Miten ihmeessä tunteet liittyvät työelämään?
Kun toimitusjohtaja Petri Mölsä kertoi tunnekoulutuksista Tampereen Tilapalveluiden johtoryhmässä, ensimmäinen keskustelu käytiin siitä, että miksi tunteita ylipäätänsä pitäisi vatvoa.
Tilapalvelut on osakeyhtiö, joka tekee rakennushankkeita ja ylläpitää kiinteistöjä.
Ja kyllä, vastassa oli ennakkoluuloja tunteiden käsittelyä kohtaan, Mölsä myöntää.
– Ollaan inisinöörilähtöinen tekniikan alan toimija. Kysymys kuului, että mitenkä tunteet liittyvät työhömme.
Niin vain silti yritykseen otettiin tunnevalmentajat vetämään työpajoja.
Alun jälkeen epäily muuttui innostukseksi.
Kiukuttelu ei kuulu työpaikalla, mutta kiukku pitää käsitellä
Tunteet kuuluvat työpaikalle. Tietenkin.
Silti niitä ei osata aina sanoittaa. Useilla työpaikoilla istutaan palavereissa, joissa tunnelma on käsin kosketeltavan turhautunut, ahdistunut tai pitkästynyt, eikä tuota tunnekokemusta huomioida mitenkään.
Näin sanoo tutkija Päivi Hökkä. Hän veti Jyväskylän yliopiston laajaa, juuri loppunutta Tunto-hanketta, johon myös Tampereen Tilapalvelut osallistui. Hanke tutki tunnetoimijuutta työssä.
Tunteiden käsittely lisää työelämän laatua ja tuottavuutta.
Tämä oli Tunto-hankkeen yksi lopputulema.
Siis mitä tunnetoimijuutta?
Tunnetoimijuus tarkoittaa sitä, että ihminen osaa tunnistaa tunteensa ja käsitellä niitä, Hökkä määrittelee.
– Esimerkiksi vaikeissa tilanteissa yksilö osaa vaikuttaa omiin tunteisiinsa, ja ottaa toisen tunteet huomioon ja vaikuttaa yhteiseen työilmapiiriin. Tunnetoimijuus on tunteiden käyttöä työssä., Hökkä sanoo.
Hökän mukana tunteista puhuminen on työpaikoilla usein vaikeaa.
– Tunteita ei oikein sallita työpaikalla, eikä niitä osata nimetä.
Tunteita pidetään työn kontekstissa Hökän mukaan usein mystisinä ja kummallisina, niihin liittyy ennakkoluuloja.
– Ajatellaan, että ne ovat rationaalisen toiminnan vastakohtia. Itse ajattelen, että ne ovat rationaalisen toiminnan edellytys. On järjetöntä tuhlausta olla ottamatta tunteiden voimaa ja potentiaalia huomioon työpaikoilla, Hökkä sanoo.
Ahdistusta, pelkoa, häpeää, riittämättömyyttä...
Jokainen kokee sekä negatiivisia että positiivisia tunteita.
Työpaikallakin.
On ahdistusta, pelkoa, häpeää, kateutta, riittämättömyyttä. Toisaalta on iloa, tyytyväisyyttä, merkityksellisyyden kokemusta.
Kun tunteet osataan sanoittaa ja ne osataan ottaa huomioon, ihmiset voivat paremmin.
Tunteiden tuominen työpaikalle ei merkitse kuitenkaan kiukuttelua tai huonoa käytöstä.
– Tunnetoimijuus ei tarkoita sitä, että työpaikoille voi tulla paiskomaan ovia tai purkamaan perheriitaa, Hökkä sanoo.
Mutta tunnetoimijuus tarkoittaa sitä, että myöspahasta olosta voi puhua turvallisesti.
– Jos on työelämän ulkopuolella murhetta tai surua, sekin olisi hyvä pystyä sanoittamaan ja ottamaana huomioon töissä.
Hökkä muistuttaa, että tunteet työpaikalla eivät ole sen kummempia kuin muussa elämässä. Tunteiden takana ovat perustarpeet.
Yhä edelleen monilla työpaikoilla ajatellaan, että voidaan vain keskittyä asioihin, tunteet voidaan työssä laittaa syrjään eikä niistä tarvitse välittää. Nykyään on jo biologisinkin perustein selvää, ettei elimistöstä löydy nappia, josta tunteet voisi laittaa pois päältä, tutkijat kirjoittavat Tunto-hankkeen Tunnetoimijuus ja sen tuki työssä -julkaisussa. (siirryt toiseen palveluun)
Tunneperäistä reagointia tapahtuu koko ajan, ja joka ikinen tieto ja tilanne herättää meissä tunteita, jotka vaikuttavat kognitiivisiin toimintoihimme ja sosiaaliseen toimintaamme.
Tunteiden käsittely näkyy yrityksen tuloksessa
– Kun ihmisillä on hyvä olla työpaikalla ja he kokevat tulevansa kuulluiksi ja hyväksytyiksi, Hökkä sanoo. Tämä lisää työn imua ja sitä kautta tuottavuutta.
Tampereen Tilapalveluiden toimitusjohtaja Petri Mölsä todistaa samaa.
– Työtyytyväisyys parani kun opimme kommunikoimaan paremmin keskenämme ja asiakkaiden kanssa, Mölsä sanoo.
– Suurin oivallus itselleni oli se, kuinka paljon tunteet vaikuttavat arkeen ja motivaatioon. Insinöörimaailma on asiakeskeinen, mutta ymmärsin, kuinka paljon siellä oli asioita, joihin vaikuttavat tunteet. Ja tunteet vaikuttavat yksilön suorituskykyyn, ja yksilön suorituskyky vaikuttaa organisaation suorituskykyyn, Mölsä sanoo.
Tunnetyöpajat ja koulutukset tehtiin samalla kun Tilapalvelut muuttui liikelaitoksesta osakeyhtiöksi. Mölsän sanoin meneillään oli paljon asioita, jotka mietityttivät ihmisiä ja aiheuttivat tunteita.
Tunnevalmentajat tulivat pitämään työpajoja, joita tutkijat seurasivat. Työpajat olivat noin kolmen viikon välein.
Mölsä sanoo, että työmotivaatiota mitattiin ennen tutkimusta, tutkimuksen aikana ja tutkimuksen jälkeen. Lopputulemana oli se, että työtyytyväisyys kasvoi työpajatyöskentelyn aikana.
– Jatkoimme työskentelyä tunteiden parissa hankkeen jälkeenkin, korona hidasti tätä, mutta edelleen viemme koko organisaatiossa tunnetaitoja eteenpäin, Mölsä sanoo.
Yrityksellä on nyt vuosisuunnitelmissa tunnetaitojen kehittäminen.
– Tunteet liittyvät aina tekemiseen. Päätöksentekoon tai muihin asioihin liittyy innostusta tai uteliaisuutta, ahdistusta tai muuta. Kun ymmärtää, miten itse käyttäytyy ja ottaa vastaan asioita, se helpottaa omaa elämää. Kun työntekijät pystyvät käsittelemään Tunteita ja niistä opitaan puhumaan työpaikalla, se lisää psykologista turvallisuutta, Mölsä sanoo.
Pomot käyttävät työmatkoihin enemmän aikaa kuin duunarit – etätyöt tasasivat työmatkat
