Koronapandemian aiheuttama maailmanlaajuinen talouden alasajo ei ole mainittavasti vaikuttanut ilmastoa lämmittävien kaasujen kerääntymiseen ilmakehään, toteaa Maailman ilmatieteen järjestö WMO uusimmassa vuosiraportissaan.
Tämän vuoden osalta kattavat mittaustulokset eivät ole vielä valmistuneet, mutta ennakkotietojen mukaan päästöjen vähenemä on niin pieni, ettei sitä voi erottaa tavanomaisesta vuosien välisestä mittauserosta, sanoo WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas.
Hiilidioksidin määräksi ilmakehässä todettiin viime vuonna 410 miljoonasosaa ja edellisvuonna 407,8 miljoonasosaa. Hiilidoksidin osuus ilmakehässä nousi päälle historiallisen 400 miljoonasosan vuonna 2015.
WMO:n mukaan CO2-pitoisuus jatkaa kasvuaan, mutta koronapandemian takia kasvu on noin 0,23 miljoonasaosaa pienempi. CO2-pitoisuuden nousu vaihtelee normaalistikin noin yhden miljoonasosan verran vuosittain. Tämä johtuu erilaisten hiilinielujen, kuten kasvillisuuden muutoksista.
Nyt nähtävissä oleva CO2-pitoisuuden nousu on ennennäkemätöntä modernin ilmastotieteen aikana, toteaa Taalas.
– Viimeksi maapallolla koettiin yhtä suuret hiilidioksidipitoisuudet ilmakehässä kolme – viisi miljoonaa vuotta sitten, Taalas kertoi. Tuolloin ilmasto oli kaksi – kolme astetta nykyistä lämpimämpi ja merenpinnat 10 – 20 metriä nykyistä korkemmalla.
– Eikä maapallolla ollut 7,7 miljardia ihmistä, Taalas muistuttaa.
Kaasujen lämmittävä vaikutus kasvaa
Koronapandemia on WMO:n arvion mukaan vähentänyt kasvihuonekaasujen päästöjä 4,2 – 7,5 prosenttia. Se ei vielä riitä vähentämään hiilidioksidin määrää ilmakehässä.
WMO muistuttaa myös muiden ilmaston lämpenemistä aiheuttavien kaasujen, metaanin ja typpioksidin päästöistä.
Metaanin määrä ilmakehässä on nyt 260 prosenttia ja typpioksidin 123 prosenttia verrattuna teollistumista edeltävään aikaan.
Molempien kaasujen päästöt ilmakehään vähenivät viime vuonna hieman verrattuna edellisvuoteen, mutta olivat silti samalla tasolla tai suuremmat kuin kymmenen vuoden keskiarvopäästöt.
WMO:n mukaan säteilypakote, eli ilmastoa lämmittävien kaasujen vaikutus on kasvanut 45 prosenttia vuoden 1990 jälkeen.