Suomen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven syntymästä tulee tänään perjantaina kuluneeksi 150 vuotta.
Paasikivi oli toisen maailmansodan jälkeisen Suomen keskeisimpiä poliitikkoja. Hänen johdollaan Suomi vakiinnutti suhteitaan sodanaikaisen vihollisen Neuvostoliiton kanssa.
Paasikiven toiminta edusti reaalipolitiikkaa, jossa Suomen ystävälliset suhteet Neuvostoliittoon nähtiin välttämättömiksi.
Päiväkirjoissaan Paasikivi paljasti kriittisen suhtautumisensa itänaapuriin, mikä aiheutti kohun, kun sodanjälkeiset päiväkirjat julkaistiin 1980-luvulla.
Paasikivelle järjestettävä juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla Helsingin Hietaniemessä. Seppeleet Paasikiven haudalle laskivat nykyinen presidentti Sauli Niinistö sekä pääministeri Sanna Marin (sd.) sekä valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.). Haudalle laskettiin myös Helsingin yliopiston Hämäläis-Osakunnan ja Paasikivi-seuran kukat.
Niinistö: Paasikiven ajattelulle taas kysyntää
Illalla Niinistö piti juhlapuheen Paasikivi-seuran järjestämässä Paasikiven juhlavuoden pääjuhlassa. Niinistön mukaan presidentti Juho Kusti Paasikiven ajattelulle on taas kysyntää, kun maailma elää suurten murrosten keskellä.
Niinistö totesi, että kun ympäristö muuttuu, on valtioviisautta pystyä muuttamaan keinovalikoimaa, jos oma etu ja päämäärän saavuttaminen sitä vaatii.
– Paasikiven määrittämät päätehtävät eivät ole vuosien saatossa muuttuneet. Ensimmäisen ydin on itsenäisyys, toinen demokraattisen järjestelmän turvaaminen, Niinistö sanoi.
Tilaisuuden avauspuheen piti valtiovarainministeri Vanhanen, joka toimii seuran puheenjohtajana. Tallennetta tilaisuudesta voi katsoa seuran verkkosivulta.
Eduskunta valitsi presidentiksi
J.K. Paasikivi toimi Suomen valtion johtotehtävissä molempien maailmansotien aikana sekä näkyvästi toisen maailmansodan jälkeen. Hän toimi itsenäisen Suomen toisena pääministerinä vuonna 1918 ja myöhemmin kahden muun hallituksen johtajana vuosina 1944–1946.
Paasikivi nousi presidentiksi pääministerin paikalta, kun hänen ikääntynyt edeltäjänsä Carl Gustav Emil Mannerheim erosi virasta. Hän toimi Suomen presidenttinä kahden kauden ajan 1946–1956.
Presidentiksi Paasikiven valitsi eduskunta, jossa yli kolme neljäsosaa kansanedustajista nosti hänet valtakunnan johtotehtävään Mannerheimin loppukauden ajaksi.
Neljä vuotta myöhemmin valinta jatkokaudelle tapahtui presidentinvaalin kautta. Paasikivi sai tuolloin taakseen kansan äänestämien valitsijamiesten enemmistön jo ensimmäisessä äänestyksessä.
Paasikiveä äänestettiin presidentiksi myös vuoden 1956 tiukassa presidentinvaalissa mustana hevosena. Hänen seuraajakseen valittiin kuitenkin pääministerinä vuosia toiminut Urho Kekkonen. Paasikivi kuoli myöhemmin samana vuonna.
Juttua täydennetty klo 18.20 Tasavallan presidentin Sauli Niinistön puheen sisällöllä.
Aiheesta voi keskustella lauantai-iltaan 28.11.2020 klo 23.
Lisää aiheesta:
Elävä arkisto: Paasikivi valittiin presidentiksi poikkeuslailla 1946
Elävä arkisto: Paasikivi puhui tunteikkaasti toisen maailmansodan painajaisen päättyessä