Balkanilla sairaalat ovat romahtamassa koronataakan alla, kertoo uutistoimisto AFP. Koronatilanne on huonontunut alueella nopeasti.
Esimerkiksi Euroopan köyhimpiin alueisiin lukeutuvalla Länsi-Balkanilla kuolleiden määrä on kaksinkertaistunut 10 000:een kuluneen kuukauden aikana.
Länsi-Balkanin muodostavat Serbia, Kroatia, Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia, Albania, Montenegro ja Kosovo.
Uutistoimisto AFP:n haastattelemien länsibalkanilaisten lääkäreiden mukaan koronakaaos muistuttaa jo 1990-luvun sotavuosia.
Esimerkiksi Bosniassa eräs lääkäri kuvailee joutuvansa hoitotyössä tasapainoilemaan lukuisten hengenvaarassa olevien potilaiden välillä.
– Tilanne muistuttaa minua sodasta, ja pelkään, että kaikki voi vielä muuttua pahemmaksi talven aikana, anonyyminä pysyttelevä lääkäri kertoo uutistoimisto AFP:lle.
Rahoituksen ja työvoiman puute kuormittaa terveydenhuoltoa
Kriisi paljastaa aukkoja alueen terveydenhuoltojärjestelmässä, joka on jo pitkään kärsinyt pahoin rahoituksen puutteesta ja lahjakkaiden lääkäreiden ja hoitajien muuttamisesta ulkomaille parempien palkkojen ja koulutuksen perässä.
Henkilöstöä on myös sairastunut koronavirukseen.
Esimerkiksi Serbiassa arviolta kaksi tuhatta sairaalassa työskentelevää henkilöä on asetettu karanteeniin samalla kun pääkaupungin Belgradin sairaalat täyttyvät potilaista.
– En ole koskaan urallani kokenut vastaavaa, sanoi Serbian lääkäriliiton johtaja Rade Panic paikalliselle N1-televisiokanavalle perjantaina vapisevalla äänellä, kertoo AFP.
– Minulla ei ollut paikkaa, minne laittaa potilaita, joita voi lääketieteellisesti pitää nuorina, eikä heitä voitu siirtää minnekään, anestesiologina työskentelevä lääkäri sanoo AFP:lle
Panic työskentelee sairaalassa, jossa hoidetaan vakavimpia koronan tautimuotoja.
Talous ei kestä ankaria rajoitustoimia, arvioi ekonomisti
Bosnia ja Hertsegovina, Pohjois-Makedonia ja Montenegro ovat kaikki kärsineet pahoin koronapandemiasta, ja niissä kuolemantapauksien määrä väkilukua kohden on Euroopan kärkiluokkaa. Silti maiden hallinnot ovat suhtautuneet nihkeästi ankariin koronatoimiin, joita otettiin käyttöön pandemian alussa. Alueella suositaan nyt kevyempiä toimia, kuten ravintoloiden sulkemisajan aikaistamista.
Asiantuntijoiden mukaan poliitikot joutuvat tasapainottelemaan viruksen leviämisen estämisen ja hauraan talouden suojelemisen välillä.
– Olemme liian köyhiä toistamaan kaikkia rajoitustoimia, kertoo kroatialainen ekonomisti Ljubo Jurcic uutistoimisto AFP:lle.
Lue myös:
Koronatartunnat jatkavat kasvuaan Länsi-Balkanilla – yhteensä lähes 90 000 tartuntaa