Sosiaalisessa mediassa käytetään paljon lyhenteitä ja tiivistä kieltä, josta tihkuu nykyisin sanoja myös puhuttuun Stadin slangiin. Ilmiö on kohtalaisen uusi, kertoo slangiprofessorina tunnettu Heikki Paunonen.
– Somehan on kirjoitettua kieltä, ja nyt sieltä sitten tulee sanoja puhuttuun kieleen. Tähän asti se on mennyt pikemminkin päin vastoin.
Paunonen on kerännyt Helsingin kouluissa nuorten käyttämiä sanoja ja ilmaisuja systemaattisesti jo yli 40 vuoden ajan.
Tuorein keruu on tehty alkuvuodesta 2020. Siihen osallistui nuoria Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta, Töölön yhteiskoulusta ja Stadin aikuis- ja ammattiopistosta. Vastaajia oli hieman alle sata ja saatuja sanoja lähemmäs tuhat.
Kokonaan uusien sanojen joukossa oli japanin kielestä juontuva sana nani, joka tarkoittaa suurin piirtein ilmaisua siis oikeesti?
– Se on pelimaailmasta peräisin oleva ilmaisu, ja ensimmäinen japanilainen sana stadin slangiin. Merkitykseltään se on vastaava kuin toinen uudehko ilmaisu no cap, Paunonen kertoo.
Somen puolelta tulevia uusia lyhyitä ilmaisuja ovat myös esimerkiksi bro tai bre, jotka ovat lyhennelmiä veljeä tarkoittavasta sanasta broidi. Samoin siskoa tarkoittava systeri on entistä useammin lyhennetty muotoon sys. Tänään on tnää, huomenna hme ja läpällä on lpl.
Näistä lyhenteistä osa siirtyy puhuttuun slangiin melko luontevasti, Paunonen sanoo.
– Kaikki fossiilitkin tuntee jo lyhenteen käty eli kämppä tyhjänä, mutta uudempi hieman vastaava on käjä eli kännijännä. Eli odotetaan viikonloppua ja bileitä: mulla alkaa olla käjä!
Slangi valui Itä-Helsinkiin ja nyt se leviää sieltä uusiutuneena
Etenkin itäisessä Helsingissä on jo 2000-luvun alkupuolella yleistynyt monet somalin ja arabian kielestä juontuvat lainasanat.
– Niistä tunnetuin on varmaakin wallah wallah eli vannon vannon. Nykyisin se tunnetaan jo ympäri Helsinkiä ja monin paikoin muuallakin Suomessa, Heikki Paunonen sanoo.
Hän pitää Itä-Helsinkiä slangin nykyisenä vahvana veturina tai ydinalueena. Tähän on useita syitä: Itä-Helsinki on monikulttuurinen alue, jossa samoissa jengeissä liikkuu eri taustoista tulevia nuoria. Näin kielet ja ilmaisut sekoittuvat.
Oma vaikutuksensa on myös kaupungin sisäisellä muuttoliikkellä: itään muutti 60-luvulta lähtien paljon ihmisiä vanhoilta slangialueilta kuten Kalliosta, Vallilasta, Hermannista, Alppilasta.
– He veivät vanhoilta ydinalueilta slangin mukanaan itään ja siitä lähtien se on ollut eräänlainen slangikeskus, Paunonen sanoo.
Itä-Helsingistä Paunonen mainitsee myös yhden sanan, joka on kokenut melkoisen arvonnousun: pöhinä.
Alunperin 1990-luvun narkkariporukoissa sana tarkoitti amfetamiinia. Hyvä pöhinä merkitsi aineissa olemista, jolloin tehtiin pikku rikoksia, rikottiin ikkunoita eli tehtiin kilikaleja.
Julkisempaan käyttöön sanan nosti itähelsinkiläinen rap-kokoonpano Notkea Rotta ja eipä aikaakaan, kun pöhinä päätyi muotisanaksi myös politiikkaan, kun pääministeri Jyrki Katainen sanoi hallituksessa olevan "hyvä pöhinä".
– Aikamoinen nousu sieltä Itä-Helsingin hörhöporukoista, Paunonen naurahtaa.
Helsinkiläisnuoret eivät tiedä käyttävänsä slangia
Heikki Paunosen mukaan nuoret eivät aina edes ymmärrä puhuvansa slangia. Slangi mielletään puhetyyliksi, jota vanhemmat tai isovanhemmat osaavat.
Toisaalta taas seitsemänkymppisten joukossa on ajateltu, ettei nuorten puhuma slangi ole "kunnon slangia", koska puhetyyli on muuttunut.
– Olen aina yrittänyt sanoa seitsemänkymppisille, että ettehän tekään puhu sitä slangia mitä puhuttiin 1900-luvun alussa.
Uusia slangisanoja kerätessään Paunonen korostaa nuorille, että he kirjaisivat juuri niitä sanoja, jotka ovat käytössä kavereiden kanssa tänään – ei niitä joita ovat kuulleet vanhempiensa käyttävän.
Vaikka kieleen on tullut uusia sanoja, hämmästyttävää on kuinka vähän slangisanoihin liittyvät aihepiirit ovat muuttuneet.
– Aihepiirejä on kymmenkunta ja on jännä juttu, etteivät ne ole yli sadassa vuodessa muuttuneet miksikään. Siitä puhutaan mikä mielessä pyörii.
Tytöt, pojat, juominen.
Myös suomen kieli kelpaa lainattavaksi slangiin
2020-luvun slangissakin kova ydin on vanhemmat perussanat. Esimerkiksi pojista ja miehistä: jätkä, kundi, sälli, jäbä, kaiffari, äijä. Vähän uudempia ovat veeti, jonne ja hemmo.
– Komeita poikia kuvaavat minttiäijä, pleijeri ja fresh. Fresh on hyvin yleinen sana, kun halutaan sanoa jostakin, että on tosi hyvää, Paunonen lisää.
Tytöistä ja naisista käytössä olleita sanoja ovat olleet muija, gimma ja bööna, joista jälkimmäinen juontaa juurensa 1800-luvun Tukholman slangiin.
– Mutta nyt sitten on minkki ja tsubu. Kaunis tai houkutteleva nainen on tykkimuija, bomberi, kuumis tai sex bätäng.
Ja se juominen. Myös humalaan liittyvät vanhat sanat, kuten olla jurrissa tai fyllassa ovat edelleen käytössä. Uudempia ovat puolestaan olla flekseis, kuoseis, päädys, gänäs, skuigelis tai huurus.
– Skuigeli on kova känni ja gänä samoin.
Kaikki slangisanat eivät ole lainasanoja, vaan suomen kieli kelpaa yhtälailla: puhku eli puhelin ja iksu eli ikävä ovat tästä esimerkkejä.
– Slangi pitää nähdä jatkumona. Se lähtee 1880-luvulta, ja se on kuin raidallinen räsymatto: siinä on eri värisiä raitoja jokaiselta vuosikymmeneltä ja raitoja tulee koko ajan lisää, Heikki Paunonen sanoo.
Saako slangi muuttua? Mikä sana yllätti? Entä mikä uutuus jäi uupumaan? Voit keskustella perjantaihin 27.11.2020 klo 23 asti.
Lue lisää: