Lumi pöllyää pilviksi metsäaukealla, kun panssarihaupitsi jysäyttää ammuksensa. Tähtäin on kuvitteellisessa vihollisessa kymmenen kilometriä pohjoiseen päin.
– Osumia olisi tullut, tuo on tarkka vehje, tuumaa tykkimies Hector Vainio jälkikäteen vihollisen osaa.
Ollaan Rovajärven harjoitusalueella, Rovaniemen ja Kemijärven puolivälissä. Maavoimien vaikuttamisharjoitus on yksi Puolustusvoimien tämän vuoden suurimmista, siihen osallistuu 3600 ihmistä. Tuollaisen väenpaljouden pitäminen koronavapaana on vaatinut pitkää ja huolellista suunnittelua.
Vuoden mittaan on peruttu kertausharjoituksia, samoin osallistumisia kansainvälisiin harjoituksiin.
– Päädyimme siihen, että tämä pystytään järjestämään. Pitää muistaa, että olemme Länsi-Euroopan suurimmalla harjoitusalueella eli joukot voidaan levittää laajalle. Mutta kaikissa kokoontumisissa kannetaan murhetta siitä, että järjestelyt saadaan menemään turvallisesti, sanoo harjoituksen johtaja, eversti Kari Pietiläinen.
Varusmiespalvelus on ollut yhtä poikkeusoloa
Eri joukko-osastoista tulevat yksiköt pidetään erillään niin maastossa, ruokaillessa kuin saunoessa. Kulkuneuvoissa pidetään maskia, samoin tilanteissa joissa muiden yksiköiden varusmiehiä on lähellä.
Parolan panssariprikaatissa varusmiespalvelustaan suorittava alikersantti Olli Toivonen arvelee, että oman joukkueen teltalta on matkaa toisen yksikön majoitukseen kilometrejä, ellei kymmeniä kilometrejä.
– Tämä on tuttua kauraa, samalla kaavalla on menty maaliskuussa, Toivonen toteaa.
Puolustusvoimat aloitti maaliskuussa systeemin, jossa varusmiehet on jaettu kolmeen ryhmään. Ne ovat vuoroin kasarmilla, maastomajoituksessa ja lomilla toisiaan tapaamatta.
Tammikuussa alkanut varusmiespalvelus on siis ollut lähes kokonaan epidemian torjumisen sävyttämää poikkeusaikaa, eivätkä harjoituksen säännöt tunnu ihmeelliseltä.
– Ei meillä ole tietoa toisenlaisesta, Hector Vainio toteaa.
Varusmiesten lisäksi harjoitukseen osallistuu 130 reserviläistä. Kaikki eivät osallistu samaan aikaan eikä reserviläisiä ja varusmiehiä sijoiteta samoihin joukkoihin.
Kaikki testit toistaiseksi negatiivisia
Harjoitukseen on pakattu mukaan noin sata koronatestiä, joista parikymmentä on ensimmäisen viikon jälkeen otettu. Tähän mennessä tartuntoja ei ole todettu. Testit analysoidaan Rovaniemellä, ja tulokset saadaan usein muutamassa tunnissa.
Testitulosta odotetaan erillisessä talossa, jossa on tilat sekä eristystä että näytteenottoa varten.
– Leirisairaalaan ei oteta sellaisia, joilla epäillään koronaa, vaan heidät eristetään omakotitaloon. Siellä on tälläkin hetkellä potilaita odottamassa tänään otettujen näytteiden tuloksia, kertoo harjoituksen päällikkölääkäri Ville Ronkainen.
Eristystilojen riittävyys on haaste, koska tavoitteena on että kahden eri yksikön varusmiehiä ei jouduttaisi laittamaan samaan huoneeseen.
Jos leirillä todetaan koronatartunta, tartunnan saanut kuljetetaan yksityiskyydillä kotivaruskuntaan, joka voi olla vaikka 600 kilometrin päässä. Harjoituksen alkupäivinä kyyti järjestettiin muutamalle sellaiselle, jotka saivat kuulla altistuneensa ennen harjoitusta.
– Heidät evakuoitiin saman tien, Ronkainen kertoo.
Koronakuri säilynyt kotivaruskunnissa
Huoltopäällikkö Tomi Kallungin työtä on ollut miettiä etukäteen niin eristämisen vaatimat lisätilat kuin vaikkapa se, millainen muovi eristää kuskin potilaasta evakuointikuljetuksessa. Varautumisesta ei olisi suurta hyötyä, jos harjoitukseen olisi tultu sairaina.
– Kiitos kuuluu sille työlle, mitä joukko-osastoissa on kotivaruskunnissa tehty. On pidetty hygieniasta kiinni ja pidetty osastot erillään.
Testi saatetaankin jättää lääkäri Ronkaisen mukaan ottamatta, jos lieväoireisen tiedetään olleen ennen harjoitusta ainakin viikon kiinni varuskunnassa, jossa koronaa ei ole.
– Jos ei ole käytännössä ollut tekemissä kuin omiensa kanssa, niin voidaan katsoa että ei ole väylää josta tartunta olisi voinut tulla. Jos on aamulla nenä tukossa ja hieman yskittää, niin voidaan kyllä katsoa että ei se taida koronaa olla eikä näytettä oteta.
Monille varusmiehille perjantaina päättyvä MVH20-harjoitus on samalla loppusota, joka mittaa kaikkea varusmieskoulutuksessa opittua. Harjoitukseen on tuotu kenttätykistön kalustoa raskaimmasta päästä. Eteläkorealainen K9-panssarihaupitsi on nyt ensi kertaa varusmiesten käytössä.
Tykkimies Vainio ja alikersantti Toivonen odottavat torstai-illan yhteisammuntoja. Käytössä on koko kalusto: tykistö, raskaat kranaatinheittimet ja raskaat raketinheittimet.
– Kaikki nämä tuliyksiköt ampuvat illan viimeiset laukaukset samaan aikaan. Silloin täällä kuuluu aikamoinen melu, Toivonen toteaa.
Lue myös: Kuuden viikon rytmitys on varusmiehille rankkaa – viruksen torjunnassa se on toiminut