Anni Kytömäki voitti teoksellaan Margarita kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kapellimestari Hannu Lintuun teki vaikutuksen kirjan päähenkilö:
“Sennin poikkeuksellinen luonne, urheus, inhimillisyyden ja itsekkyyden yhdistelmä, sekä hänen luonnon ja ihmisten aktivoima mielikuvituksensa saavat lukijan pitämään häntä ystävänään. Kirja muistuttaa meitä siitä, että vakavimmat vammat eivät ole fyysisiä. Pahimmat vauriot kohdistuvat mieleen, ja sellaiset vaikuttavat sukupolvesta toiseen. Tästä luonto toimii hyvänä vertauskuvana.”
Margaritassa luonto on tärkeässä roolissa. Hämeenkyröläiselle Anni Kytömäelle metsät ovat olleet aina tärkeitä ja ne ovat olleet suuressa osassa myös hänen aiemmissa romaaneissaan.
Margarita on Kytömäen kolmas romaani. Hän oli Finlandia-ehdokkaana jo ensimmäisellä kirjallaan Kultarinta.
Margaritassa käsitellään monia yhteiskunnallisia aiheita, sillä Kytömäki toivoo tarinoiden herättävän ajatuksia ja keskusteluja.
Lue lisää Anni Kytömäen ajatuksista:
Tanssikiellosta kertova kirja sai tietokirjallisuuden Finlandian
Kielletyt leikit (Atena-kustannus) kertoo historiasta, mutta osuu myös korona-arjen kipeisiin kohtiin.
Tampereen yliopiston historiantutkijoiden, dosentti Marko Tikan ja filosofian tohtori Seija-Leena Nevalan, kirja kertoo siitä, kuinka Suomessa kiellettiin tanssiminen heti, kun talvisota oli puhjennut.
Tanssikieltoa perusteltiin monin tavoin muun muassa hygieniasyillä, mutta kiellon taustalla oli moraalinen paheksunta.
Paritanssia paheksuvia asenteita oli noussut Suomessa esiin kriisitilanteissa jo aiemmin. Kirjan alaotsikko onkin: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948.
Sekä Tikka että Nevala ovat pitkän linjan kirjoittajia. Molemmat ovat tehneet sekä journalistista että tieteellistä tekstiä. Välillä on kausia, jolloin molemmat keskittyvät opettamiseen.
– Tämä on kuin palkinto 30 vuoden työstä meille molemmille, Tikka sanoo.
Nevalalla on käsitys, että ihmiset janoavat tietoa arjen historiasta.
– Sen avulla heidän on helpompi sijoittaa tapahtumat omaan ja sukunsa menneisyyteen, hän sanoo.
Nuoret ovat aina kapinoineet huvikieltoja vastaan
Sodanajan tanssikieltoa uhmasivat eritoten nuoret naiset. Heitä myös paheksuttiin eniten kiellon rikkomisesta.
Muualla sotaakäyvässä Euroopassa tanssiin suhtauduttiin vapaamielisemmin. Esimerkiksi Englannissa parianssia pidettiin kotirintaman mielialaa kohottavana ja taistelumoraalia lisäävänä.
Suomessa ei saanut tanssia edes häävalssia.
Tanssimisen katsottiin loukkaavan rintamalla taistelevia miehiä. Suomessa vallitsi poliittinen ja yhteiskuntaluokat ylittävä yksimielisyys siitä, että tanssiminen rapauttaa moraalia ja heikentää kotirintaman taistelutahtoa.
Tämä kosketti myös palkitun kirjan valinnutta Helsingin apulaispormestaria Nasima Razmyaria.
– On kiintoisaa havaita, kuinka kulttuurista riippumatta naisten moraali ja siveys ovat olleet julkisen keskustelun kohteena. Olen tästä keskustelusta saanut itsekin osani ja kokemuksia tanssiessani julkisesti televisiossa, Razmyar kirjoittaa palkintoperusteluissaan.
Nuorista tuntuu, että elämä lipuu ohi
Koronapandemia on luonut jälleen pohjaa moraaliselle paheksunnalle. Yksi tikun nenään nostetuista ryhmistä ovat nuoret, joiden bilettämistä ja vapaata liikkumista on kritisoitu voimakkaasti.
– Tähän tuli tällainen erikoinen ajankohtaisuus aivan varkain, kertoo Kielletyt leikit -kirjan kirjoittaja Marko Tikka.
Pandemiatilanne on tietysti erilainen kriisi kuin sota. Myös nyt nousee esiin se, että nuorten on vaikea ajatella, että rajoitteet ovat vain lyhyt ajanjakso pitkässä elämässä.
– Kyllähän sen ymmärtää, kun on odottanut opiskelijaelämän alkavan ja huomaakin istuvansa omassa huoneessaan loputtomassa Teams-palaverissa, Seija-Leena Nevala pohtii.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto Anja Portinille
Näyttelijä Christoffer Strandberg valitsi lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajaksi Anja Portinin lastenromaanin Radio Popov (S&S-kustantamo). Strandberg ihastui teoksen empatiaan.
“Radio Popov on fantastinen satu, mutta myös riipaiseva, todellisuuteen ankkuroitu tarina inhimillisyydestä. Täällä maailmaa ja ihmisiä ei katsota mustavalkoisten lasien läpi. Tämä ei ole tarina hyvän ja pahan kamppailusta. Tämä on tarina, joka keskittyy hyvään sen pienissä ja suurissa muodoissa kaikesta pahasta huolimatta.”
Radio Popov on suunnattu alakouluikäisille lukijoille. Se kertoo vakavasta aiheesta: vanhempiensa unohtamista tai hylkäämistä lapsista. Surullisesta aiheesta huolimatta kirja on lämmin ja toiveikas.
Lapsille voi kirjoittaa vakavistakin aiheista
Anja Portin ei yleensä suunnittele juonta tarkasti etukäteen. Tarina syntyy kirjoittaessa. Radio Popov sai alkunsa mielikuvasta, jossa poika makaa eteisen lattialla eikä saa unta. Postiluukusta tupsahtaa jotain, joka muuttaa elämän suunnan.
– Usein tarina alkaa itse kirjoittamaan itseään. Asiat johtavat toiseen, kuvailee Portin.
Päähenkilö Alfred elää isänsä kanssa, joka on jatkuvasti työmatkoilla. Usein hän myös unohtaa hankkia ruokaa kaappeihin. Siksi Alfred ei saa unta - vatsa kurisee yölläkin.
Kirjassa liikutaan toden ja fantasian välillä.
– Se on mielestäni keino kirjoittaa lapsille vakavasta aiheesta.
Radio Popov on helsinkiläisen Anja Portinin neljäs lastenkirja. Lisäksi hän on kirjoittanut yhden romaanin aikuisille nimeltään Muistokirjoitus. Oikeustiedettä ja kirjallisuutta opiskellut Portin on nykyään päätoiminen kirjailija.
Kirjan nimi radion historiasta
Mutta mistä juontaa nimi Radio Popov? Radiohistoriasta kiinnostuneet tietävät, että venäläinen fyysikko Alexandr Popov oli radion varhaisia kehittäjiä.
– Perehdyin aikuisten romaaniani varten radioon ja sen historiaan, koska yksi henkilöistä oli entinen radionäyttelijä. Sieltä sitten tuli nimi lastenkirjaan.
Portin tunnustautuu suureksi radion ystäväksi. Hän kuuntelee paljon erilaisia puheohjelmia. Niinpä ei ole ihme, että myös lastenkirjan päähenkilö alkaa tehdä radio-ohjelmia yksinäisille ja hylätyille lapsille.
Portinille on tärkeää, että lastenkirjoissa nimenomaan lapset ovat toimijoita. Hänen esikuviaan ovat muun muassa Roald Dahl, Tove Jansson ja Astrid Lindgren.
– Lapsena minuun teki valtavan vaikutuksen Ronja ryövärintytär. Niin suuren, että en ole aikuisena uskaltanut tarttua siihen.
Lastenkirjailijana Portin toivoo, että Suomessa säilyisi lastenkirjojen korkea taso ja monipuolisuus.
– On tärkeää, että tarjolla on monenlaisia kirjoja, koska lukijatkin ovat erilaisia.
Radio Popovissa on myös kuvia, jotka on tehnyt Miila Westin.
Hannu Lintu päätti kaunokirjallisuuden, Nasima Razmyar tietokirjallisuuden ja Christoffer Strandberg lasten- ja nuortenkirjallisuuden palkinnonsaajan.
Finlandia-palkinnot jaettiin suorassa Ylen tv-lähetyksessä.
Finlandia-palkinto on suuruudeltaan 30 000 euroa. Palkinto on jaettu vuodesta 1984 lähtien.
Kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vuonna 2020:
Bertell, Ann-Luise: Heiman (Förlaget)
Hellsten, Ritva: Raija (Aviador)
Kinnunen, Tommi: Ei kertonut katuvansa (WSOY)
Kytömäki, Anni: Margarita (Gummerus)
Kännö, Heikki: Runoilija (Sammakko)
Vuori-Kemilä, Anne: Mustaa jäätä (Karisto)
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vuonna 2020:
Enoranta, Siiri: Kesämyrsky (WSOY)
Havukainen, Aino & Toivonen, Sami: Tatu ja Patu – kovaa menoa kiskoilla (Otava)
Kirkkopelto, Katri: Molli ja maan ääri (Lasten Keskus)
Luttinen, Meri: Myrskynsilmä (WSOY)
Portin, Anja: Radio Popov (S&S)
Ruohonen, Laura. Kuvitus Kallasmaa, Erika. Musiikki Kumela, Petri. Översättning Sandelin, Annika: Otus opus. Runoja ja totta pienistä eläimistä / Zoologipoesi. Smådjur i toner (Otava / Förlaget)
Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat vuonna 2020:
Malkki, Leena: Mitä tiedämme terrorismista (Otava)
Pullinen, Jussi: Mitä meille tapahtui? (HS Kirjat)
Sarpaneva, Marjatta: Timo Sarpaneva – taide ja elämä (Tammi)
Stewart, Timo R.: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus)
Taskinen, Juha: Jää hyvin, saimaannorppa (Docendo)
Tikka, Marko & Nevala, Seija-Leena: Kielletyt leikit – Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948 (Atena)
Katso Yle Kioskin videot ehdokkaista
Kuuntele ohjelma ehdokkaista (Yle Areena)