Ellendätgo karjalakse?
Tämä oli enzimäzii virkehii, midä Milla Tynnyrinen kuuli lapseššu karjalakse.
Siilinjärvel elänyön Milla Tynnyrizen buabolois da died’olois oli kaksi karjalankielisty. Vahnembat sežo oldih opastuttu kieleh mingi verran, ga tyttärele kielenmalto ei olluh siirdynyh.
Nenga kaksikymmenvuodizennu Milla iče rubei opastumah buaban da died’oin kieleh. Opastustu olis jygei löydiä, sendäh häi opastui kieleh lugemal kniigoi karjalakse. Päivännouzu-Suomen yliopiston opindoloih häi piädyi petties.
– Pideli ruadua peittopolicien ruaduo enne gu selgeni, kus karjalan kieleh voit opastuo. Parem olis yksi mitah kohtu, kuspäi suazit tieduo, nenga sanou Tynnyrinen.
Karjalan kielen seuran bankrotakse menendy on mahto
23-vuodizen Milla Tynnyrizen kogemus ozuttau hyvin karjalan kielen tilandehen.
Kielen elvytändiä on olluh sie da tiä, da tänä vuon dielot oldih vie segavembat.
Suuri bauhu nouzi Karjalan kielen seuranke, kuduan kauti valdivo on finansiiruinnuh kielen elvytändiä da kehitändiä.
Seuran dengoin käytändäs on olluh ebäselgiedy kohtua, mindäh opastus- da kul’tuuruministerstvu jiävytti sen tuvet. Kezäl yhtistys meni bankrotakse.
Putin kriizisan sijas karjalankieline yhtehistö nägöy nečis dielos mahtot.
Vuitti karjalankielizis on olluh pettynyh Karjalan kielen seurah. Seurua ollah viäritetty sit, gu se eistäy edehpäi vaigu yhty karjalan kielimuoduo, livvinkarjalua.
Nygöi, konzu seurua enämbiä ei ole kieliruandas, karjalazel yhtehistöl on mahtot algua ruado puhtahas listas.
Erimieližyöt muokatah kieliyhtehistyö
Enzimäine askel on jo luajittu.
Yhtelaigua Karjalan kielen seuran bankrottudieloloinke Suomeh perustettih uuzi kieliyhtistys nimel Karjalan kielet. Sen paginanvedäi jovensuulaine Matti Jeskanen sanou, gu piäruavonnu on ajua tazapuolizesti kaikkien karjalan kielimuodoloin dieloloi.
– Yhtesruado on piälimäine dielo. Olemmo nähnyh sen, gu yksi seuru, kus ei ole kaikkien kielimuodoloin evustajii, ei maltanuh eistiä edehpäi kaikkien dieloloi, tovendau Jeskanen.
Yhteh hiileh puhundah pyrgimys vuadiu ruaduo. Karjalan kieles on kolme eriluadustu kielimuoduo, da niilöin pagizijoin keskes on olluh erimieližytty.
Paginua oli ezimerkikse sit, mil nimel midä kielimuoduo pidäs kuččuo. Toizin sanoin jo kielimuodoloin luvettelendu on olluh jygei dielo.
Karjalainen-sanomulehten nenga kaksi vuottu tagaperin jullatus kirjutukses on paistu ruttoh niilöis probliemois.
Karjalankielizen yhtehistön keskes yhtelläh on tahtuo piästä erimieližyksis yli, sendäh suuret tavoittehet ollah yhtehizet.
Karjalastu on enämbi migu saamelastu
Karjalankielizet ei ole pieni vähembistö. Uvvemban arvivon mugah Suomes on nenga 11 000 hengie, ket paistah karjalakse hyvin. Enäm 20 000 hengie ellendäy kieldy libo pagizou sih vähäzen.
Verdua: Suomes eläy läs 10 000 saamelastu.
Karjalankielizien tavoittehennu ongi, gu heijän kieli suas yhtenjyttymän azeman, kui saamen kielil on. Käytändös se merkiččis sidä, gu karjalan kieli mainittas perustuszakonas. Nygöi perustuszakonah on kirjattu suomen da ruočin ližäkse saamen kieli, romanikielet da viiputuskielet.
Idealutilandehes karjalan kielel olis oma kielizakon, kuduas karjalazien kielellizet oigevuot miäriteltäs tarkembah.
– Karjalan kielen ližiändy perustuszakonah ozuttas, gu valdivo tunnustau karjalan kielen. Nygöi nenga ei ole, sanou Päivännouzu-Suomen yliopiston karjalan kielen da karjalazen kul’tuuran professoru Helka Riionheimo.
Buitegu simvolizel tunnustuksel olis käytändön merkičysty. Se andas mahtuo alallizele kielen elvyttämizele da enne kaikkie turvuas finansiiruičendan.
Virralline azemu da virraline elvytysprogrammu
Toine suuri tavoiteh on karjalan kielen nevvotelujoukon perustamine.
Matti Jeskazen mugah nevvottelujoukko olis se elin, kudai vois luadie karjalan kielen virrallizen elvytysprogramman: piättiä, kui kielen tulii aigu turvatah da kui mahtollizet tugidengat juatah.
– Nevvottelujoukko ei olis nimittuine yhtistyksen alaine, ga sit oldas keräl kaikkien kielimuodoloin evustajat, tovendau Matti Jeskanen.
Tutkijatgi ollah sidä mieldy, gu vastuolližus karjalan kielen säilyttämizes rodies alallizel instituciel yksittäzien järjestölöin sijah (Helsingin Sanomat).
Valdivo on tugenuh karjalan kielen elvytändiä, ga rahoituksen jatkandu on avvoi.
Opastus- da kul’tuuruministerstvu ezmäi tahtos sellittiä, mih Karjalan kielen seuru on valdivodengat käyttänyh. Tarkastus pideli olla valmis talvikuul, ga se hätkestyy. Tarkastuspiälikkö Sami Salonen arvivoi, gu raportu roih valmis vuvvenvaihton jälles.
Tutkii panis kai väit lapsih da nuorih
Professoru Helka Riionheimo sanou, gu ielleh dengua pidäs käyttiä enne kaikkie lapsih da nuorih niškoi. Häi vihjuau kielen elvyttämizes luajittuloih tutkimuksih.
– Karjalan kielen pyzyndäh hengis pidäy olla Suomes moizii perehii, kus lapsile paistas karjalakse da kus lapsi opastus karjalan kieleh kui muamankieleh, tovendau Riionheimo.
Yhteskundu vois tugie lapsien kielen opastundua tariččemal karjalankielisty päivyhoiduo sego karjalan kielen opastandua školis.
Probliemannu on se, gu hos karjalan kielen pagizijua on tuhanzii, hyö eletäh loitton toine toizes da enimät heis ollah jo vahnat.
Karjalan kieli on kaikkih niškoi, ket vai pietäh sidä omannu
Yhtelläh toivuo ei ole menetetty. Hos harvu lapsi opastuu pagizemah karjalakse kois, nuorien kiinnostus karjalažuttu kohti on nouzemas.
Helka Riionheimon mugah tämä nägyy ezimerkikse sit, gu yliopiston karjalan kieliopindoloih joga vuottu on tulijua. Sen ližäkse nuoret nävytäh karjalankielizes yhtehistös endisty enämbäl.
Milla Tynnyrinen kuuluu Karjalazet Nuoret Suomes – Karjalaiset Nuoret Šuomešša -yhtistykseh. Sen somesivustoloil karjalakse sanellah kui pride-nedälih, mugai Äijähpäiväh näh.
Tynnyrinen on sidä mieldy, gu karjalažuttu ei pidäs miäritellä liijan kaijakse, sendäh gu karjalažus tarkoittau ristikanzoile eri dieloloi.
– Kaiken pohjal on yhtehine histourii da yhtehine tulii aigua, nengoine sive karjalazeh identitiettah.