Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vantaan Askistossa asuvan Maarit Kataisen talous on tiukilla.
Katainen maksaa kaksiostaan vuokraa 866 euroa kuukaudessa. Siihen uppoaa yli puolet 57-vuotiaan työkyvyttömyyseläkeläisen tuloista.
Vuokran, sähkölaskun, kotivakuutuksen ja puhelinlaskun jälkeen puskuria yllättäviin kuluihin ei ole.
– Haasteita tulee, kun isompia asioita hajoaa tai tulee terveydellisiä ongelmia. Täytyy karsia välttämättömistä asioista. Kun pesukoneeni hajosi, ei ollut varaa ostaa uutta, Katainen kertoo.
Katainen on jonottanut Helsingin, Vantaan ja Espoon kaupunkien tarjoamiin kohtuuhintaisiin vuokra-asuntoihin, mutta kysyntä on kovaa, eivätkä hakemukset ole tärpänneet.
Kohtuuttomat asumismenot vievät yli 40 prosenttia tuloista
Kataisen asumismenoja pidetään EU-maiden välisessä vertailussa kohtuuttoman korkeina. Sellaisiksi tilastoidaan asumismenot, jotka ylittävät 40 prosenttia tuloista.
Asumisen kohtuuhintaisuudelle ei ole yhtä ainoaa oikeaa määritelmää. Toisissa vertailuissa kohtuun määritelmänä pidetään 25-30 prosentin osuutta tuloista.
Turun yliopistossa tehdyssä tuoreessa selvityksessä vertailtiin asumisen kuluja ja asuntopolitiikkaa Suomen kannalta keskeisissä Euroopan maissa. Selvitys tilattiin tukemaan hallituksen asuntopoliittista ohjelmaa parhaillaan viimeistelevän työryhmän työtä.
Kansainvälisen vertailun hyvä uutinen on se, että vaikka asumista pidetään Suomessa kalliina, ovat asumismenot keskimäärin kohtuullisella tasolla.
Suomessa tuloista käytetään keskimäärin vain alle viidennes asumiseen. Osuus on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin.
Kuilu vuokralla asuvien ja asuntovelallisten välillä
Keskiarvojen alle jää piiloon asumismenojen eriarvoisuus. Ero vuokralla asuvien ja asuntovelallisten välillä on Suomessa poikkeuksellisen jyrkkä.
– Asunnon hallintaperusteiden välillä on selkeitä eroja. Vuokralaiset käyttävät Suomessa suuremman osan tuloistaan asumiseen kuin muissa maissa, sanoo selvityksestä vastaava sosiologian professori Hannu Ruonavaara.
Myös muissa EU-maissa pienituloiset kotitaloudet, kaupungeissa ja yksityisillä vuokramarkkinoilla asuvat maksavat asumisestaan suhteessa enemmän, mutta Suomessa erot korostuvat.
Suomessa vuokralla asuvien asumismeno-osuus on selvityksen mukaan kaikkien OECD-maiden korkein, noin 32 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Asuntovelkaansa maksavilla asumismenoihin menee 15 prosenttia tuloista.
Tilastoissa erottuvat Maarit Kataisen kaltaiset pienituloiset vuokralaiset, jotka maksavat markkinahintaista vuokraa.
Suomessa yksityisellä vuokrasektorilla asuvista pienituloisista kotitalouksista liki puolet käytti yli 40 prosenttia tuloistaan asumiseen vuonna 2018. Nuo asumismenot tilastoidaan siis kohtuuttoman korkeiksi. Osuuden ylittää vertailumaista vain Iso-Britannia.
Selvityksessä käytetyt OECD:n tiedot ovat vuodelta 2018 lukuun ottamatta Britanniaa, jonka tiedot ovat vuodelta 2017.
Osin Suomen jyrkkää eroa asuntovelallisten ja vuokralaisten menojen välillä selittää se, että vuokralla asuminen on monissa maissa yleisempää kaikissa tuloluokissa, kun taas Suomessa vuokralla asuminen on yleisempää pienituloisilla.
Vuokralla asuminen on Suomessakin yleistynyt, mutta usein tulojakauman alhaisemmassa päässä. Samalla valtion tukemien ARA-asuntojen määrä on vähentynyt.
Vuokralaisten edunvalvontajärjestö pitää korkeita vuokria isona ongelmana.
– Koko järjestelmä on lähtenyt sille linjalle, että asunto on hyödyke eikä perusoikeus ja koti, kuten meidän näkökulmastamme pitäisi olla. Kun hyödykkeitä tuotetaan vähän, siitä maksetaan paljon. Asuntopolitiikkaan pitäisi panostaa niin, että kaikki voisivat asua kohtuuhintaisesti, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Suomessa markkinahintaisessa vuokra-asunnossa asuvien osuus on kasvanut viime vuosikymmenen aikana.
EU:n tilastotoimisto Eurostatin mukaan kymmenen vuotta sitten 10 prosenttia suomalaisista asui markkinahintaisessa vuokra-asunnossa, ja vuonna 2019 osuus on kasvanut 14 prosenttiin.
Suomen Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen arvioi, että syy Suomen korkeisiin vuokriin on osin historiassa. Kaupungistumiskehitys on lähtenyt liikkeelle myöhemmin kuin monessa muussa maassa, mikä on johtanut pulaan asunnoista kaupungeissa.
– Suomessa kaupungistumiskehitys on ollut eurooppalaisella mittakaavalla viime vuosina voimakasta. Kaupungeissa ei ole olemassa historiallista isoa asuntokantaa ja kun moni muuttaa kaupunkeihin, on asuntotarjonnasta niukkuutta, Rokkanen sanoo.
Suomessa vuokrat nousivat voimakkaasti vuoden 2010 alusta lähtien, mutta hintojen nousu on Rokkasen mukaan hidastunut erityisesti keskisuurissa kaupungeissa asuntorakentamisen vilkastuttua.
Tutkijat tarjoavat vuokranantajille keppiä ja porkkanaa
Ratkaisuksi korkeiden asumiskustannusten ongelmaan selvityksessä tarjotaan keppiä ja porkkanaa yksityisille vuokranantajille sekä sosiaalisen asuntotuotannon tukemista.
Kiistanalaisin ehdotuksista koskee vuokrien sääntelyä, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi vuokrankorotusten rajoittamista asettamalla vuotuisille korotuksille yläraja.
Vertailumaissa trendi on ollut sääntelyn höllentämisen suuntaan, mutta selvityksen mukaan muutamissa maissa sääntelyä on myös kiristetty, erityisesti alueilla, joilla vuokra-asunnoista on kova kysyntä.
Porkkanana yksityisille vuokranantajille tarjottaisiin erilaisia verohelpotuksia ja korjausavustuksia, mikäli nämä sitoutuisivat alle markkinahintaisiin vuokriin.
Ehdotukset vuokrasääntelystä saavat taloustieteilijöiltä lähes yksimielisen tyrmäyksen, mutta myös Vuokralaisten toiminnanjohtaja Anne Viita pitää ajatusta ainakin selvittämisen arvoisena.
Kyseessä voisi Viidan mukaan olla määräaikainen ratkaisu koronakriisistä johtuviin tulonmenetyksiin.
– Voisi ajatella, että vuokrat eivät nousisi enemmän kuin elinkustannusindeksin verran. Se on aika raju juttu, kun tuloista tippuu puolet tai neljännes. Monella tulee olemaan tiukka talvi edessä, kun matkailua on rajoitettu ja työmahdollisuuksia on menetty, Viita sanoo.
Vuokranantajat kaipaavat tukien sijaan lisää asuntotuotantoa
Vuokranantajien ekonomisti Sakari Rokkanen puolestaan pitää vuokrasääntelyä vahingollisena. Vuokranantajat eivät innostu myöskään vuokranantajille tarkoitetuista veroeduista.
– Vuokrasääntely voi nopeasti ajateltuna tuntua hyvältä ratkaisulta siihen, että vuokrat nousevat. Lopulta se kuitenkin heikentää asumisen laatua ja vaikeuttaa vuokra-asuntojen saamista. Hinnat nousevat pimeillä markkinoilla pilviin. Vuokranantajille tarjoitetut porkkanat taas eivät ole millään tavalla fiksua rahankäyttöä, Rokkanen sanoo.
Rokkanen viittaa muiden maiden kokemuksiin vuokrasääntelystä, jolloin vuokra-asuntojen saamisen vaikeutuessa vuokraustoiminta siirtyy mustan pörssin markkinoille.
– Ainoa kestävä tie vaikuttaa asuntojen hintoihin on se, että asuntomarkkinoille tulee lisää tarjontaa. Kaupunkeihin olisi halua rakentaa enemmänkin asuntoja, mutta kaavoitussääntely luo esteitä. Ei voida rakentaa niin paljon, kuin olisi tarvetta, Rokkanen sanoo.
Vahvaa vuokra-asuntotuotantoa perää myös Vuokralaisten toiminnanjohtaja Viita. Samalla hän korostaa, että Suomessa asumisen laatu on parempaa kuin monessa muussa maassa.
– Suomessa vähävaraistenkin asunnot ovat hyvässä kunnossa. Meillä eivät katot vuoda ja vuokranantajatkin ovat pääosin rehellisiä ja kunnollisia, Viita sanoo.
Asuntopolitiikkaa puidaan pian eduskunnassa
Liian korkeiden asumiskustannusten ongelmaan tuskin löytyy nopeita ratkaisuja.
Nyt laadittavassa asuntopoliittisessa ohjelmassa on tarkoitus käsitellä suomalaisen asuntopolitiikan kipukohtia, joista yksi keskeisimpiä on asumisen korkea hinta erityisesti kasvukeskuksissa.
Ohjelmaa vaadittiin eduskunnan tarkastusvaliokunnan asuntopolitiikkaa koskevassa mietinnössä jo kaksi vuotta sitten. Siinä on tarkoitus listata asuntopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseen seuraavan kahdeksan vuoden ajaksi.
Kehittämisohjelma annetaan selontekona eduskuntaan vielä ennen joulun istuntotaukoa, jolloin asuntopolitiikan tulevaisuus pääsee koko eduskunnan puitavaksi.
Vantaalla vuokralla asuva Maarit Katainen toivoo, että asumisen hinta nousee poliitikkojen asialistalle.
– Toivoisin inhimillisyyttä näihin vuokrahintoihin. Se on minusta väärin, että vuokraa maksetaan yli puolet tuloista. Elämässä pitäisi saada olla muutakin kuin katto pään päällä, Katainen sanoo.
Lisää aiheesta: