Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Drooni nappaa myyntikuvat, paljastaa myrskytuhot ja peltojen lannoitustarpeet – kuvauskoptereiden käyttö maa- ja metsätaloudessa lisääntyy vauhdilla

Tulevaisuudessa droonit voivat olla hyödyksi myös kasvinsuojeluaineiden täsmälevityksessä.

Metsäasiantuntija Aleksi Saukko käyttää droonia muun muassa metsätilojen ilmakuvaamiseen myyntiesitteitä varten.
Kaje Komulainen
Avaa Yle-sovelluksessa

Droonin moottorit surahtavat käyntiin. Propelleiden synnyttämä ilmavirta lennättää neulasia ja hiekkaa tiestä, kun laite nousee ja katoaa yläilmoihin.

Metsäasiantuntija Aleksi Saukko on käyttänyt droonia metsätilojen ilmakuvaamiseen myyntiesitteitä varten jo usean kuukauden ajan.

– Ilmasta otettu kuva auttaa ostajaa hahmottamaan, mitä oikeasti on ostamassa, kertoo Saukko.

drone ilmassa maisema metsää ja taimi metsää
Nykyisten droonien katoamista metsään ei tarvitse pelätä, koska valtaosa on ohjelmoitu palaamaan lähtöpaikalle, jos yhteys ohjaimen ja droonin välillä katkeaa. Laite palaa lähtöpaikkaan myös silloin, kun virta on vähissä. Jos drooni törmää ja putoaa, niin viimeinen GPS-merkintä auttaa löytämään sen. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Uutta lainsäädäntöä odotetaan

Droonien käyttö maa- ja metsätalouden asiantuntijatehtävissä lisääntyy vauhdilla.

Ilmasta käsin voidaan kuvien ottamisen lisäksi tehdä esimerkiksi viljely-, salaoja- ja lannoitesuunnittelua. Kasvinsuojeluaineiden levityksen ilmasta estää ainakin vielä lainsäädäntö. Siihenkin voi kuitenkin hakea poikkeuslupaa.

– Yli kymmenen vuotta sitten haettiin edellisen kerran poikkeuslupaa lentolevitykseen, silloin torjuttiin mäntypistiäisen leviämistä, kertoo maa- ja metsätalousministeriön maatalousylitarkastaja Tove Jern.

Jari Vierimaa
Jokilaaksojen AgroTechno-hankkeen projektipäälikkö Jari Vierimaa näkee tulevaisuudessa drooneja yhä usemmalla maatilalla hyötykäytössä. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Laitteen käyttäminen kasvinsuojeluaineiden levitykseen edellyttäisi lakimuutosta. Ilmalevitys on lähtökohtaisesti riskipitoista toimintaa ja myös droonit pitää testata.

Kiinnostus drooneja kohtaan on kova, ja lainsäädännön muuttaminen on lainsäätäjien asialistalla.

– Drooneilla on mahdollista tehdä täsmätorjuntaa ja se nähdään suurena mahdollisuutena. Todennäköisesti kahden vuoden kuluessa on jotain konkreettista esitettävänä, kertoo Tove Jern.

Monenlaista käyttöä

– Pellot eivät ole mitenkään tasalaatuisia. Droonilla saavutettava lintuperspektiivi auttaa hahmottamaan, mitkä osat pellosta kaipaavat esimerkiksi lannoitetta, kertoo Jokilaaksojen AgroTechno-hankkeen projektipäälikkö Jari Vierimaa.

Tällä toimintatavalla on mahdollista leikata lannoittamisen kustannuksia tulevaisuudessa. Vierimaan mukaan lannoitteita tarvitaan vain murto-osa, silloin kun voidaan täsmälannoittaa.

– Aasiassa käytetään jo drooneja laajemmin maanviljelyn apuna, kertoo Vierimaa.

Amerikkalaisessa verkkokaupassa myydään drooneja lannoituskäyttöön 21 000 dollarin hintaan. Lannoitedroonit voivat ottaa kyytiin 16 litraa nestemäistä lannoitetta. Levittäminen tapahtuu kahdeksan suuttimen avulla. Droonin potkureiden ilmavirtaan suihkutettu lannoite leviää maahan.

Yksi drooni kykenee lannoittamaan noin kymmenen hehtaaria tunnissa.

Tulevaisuudessa voidaan pelloilla tehdä droonien avulla jopa käytännön töitä, kunhan lainsäädäntö saadaan ajan tasalle.

– Drooneja voidaan käyttää esimerkiksi salaojakaivojen veden pinnan tason säätelyyn, kertoo Vierimaa.

dronen lennättäjä lennättää dronea metsä aukealla
Droonien avulla säästetään paljon jalkatyötä, kun ilmasta samat asiat voidaan hahmottaa paljon nopeammin. Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Metsässä kävely ei kerro kaikkea

Drooni kiertelee metsätilan yllä noin kolmenkymmenen metrin korkeudella.

Ohjainta pitelevä Aleksi Saukko näppäilee kuvia. Yhteen kuvaan tulee hiljattain harvennettua kuusikkoa ja toiseen kuvaan koitetaan hahmottaa koko tila rajoineen ja tiestöineen.

Näitä asioita ostajat haluavat nähdä myyntiesitteessä.

– Tällaiset ilmakuvat tuovat avoimuutta metsätilojen myyntitapahtumaan, kun on jotain konkreettista mitä näyttää. Metsässä kävely ei aina kerro kaikkea, toteaa Saukko.

Myrskytuhotkin selviävät

Droonia voi käyttää metsätaloudessa kuvaamisen lisäksi myös ylimääräisenä silmänä.

– Sadan hehtaarin kokoisen taimikon tarkasteluun menee parikymmentä minuuttia. Yläilmoista katselu antaa hyvän kuvan alueesta, kertoo Mhy Keskipohjan toiminnanjohtaja Pentti Etelämäki.

Metsissä on paljon vaikeakulkuista maastoa ja silloin droonien käyttö on perusteltua.

– Ilmasta käsin on erittäin nopeaa tutkia myös myrskytuhoja, miten paljon puuta on kaatunut ja missä, toteaa Aleksi Saukko.

taimi metsä ylhäältä ilmasta
Ilmasta otetusta kuvasta voidaan helposti laskea taimien kappalemäärät hehtaaria kohti Kuva: Ville Viitamäki / Yle

Saukko kutsuu droonin takaisin lähtöpaikalle. Se laskeutuu yhtä hallitusti kuin nousikin. Seuraavaksi työ jatkuu päätteen äärellä.

lmasta otettuja kuvia voidaan vielä käsitellä tietokoneella esimerkiksi piirtämällä palstojen rajalinjat.

– Asiakkaan on helppo hahmottaa millainen tila on kyseessä, kun ostopäätöstä tekee, kertoo Aleksi Saukko.

Joskus 70-luvulla maatiloja kuvattiin lentokoneesta ja sitten kuvia kaupiteltiin isännille. Monen maatilan tuvan seinältä sellainen kuva löytyy edelleen.

– Nyt jokainen isäntä voi itse kuvata oman tilansa, jos haluaa, toteaa Aleksi Saukko.

Voit keskustella aiheesta 26.11. kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Tekoälyn ohjaama drooni hälyttää metsäpalosta? Tutkijat uskovat, että teknologia voi pelastaa meidät valtavilta maastopaloilta

Kuvauskopterit lennähtivät metsäammattilaisten työkaluiksi: "Maailma ja metsä näyttävät ihan erilaisilta, kun saadaan silmät 150 metriin"

Suosittelemme sinulle