Kierrätysteräksen käytöllä, ympäristöinvestoinneilla ja puhtaammalla sähköllä kilpailijoitaan pienempiin hiilidioksidipäästöihin pääsevä Euroopan oma terästeollisuus on vaikeuksissa. Kustannuksia on karsittu ja työntekijöitä vähennetty, sillä markkinoilla ei olla valmiita maksamaan lisähintaa ympäristöystävällisyydestä.
Ruostumatonta terästä Torniossa valmistavan Outokummun hiilidioksidipäästöt ovat 1,6 tonnia, kun koko maailman keskiarvo on viiden tonnin paikkeilla
– Kiinassa ja Indonesiassa ruostumattoman teräksen tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat noin viisinkertaiset verrattuna meidän päästöihin eli lähempänä kahdeksaa hiilidioksiditonnia per tonni ruostumatonta terästä, sanoo Outokummun Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi.
Outokummulla on menossa yt-neuvottelut. Yhtiö on ilmoittanut väen vähentämistarpeeksi enimmillään kymmenen prosenttia yhtiön henkilöstön kokonaismäärästä.
Hiiliteräksen tuotannossa päästöt ovat ruostumattoman valmistamista pienemmät.
SSAB ilmoittaa Suomen päästöikseen 1,6–1,7 hiilidioksiditonnia tuotettua terästonnia kohti. Se on 30 prosenttia vähemmän kuin Kiinassa tai Intiassa, sanoo yhtiön Euroopan divisioonan johtaja Olavi Huhtala.
– Jokainen terästonni joka tuodaan Aasiasta kasvattaa hiilipäästöjä.
Kierrätysteräksellä päästöjä alas
Kierrätysteräksen hyödyntämisellä tuotannossa on suuri vaikutus päästöihin. Outokumpu käyttää 85-prosenttisesti kierrätysterästä. Ovako käyttää Imatralla pelkästään kierrätysterästä, josta se tekee hiiliterästä vain 0,4 tonnin hiilidioksidipäästöillä terästonnia kohti.
SSAB:lla on kunnianhimoinen tavoite. Yhtiöllä on yhdessä ruotsalaisen rautamalmintuottajan LKAB:n ja sähköntuottaja Vattenfallin kanssa niin sanottu HYBRIT-hanke, jossa se pyrkii fossiilivapaaseen teräksen tuotantoon.
Toimitusjohtaja Kimmo Järvinen Metallinjalostajat ry:stä arvioi, että kokonaisuutena Aasiassa teräksentuotannon hiilidioksidipäästöt ovat 3-4 kertaa suuremmat kuin Euroopassa.
Suomen Ympäristökeskuksen tutkija Jachym Judl arvioi, että ero Aasian ja Euroopan hiilidioksidipäästöissä on selvä, mutta se voi olla pienempi kuin Järvinen arvioi.
Suomessa on etuna myös vähäpäästöinen sähkö. Suomi on uusiutuvan energian käytön kärkimaita Euroopassa.
Eurooppa karsii tuotantoaan
Terästä tehdään maailmalla liikaa kulutukseen nähden ja koronavirus on pahentanut tilannetta edelleen. Kulutus on vähentynyt kaikkialla, mutta tuotantoa on vähennetty etupäässä EU:ssa.
– Euroopassa monta terästehdasta on pistetty kiinni, mutta muualla vastaavia sopeutustoimia ei ole tehty, Kimmo Järvinen sanoo.
Pahin kilpailutilanne on ruostumattoman teräksen kohdalla, koska Indonesiaan on rakennettu osin kiinalaisella rahalla merkittävä määrä uutta kapasiteettia.
– Tätä terästä tulee muun muassa Eurooppaan selkeästi polkumyyntihinnalla, ja tämä on romahduttanut markkinan.
Euroopan komission asettamista polkumyyntitulleista huolimatta halpatuonti yhdessä koronatilanteen kanssa pakottaa Outokummun rankkoihin toimenpiteisiin.
Yhtiö aikoo vähentää työntekijöitään Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa tuhannella ensi vuoden loppuun mennessä. Suomessa vähennys koskee 270 työntekijää, joista 250 Tornion tehtailta ja Kemin kaivokselta.
– Yhtiön on sopeutettava toimintansa tähän uuteen todellisuuteen. Meidän on keskityttävä tiukkaan kustannus- ja pääomakuriin ja parannettava kustannuskilpailukykyämme muuttamalla kustannusrakennettamme, Martti Sassi sanoo.
Sähkötuesta kannustin vähentää päästöjä
Turvatakseen teollisuuden kilpailukykyä Suomi on laskemassa teollisuuden sähköveron EU:n minimitasolle.
Lisäksi päästökaupan aiheuttamaa lisäkustannusta sähkönhinnassa kompensoidaan teollisuudelle. Kompensaatiota ollaan muuttamassa sähköistämistueksi, jonka saaminen edellyttää päästöjen vähentämistä.
EK:ssa muutosta pidetään hyvänä, mutta halutaan kiinnittää huomiota yhteen asiaan. Vähän saastuttavan tehtaan ei ole helppo vähentää edelleen päästöjään.
– Jos on uusi tai vanhakin tehdas, joka on hyvin energiatehokas ja käyttää jo uusiutuvaa sähköä, miten siitä sitten enää parantaa, pohtii EK:n johtava energia- ja ilmastoasiantuntija Kati Ruohomäki.
Outokummun Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja Martti Sassi toivookin, että uusi järjestelmä ottaisi huomioon ne yritykset, joissa päästövähennyksiin tähtääviä investointeja on tehty jo pitkään.
– Olemme Outokumpu-konsernissa viimeisten reilun 15 vuoden aikana tehneet noin 450 miljoonan euron edestä investointeja, jotka voidaan luokitella pitkälle ympäristöinvestoinneiksi.
Ilmaisista päästöoikeuksista eriävät näkemykset
Teollisuudelle on annettu ilmaisia päästöoikeuksia, koska EU:n ulkopuolella ei ole vastaavia päästöoikeuskuluja. Ne ovat merkittävä mekanismi, joka tasaa kilpailutilannetta ja estää tuotannon siirtymistä muualle.
– Viisi prosenttia parhaista saa 100 prosenttia päästöoikeuksista ilmaiseksi ja huonommat tehtaat joutuvat ostamaan niitä huutokaupasta, Kati Ruohomäki sanoo.
Ilmaiset päästöoikeudet ovat herättäneet mediassa ankaraa kritiikkiä.
Muun muassa Kansan Uutiset väittää, että päästökauppa on ollut hyvin kannattavaa saastuttajille. Helsingin Sanomien mukaan ilmaiset päästöoikeudet ovat yrityksille puolen miljardin euron piilotuki.
EK:n Kati Ruohomäki näkee asian toisin. Hänen mielestään järjestelmä ruokkii yritysten halua kehittää toimintaansa vähempipäästöiseksi.
– Ilmaisjako vähentää hiilivuotoriskiä Euroopasta ja tasaa kilpailutilannetta, Ruohomäki sanoo.
Vähähiilisyys ei ole myyntivaltti
Tuontikiintiöiden ja tullien lisäksi vähäpäästöisen tuotannon suojaksi suunnitellaan niin sanottua hiilitullia. Se olisi sitä suurempi mitä enemmän hiilidioksidipäästöjä tuotteen tuottaminen on aiheuttanut.
Valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen pitää hiilitulleja hyvänä ratkaisuna pitkällä tähtäimellä.
– Hiilitulleja selvitellään parhaillaan, mutta toteutusvaiheeseen pääseminen vaatii vuosia. Nyt pitää käyttää muita keinoja, että saadaan tuloksia aikaiseksi.
Toimenpiteitä Euroopan terästuotannon suojelemiseksi on olemassa, mutta Metalliteollisuus ry:n toimitusjohtajan Kimmo Järvisen mukaan kaikkein tärkein puuttuu. Asiakkaat eivät ole olleet valmiita maksamaan vähäpäästöisyydestä.
– Tehtaat ovat vielä olemassa ja työntekijät ovat ammattitaitoisia. Meillä on kaikki tuotannon tekijät, kun vain olisi tässä palapelissä olemassa se pala, että arvostettaisiin näitä vähähiilisiä tuotteita.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.