Genevessä puheenvuorot kaikuvat tyhjälle salille, sillä noin 70 maan edustajat ovat pääosin videoyhteyksien päässä.
YK:n, Afganistanin ja Suomen isännöimä kansainvälinen tukilupauskonferenssi muutettiin pari viikkoa sitten hybridikonferenssista virtuaaliseksi. Paikalla on pieni määrä kokousedustajia.
Suomen erityisedustaja Janne Taalas kuvailee kokousilmapiiriä erikoiseksi.
– Pohdin aamulla, että normaalina konferenssipäivänä olisi kauhea säpinä, autoja ja ministereitä ja oheistapahtumia. Nyt Geneven kompleksissa ei ole juuri ketään. Neuvottelujakin käydään yleensä suljetuin ovin diplomaattien kesken, mutta nyt asioista keskusteltiin Whatsappissa. Onnistuu se näköjään näinkin.
Kokouksen tarkoituksena on sopia Afganistanin taloudellisesta tukemisesta seuraavien neljän vuoden aikana. Kokoukseen osallistuvilta noin 70 maan ulkoministeriltä odotetaan konkreettisia lupauksia Afganistanin auttamiseksi lähivuosina.
Vuonna 2016 tukijat kokosivat yhteensä noin 15 miljardia euroa neljälle vuodelle. Tänä vuonna määrä saattaa jäädä pienemmäksi, koska koronakriisi on heikentänyt avustajamaiden talouksia.
Lue myös:
Tulitauko keskeistä
Kokouksessa julkistetaan poliittinen kommunikea, jossa keskeistä on tulitauon aikaansaaminen. Ministerien on määrä hyväksyä kommunikea virallisesti tiistaina.
– Kommunikea heijastelee jäsenmaiden yhteistä tahtoa Afganistanin suhteen. Kansainvälinen yhteisö vaatii välitöntä ja kestävää tulitaukoa Afganistaniin. Tämä on afganistanilaisten itsensä ensisijainen toive. Myös demokratiaa korostetaan tekstissä, selvittää erityisedustaja Taalas.
Afganistanin hallitus ja taliban-verkosto käyvät parhaillaan neuvotteluja maan vakauttamiseksi Qatarin Dohassa. Kyseessä ovat osapuolten ensimmäiset suorat neuvottelut sen jälkeen, kun kansainvälinen liittouma kaatoi talibanin hallinnon vuonna 2001 Yhdysvaltain johdolla.
Väkivaltaisuuksien määrä on edelleen korkealla tasolla. Venäjä vaati maanantaina terrorijärjestö Isisin ja sen liittolaisryhmien tekemien iskujen välitöntä lopettamista. Viikonvaihteen raketti-iskuissa kuoli ja haavoittui kymmeniä ihmisiä.
Pelastakaa Lapset ry:n mukaan lähes 6 000 siviiliä on YK:n arvion perusteella surmattu tai haavoittunut tänä vuonna syyskuun loppuun mennessä. Vuoden 2019 alussa arvioitiin 6,3 miljoonan (siirryt toiseen palveluun) ihmisen olevan avun tarpeessa.
Järjestöt lisänneet avun perillemenon valvontaa
Yksi epävakaan Afganistanin ongelmista on laaja korruptio ja mittavien tukien valuminen paikallisten sotapäälliköiden, Taleban-verkoston, Isisin ja muiden ääriryhmien tai hallinnon edustajien taskuun. Janne Taalaksen mukaan Suomi on tehnyt etukäteen töitä tilanteen korjaamiseksi.
– Valtaosa Suomen tuesta ja myös kansainvälisestä tuesta menee kansainvälisten järjestöjen kautta. Trendi on ollut, että pyritään entistä tarkemmin valvomaan varojen käyttöä ja perillemenoa. Suomi on tuonut mukaan ehdollisuutta, selvittää Janne Taalas.
Afganistan on Suomen suurin yksittäinen tuen saaja. Vuosina 2017–2020 tuki on ollut noin 28 miljoonaa vuodessa. Suomi on EU:n tapaan korostanut toiminnassaan naisten ja tyttöjen aseman parantamista.
"Tukijoilla koronaväsymystä"
Afganistanin varapresidentti Amrullah Saleh luetteli omassa puheenvuorossaan listan käytännön toimia korruption ja huonon hallinnon vähentämiseksi. Hänen mukaansa avustuksia myöntävillä mailla on koronaväsymystä.
– Väärinkäytöksiin syyllistyneiden virkamiesten ja yritysten edustajien nimiä sisältäviä listoja on jaettu tiedoksi alueille, moskeijoihin ja poliisiasemille. Myös laittomia maakauppoja hillitään name and shame -kampanjalla, selvitti varapresidentti Saleh.
Hän suomi myös terveydenhuoltojärjestelmää hyväksikäyttäviä tahoja. Yli 50 lääkkeiden tuontifirmaa on suljettu epäiltynä heikkolaatuisten tai väärennettyjen lääkkeiden toimittamisesta.
Kansainvälisten tukilupausten kokonaissumma on määrä julkistaa tiistaina kokouksen päätteeksi. Neuvotteluja käydään viime hetkille saakka.
Lue myös:
The Guardian: In Afghanistan, fears of assassination overshadow peace (siirryt toiseen palveluun)