Koronakriisin vaikutukset nuorten harrastuksiin ja vapaa-aikaan ovat jääneet toistaiseksi yllättävän vähäisiksi eikä erityisen hälyttäviä merkkejä ole havaittavissa.
Tämä käy ilmi tiistaina julkistetusta Nuorisotutkimusseura ry:n Nuorisotutkimusverkoston tekemästä haastattelututkimuksesta.
Lähes 40 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista koki harrastusten keskeytymisen vaikuttaneen kielteisesti omaan elämään. Reilu kolmasosa nuorista ei katsonut vaikutusten koskevan itseään. Neutraaleista vaikutuksista kertoi 14 prosenttia vastaajista.
Samoin 40 prosenttia nuorista koki vapaa-ajan viettoa ja sosiaalisia kontakteja koskeneiden rajoitusten vaikuttaneen heidän elämäänsä kielteisesti. Enemmistö nuorista siis katsoi, että rajoitustoimien vaikutukset ovat olleet neutraaleja, niillä ei ole ollut vaikutuksia tai että vaikutukset ovat olleet myönteisiä.
Nuoret kokivat vapaa-aikansa poikkeusoloissa vain noin kouluarvosanan verran huonommaksi kuin kuluvan vuoden alussa ennen pandemiaa.
Osa kokenut kontaktien välttämisen jopa myönteisenä
Lähes joka viides nuori koki, että ohjeilla sosiaalisten kontaktien välttämisestä on ollut itselle jopa myönteisiä vaikutuksia. Tälle tulokselle ei löydy tutkijoiden mukaan selkeää selitystä.
Tutkijat arvioivat kuitenkin, että tulos voi viitata siihen, että myönteisiä vaikutuksia ovat kokeneet esimerkiksi terveytensä vuoksi riskiryhmiin kuuluvat nuoret.
Tutkijoiden mukaan kyse voi olla osaksi myös siitä, että osa nuorista kokee hengähdystauon vilkkaaseen sosiaaliseen elämään tervetulleena.
Yhtä lailla kyse voi olla myös tylsäksi koetun sukuloinnin tai epämieluisten harrastusten vähenemisestä, tutkijat arvioivat.
Yhteinen aika perheen kanssa kasvoi – ja nuoret myös tykkäsivät siitä
Kun harrastukset ovat olleet tauolla ja sosiaaliset kontaktit on rajoitettu minimiin, ovat jotkut nuoret käyttäneet ajan perheen kanssa.
Haastatteluiden mukaan noin 40 prosenttia kotona asuvista nuorista on viettänyt korona-aikana enemmän aikaa yhdessä vanhempiensa kanssa.
Yhdessäolo vanhempien kanssa vähentyi noin joka kymmenennellä vastaajalla ja samalla tasolla pysyneestä yhteisestä ajasta kertoi noin puolet nuorista.
Tutkimuksen mukaan nuoret myös kokivat yhdessäolon vanhempiensa kanssa korona-aikana varsin myönteisenä.
"Kuormittavaa oli se, että ei tiennyt kuinka kauan tämä kaikki kestää"
Lappeenrantalaisen lukiolaisen Helmi Pykäläisen, 18, harmonikkatunnit muuttuivat etäopetukseksi ja kuoroharrastus joutui tauolle koronakeväänä. Pykäläinen koki tilanteen ikävänä.
– Harmonikkatunneilla oli normaalitilanteessa myös yhteissoittoa, joten etänä joutui keskittymään vain omaan tekemiseen. Se oli raskasta, koska sosiaalisia kontakteja tunneilla ei ollut, Pykäläinen muistelee.
Pykäläisen muutkin vapaa-ajan sosiaaliset kontaktit vähenivät radikaalisti koronakeväänä. Järjestötoiminnassa aktiivisen Pykäläisen kokousmatkat muualle Suomeen peruuntuivat tai muuttuivat etätapahtumiksi.
– Lisäksi läheisimmät ystäväni asuvat muualla kuin täällä Lappeenrannassa, joten tuntui pahalta, kun en päässyt tapaamaan heitä.
Pykäläinen myöntää tutkimukseen osallistuneiden nuorten tavoin, että sosiaalisten kontaktien väheneminen teki myös hyvää. Vähemmän hektinen ajanjakso venyi hänen mielestään kuitenkin liian pitkäksi.
– Ensimmäinen kuukausi ilman sosiaalisia kontakteja teki hyvää, koska sain keskittyä omiin juttuihin ja sain opinnot ajan tasalle. Kuormittavaa oli se, että ei tiennyt kuinka kauan tämä kaikki kestää.
Tutkija: "Nuoret hetkessä eläjiä"
Nuoret ovat eläneet koronan ja erilaisten rajoitustoimien aikaa nyt lähes yhdeksän kuukauden ajan. Etenkin kriisin alkuaikoina monen nuoren harrastukset joutuivat tauolle ja heidän vapaa-ajanviettotapojaan rajoitettiin.
Ilmassa oli pelkoa, että tutkimuksen tulokset olisivat olleen huonompia.
Nuorisotutkimusverkoston tutkija Jenni Lahtinen arvioi tutkimuksen tulosten kertovan siitä, että nuoret ovat sopeutuvaisia poikkeuksellisissa oloissa.
– Lapset ja nuoret ovat ehkä vähän sellaisia hetkessä eläjiä. Se mitä kulloinkin tehdään, on paras mahdollinen olotila. Heille löytyy tekemistä arjessa muutakin kuin aikuisjohtoiset harrastukset, Lahtinen tuumii.
Lahtinen kuitenkin muistuttaa, että tutkimuksen syvällisempi analyysi voi vielä tuoda esiin lapsia ja nuoria, joihin koronakriisi on osunut erityisen kovaa.
Tutkimus toteutettiin alkusyksystä puhelinhaastatteluilla. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 1001 12–25-vuotiasta nuorta.
Lue myös: