Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden on julkistanut ensimmäiset nimet tulevasta hallinnostaan. Joukossa on Bidenin luotettuja ulkopolitiikan osaajia sekä historiaa tekeviä.
Entisestä keskuspankin johtajasta Janet Yellenistä ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä
74-vuotias ekonomisti ja Yhdysvaltain keskuspankin entinen pääjohtaja Janet Yellen tekee nimityksellään historiaa. Hänestä tulee ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä sen 231-vuotisen historian aikana. Nimitystä osattiin odottaa ja marraskuun viimeisenä päivänä Bidenin siirtymäkauden hallinto vahvisti nimityksen.
Yellenillä on pitkä ja vakuuttava ura. Parikymmentä vuotta taloustieteen professorina Kaliforniassa, kolme vuotta demokraattipresidentti Bill Clintonin johtavana taloustieteellisenä asiantuntijana, yli kymmenen vuotta vuotta keskuspankin johtokunnan jäsenenä tai puheenjohtajana.
Financial times-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) (linkki maksumuurin takana) Yellen on valintana nappisuoritus: hän on tasainen, vaatimaton, faktaorientoitunut. Hän nauttii arvostusta sekä edistysmielisten että konservatiivien leireissä.
Hän ymmärtää tavallisten ihmisten osuuden taloudessa: keskuspankin johtajanimityksen alla hän kommentoi vuonna 2014, että virka ei keskity vain taistelemaan inflaatiota vastaan tai valvomaan finanssijärjestelmää.
– Sen tehtävä on yrittää auttaa tavallisia kotitalouksia pääsemään jaloilleen ja luoda työmarkkinat, joissa ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi, työskennellä ja edetä, sanoi Yellen Financial Timesille.
Ulkoministeri Antony Blinken pääsee kansainvälisen yhteistyön jälleenrakentajaksi
Ulkoministerin tehtävä on ulospäin yksi näkyvimmistä Yhdysvaltain hallinnon pesteistä. 58-vuotiaalla Antony Blinkenillä on vankka ulkopoliittisen osaajan maine. Hän aloitti ulkoministeriössä jo Clintonin kaudella.
Nyt Blinken pääsee palauttamaan liittolaisten luottamusta Yhdysvaltoihin ja jälleenrakentamaan Trumpin kaudella koville joutuneita kansainvälisiä suhteita.Tuleviin työtehtäviin kuuluu Yhdysvaltojen tuominen takaisin Pariisin ilmastosopimukseen ja Maailman terveysjärjestöön WHO:hon.
Blinken arvostaa monenkeskisyyttä ja kansainvälistä yhteistyötä. Hän on arvostellut Trumpin ”Amerikka ensin”-politiikkaa ja sanonut sen eristävän Yhdysvallat sekä luovan valtatyhjiöitä vihollisille täytettäväksi. Blinken on sanonut, että maailman ongelmat ovat niin suuria, ettei edes Yhdysvaltojen kaltainen suurvalta selviä niistä yksin (siirryt toiseen palveluun).
Blinken katsoo Trumpin heikentäneen toimillaan Yhdysvaltoja, mikä tekee vaikeammaksi vastaamisen esimerkiksi Kiinalle. Tuleva ulkoministeri on sanonut haluavansa yhteistyössä muiden maiden kanssa olla vastaamassa Kiinan tuomiin haasteisiin esimerkiksi kauppa- ja ihmisoikeuskysymyksissä.
Valkoinen talo ei ole Blinkenille vieras, sillä hän toimi Obaman kaudella apulaisulkoministerinä ja varapresidentti Bidenin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana.
Blinken tviittasi ottavansa tehtävän täysillä vastaan, jos senaatti hänen nimityksensä vahvistaa.
YK-lähettiläs Linda Thomas-Greenfield haluaa palauttaa Yhdysvaltain aseman ja liittolaissuhteet
35-vuotisen diplomaattiuran tehnyt Linda Thomas-Greenfield nousee YK-lähettiläänä kansainvälisen diplomatian ykköspöytään. Biden on ilmoittanut samalla myös palauttavansa YK-lähettilään takaisin kansallisen turvallisuusneuvoston jäseneksi, josta Trump YK-lähettilään poisti.
Thomas-Greenfield oli Obaman hallinnon aikana apulaisulkoministerinä vastuullaan Afrikka. Hän poistui ulkoministeriöstä monen muun diplomaatin tapaan pian Trumpin kauden alettua.
Thomas-Greenfield kirjoittaa tuoreessa Foreign Policy -lehdessä (siirryt toiseen palveluun) ex-apulaisulkoministerikollegansa William Burnsin kanssa tarpeesta pelastaa Yhdysvaltain ulkoministeriö Trumpin hallinnon tekemältä tuholta. Heidän mukaansa neljä vuotta Trumpin hallintoa on pahoin rikkonut Yhdysvaltain diplomatian.
He pahoittelevat monien pitkän linjan diplomaattien alasajoa, mikä on tehnyt Yhdysvalloista heikomman.
YK-lähettiläänä Thomas-Greenfield sanookin haluavansa palauttaa Yhdysvaltain aseman maailmassa sekä jälleenrakentaa liittolaissuhteita.
Thomas-Greenfieldin matka Yhdysvaltain ulkopolitiikan huipulle on ollut pitkä. Hän nousi rotuerottelun aikaisesta Yhdysvaltain etelästä, Louisianan osavaltiosta, vaatimattomista oloista.
Thomas-Greenfield oli perheessään ensimmäinen lukion käynyt. Hän onkin kertonut joutuneensa kohtaamaan vastoinkäymisiä. Tehtävässään hän sanoo noudattavansa äitinsä oppeja johtamisesta kiltteydellä ja myötätunnolla.
Turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan – Odottaako jälleen tehtävä Iranissa?
Jake Sullivan on Bidenin turvallisuuspoliittinen luottopakki. Sullivan toimi Bidenin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana jo Obaman toisella kaudella, Bidenin ollessa varapresidentti. Sullivan oli myös Hillary Clintonin ulkoministeriaikana hänen oikea kätensä apulaiskansliapäällikkönä.
Tviitissään Sullivan kiitti Bidenin opettaneen hänelle, mitä vaaditaan maan turvallisuuden takaamiseksi ja lupasi tehdä kaikkensa pitääkseen Yhdysvallat turvassa.
Sullivan kuului salaiseen neuvotteluryhmään, joka tapasi iranilaisia julkisuudelta piilossa vuonna 2013, kun tunnusteltiin mahdollisuuksia ydinsopimukseen. Se saatiin aikaan yhdessä YK:n turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenmaiden sekä Saksan ja EU:n kanssa pari vuotta myöhemmin 2015.
Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018. Biden on jo aiemmin ilmoittanut haluavansa palauttaa Yhdysvallat sopimukseen, jos Iran sitoutuu sitä noudattamaan.
Sullivanin suhteille ja osaamiselle voikin tulla kysyntää yrityksissä pelastaa tai päivittää Trumpin kaudella tuhon partaalle joutunut ydinsopimus.
Sisäisen turvallisuuden ministeri Alejandro Mayorkas ensimmäinen latino ja pakolaistaustainen pestissä
Alejandro Mayorkas saa nimensä historiankirjoihin, jos senaatti hänen nimityksensä hyväksyy. Mayorkasista tulee ensimmäinen latino sisäisen turvallisuuden ministerin tehtävässä. Samalla Mayorkas olisi myös ensimmäinen pakolaistaustainen: hänen kuubanjuutalainen perheensä pakeni Yhdysvaltoihin Kuubasta kommunistisen vallankumouksen jälkeen vuonna 1959.
Tviitissään Mayorkas viittasikin omaan henkilöhistoriaansa ja sanoi olevansa nyt ehdolla valvomaan yhdysvaltalaisten suojaa ja niiden suojelemista, jotka pakenevat vainoa.
Sisäisen turvallisuuden ministeriö on työpaikkana Mayorkasille tuttu. Hän toimi Obaman hallinnossa siellä apulaisministerin tehtävässä.
Obaman kaudella hän oli mukana luomassa niin sanottua DACA-ohjelmaa, joka antoi papereitta lapsena Yhdysvaltoihin tulleille nuorille oleskeluluvan. Hän osallistui myös neuvotteluihin, kun Obaman hallinto liennytti suhteita Kuubaan.
Mayorkasia odottaa Trumpin kaudella myrskynnyt ministeriö. Trumpin aikana ministeriössä on ollut viisi johtajaa ja useampia kiistanalaisia toimia. Esimerkiksi muslimien maahantulokielto sekä etelärajan papereitta ylittäneiden perheiden erottamiset herättivät jyrkkää arvostelua.
Sisäisen turvallisuuden ministeriö perustettiin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, ja sen päätehtävä oli terrorismin torjunta. Bidenin hallinnon odotetaan palauttavan ministeriön tähän alkuperäiseen tehtävään sekä ottavan mukaan myös kyberuhkien ja pandemian torjunnan.
Kansallinen tiedustelujohtaja Avril Haines rikkoo lasikaton
Avril Haines pääsee ensimmäisenä naisena johtamaan Yhdysvaltain monipolvista, 17 eri tiedusteluorganisaation kenttää kansallisena tiedustelujohtajana. Tehtävä luotiin vuoden 2001 terrori-iskujen jälkeen, jotta eri tiedusteluorganisaatioilta tuleva tiedustelutieto saataisiin koottua ja kokonaiskuva hahmotettua aiempaa paremmin.
Hainesillä kannuksia tehtävään riittää, hän on toiminut keskustiedustelupalvelu CIA:n varapääjohtajana Obaman kaudella. Hänen nimityksensä onkin kerännyt jo kiitosta.
Hainesiä pidetään terävänä ja hänen kerrotaan ymmärtävän hyvin tiedustelutoiminnan operatiivisen puolen.
Hainesille lankeaa tehtävä, jota Trumpin kaudella on varjostanut presidentin syvä epäluulo tiedusteluorganisaatioihin. Trump ei halunnut uskoa tiedusteluorganisaatioita siitä, että Venäjä sekaantui vuoden 2016 presidentinvaaleihin. Lisäksi hän antoi potkut liittovaltion poliisin FBI:n johtajalle James Comeylle. Trumpin mukaan FBI on puolueellinen hänen presidenttiyttään vastaan.
Trump nosti tiedustelujohtajaksi viime keväänä kongressiedustaja John Ratcliffen, jolla ei ollut tiedustelutaustaa, mutta joka kuului virkarikosprosessissa Trumpin vankkoihin tukijoihin.
Yhdeksi tärkeimmäksi tehtäväksi Hainesille onkin jo listattu tiedusteluorganisaation epäpoliittisen roolin palauttaminen.
Ilmastonmuutos Bidenin hallinnon keskiöön – ex-ulkoministeri John Kerrystä erityislähettiläs
Biden luo hallintoonsa myös ilmastoerityislähettilään pestin. Virkaan Biden nostaa entisen ulkoministerin John Kerryn.
Viesti on päivänselvä: Bidenin hallinto ottaa ilmastonmuutoksen vakavasti. Jo kampanjan aikana Biden ilmoitti ensitöinään presidenttinä palauttavansa Yhdysvallat Pariisin ilmastosopimukseen, josta Trump Yhdysvallat veti. Kerry oli neuvottelemassa Obaman hallinnon edustajana sopimusta.
Kerry sanoi tviittissään, että hän palaa hallintoon vastatakseen sukupolvemme ja tulevien sukupolvien suurimpaan uhkaan ilmastonmuutokseen. Hän liitti tviittiinsä kuvan itsestään allekirjoittamassa Pariisin ilmastosopimusta lapsenlapsi sylissään.
Biden nostaa uuden ilmastoerityislähettilään tehtävän samalla myös turvallisuuspoliittisen päätöksenteon kovaan ytimeen, kansalliseen turvallisuusneuvostoon. Bidenin siirtymätiimin mukaan ilmastonmuutos on myös turvallisuuskysymys.
Biden suunnittelee 2 000 miljardin ohjelmaa Yhdysvaltain päästöjen leikkaamiseksi ja miljoonien työpaikkojen luomiseksi uusiutuvan energian sektorille. Jos senaatti pysyy republikaanienemmistöisenä, aloitteiden läpisaaminen kongressissa voi kuitenkin olla vaikeaa. Senaattoritaustaisen Kerryn suhteille on olletikin silloin suurta kysyntää.