Suomalaisista puolet suhtautuu EU:n uuteen elvytyspakettiin joko huolestuneesti, turhautuneesti tai vihaisesti, käy ilmi Euroopan ulkosuhdeasiain neuvoston ECFR:n teettämästä kyselystä.
Kolmanneksella kansalaisista on paketista myönteinen käsitys eli he kertovat olevansa joko optimistisia, helpottuneita tai innokkaita paketin suhteen. Loput suhtautuivat neutraalisti tai eivät kertoneet asennoitumistaan.
Korruptio huolettaa
ECFR keskittyi selvittämään asenteita EU:hun säästäväisissä maissa, eli valtioissa, jotka ovat perinteisesti suhtautuneet EU-budjetin kasvattamiseen kielteisesti.
Näiden "nuukien" maiden eli Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Itävallan ja Suomen kansalaisista suomalaisten asenteet ovat kaikkein kriittisimmät 750 miljardin euron pakettia kohtaan.
Vertailun vuoksi asenteita selvitettiin myös Puolassa, Ranskassa ja Saksassa. Kaikkein myönteisimmin tukipakettiin suhtautuvat puolalaiset.
Elvytyspaketissa huolta ei aiheuta ainoastaan rahaston hinta, vaan myös se mihin rahat käytetään avustusta saavissa maissa. Pakettiin kielteisesti suhtautuvat pelkäävät väärinkäytöksiä ja korruptiota varojen jakamisessa.
Elvytyspaketilla EU-maat pyrkivät koronaviruksen taloushaittojen lievittämiseen. Ne ottavat rahastoa varten ensimmäistä kertaa yhteistä lainaa, ja osa tuesta annetaan avustuksina jäsenmaille.
Suomalaiset uskovat myös kaikkein vahvimmin oman maansa vaikutusvallan heikentymiseen. Liki puolet arvioi vallan supistuneen EU:ssa. Tutkitusta maista vain saksalaiset ajattevat maansa painoarvon EU:ssa kasvaneen.
"Nuukien maiden kannattaisi tarkistaa EU-politiikkaansa"
Korruptiosyytökset ja toistuvat eripurat oikeusvaltioperiaatteen noudattamisesta EU:ssa ovat heikentäneet luottamusta, ECFR:n vanhempi tutkija Susi Dennison arvioi tiedottessa.
– Kollektiivisten hädän keskellä nämä asiat ruokkivat pelkoja siitä, ettei EU ole enää demokraattisiin arvoihin ja vastuuseen sitoutunut ryhmittymä, Dennison analysoi.
Hänen mielestään kyselyn tulos osoittaa, että nuukien maiden johtajien ei kannattaisi noudattaa Britannian esimerkkiä Brysselin syyttelyssä. EU-jäsenyyden kannatus on maissa kuitenkin suurta ja kansalaiset tiedostavat EU-jäsenyyden hyödyt.
Johtajien pitäisikin Dennisonin mielestä pyrkiä muuttamaan EU:ta kansalaistensa toivomalla tavalla – esimerkiksi turvaamaan oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.
– Vain kielteisen, pelkkään minimitason EU-yhteistyöhön keskittyvän agendan puskemisen sijaan Itävallan, Suomen, Tanskan, Alankomaiden ja Ruotsin tulisi keskittyä hyödyntämään elvytyspakettia ponnahduslautana oman vaikutusvaltansa edistämiseen, EFCR:n johtaja Mark Leonard sanoo tiedotteessa.
Kyselyssä viiden nuukan maan kansalaisista 80 prosenttia arvioi, että EU ei käytä liikaa rahaa budjettinsa kautta.
EFCR haastatteli kussakin maassa noin tuhat ihmistä.
Aiheesta lisää:
EU pelkää koronaa ja populisteja – Puola ja Unkari hankaavat pandemiapakettia vastaan