksi ole. Rokotetutkimuksiin on otettu mukaan myös aiemman infektion sairastaneita, joten ne voivat antaa lisätietoa rokotteen tehosta myös heidän osaltaan.
Lue myös: