Suomen miesten koripallomaajoukkueen toinenkin ottelu marraskuun EM-karsinnoissa päättyi tappioon, kun Serbia nappasi Espoossa voiton pistein 75–66.
Lauantaina Sveitsille yllättäen hävinnyt Serbia oli Suomea vastaan heti valmis ja voitti avausjakson pistein 17–7. Suomelle kirjattiin vain kaksi pelitilannekoria. Toisella jaksolla Serbia kävi jopa seitsemäntoista pisteen johdossa. Suomi nousi mukaan peliin toisella puoliajalla muun muassa Edon Maxhunin onnistumisilla, mutta ei päässyt missään vaiheessa taistelemaan täysillä voitosta. Kolme minuuttia ennen loppua Suomi kävi parhaimmillaan viiden pisteen päässä.
– Serbian joukkuepuolustaminen oli alussa Suomelle myrkkyä. Suomi ei saanut avattua peliä hyökkäyksessä. Pallonpaine tuotti koko ajan vaikeuksia, Yle Urheilun asiantuntija Pieti Poikola totesi.
– Suomi jäi vaikeisiin heittoihin. Kun Serbian tasoista joukkuetta antaa tuollaisen edun, on vaikeaa tulla enää rinnalle ja ohi.
Suomen päävalmentaja Henrik Dettmann näki myös ottelun ratkaisuksi Serbian kovan puolustuksen.
– Emme ole ehkä tottuneet noin kovaan pallonpaineeseen, Dettmann sanoi Yle Urheilun haastattelussa.
Marraskuun karsintaottelut pelattiin vallitsevan koronaviruspandemian takia luonnollisesti yleisöä Espoossa. Tunnetusti Susijengi on aina vähintään kotipeleissä, mutta myös vieraspeleissäkin saanut virtaa faneista. Dettmann uskoo, että pelaaminen ilman yleisöä vaikutti myös osaltaan Suomen otteisiin Serbiaa vastaan.
– Yleisön kannustus puuttui joka kerta, kun tulimme takaisin pelissä. Se antaisi siinä kohtaa lisäenergiaa. Ehkä myös pelin alussa, kun olisi pitänyt nostaa omaa tsemppitasoa. Olemme rakentaneet koko pelaamisen vuorovaikutukselle. Yleisö on iso pelaamista. Jos sitä ei ole, kyllä se vähän pelissä näkyy, Dettmann sanoo.
Suomi hävisi Espoon EM-karsintakuplassa niukasti Georgialle. Lauantain ottelu ratkesi paljon Suomen isompien pelaajien virhevaikeuksiin. Maanantainakin Serbiaa vastaan Suomi oli jälleen virhevaikeuksissa. Konkaritakamies Jamar Wilson sai jo avauspuolikkaalla kolme virhettä. Maanantaina virhetili täyttyi Elias Valtoselta. Neljän virheen pelaajia olivat pelin päättyessä Wilsonin lisäksi Shawn Huff ja Alexander Madsen. Kokonaisuudessaan Suomelle vihellettiin peräti 33 virhettä maanantaina.
Miten Suomi joutui molemmissa otteluissa virhevaikeuksiin?
– Iso tekijä oli, että vastustajat olivat vähän fyysisempiä ja isompia. Suomi joutui koko ajan äärirajoille puolustuksessa. Suomen pelaajat joutuivat käyttämään käsiä sääntöjen rajamailla, kun kilot eivät riittäneet. Aika paljon virheitä tuli, kun jäätiin vähän vaikeaan asemaan ja jouduttiin kompensoimaan sitä pelaamalla käsillä, Poikola toteaa.
– Tämä oli pienestä kiinni. Mutta Suomen intensiiviseen puolustukseen kuuluu jatkuvasti sääntöjen rajamailla pelaaminen. Nyt oltiin vähän sääntöjen huonolla puolella.
Virheet vaikeuttivat siis muutenkin pelaamista, mutta näkyivät myös konkreettisesti vastustajien suurissa vapaaheittomäärissä. Lauantaina Georgia pääsi heittämään 37 vapaaheittoa. Georgia pussitti peräti 31 pistettä vapaaheitosta. Serbiallekin tuomittiin maanantaina 35 vapaaheittoa. Mutta se päästi Suomen todella helpolla. Serbia osui 35 vapaaheitosta nimittäin vain 21 kertaa. Vapaaheittojen onnistumisprosentti oli vaatimaton 60. Aiemmissa EM-karsintapeleissä Serbia oli onnistunut vapaaheittoviivalta heikoimmillaankin 75 prosentin tarkkuudella.
Suomen vapaaheittomäärät jäivät vastustajista selvästi: Lauantaina Georgiaa vastaan Suomi onnistui 17 vapaaheitossa 21 yrittämällä. Serbia-ottelussa lukema oli 13 onnistumista 18 yrittämällä. Suomen vapaaheittolukemat jäivät siis vastustajiaan huomattavasti pienemmiksi.
Suomelta lukuisia pelaajia sivussa
Suomen miesten koripallomaajoukkueella on ollut viime vuodet kolme selvää avainpelaajaa: Lauri Markkanen, Petteri Koponen ja Sasu Salin. Tähtikolmikkoa ei ole nähty kuitenkaan pitkään aikaan yhdessä maajoukkueessa. Viimeksi he olivat samaan aikaan Suomen paidassa peliparketilla heinäkuussa 2018 MM-karsinnoissa Islantia vastaan. Vuoden 2017 EM-kisojen jälkeen muutenkin koko kolmikko on ollut pelikentällä yhdessä vain kaksi kertaa. Toinen kerta nähtiin saman vuoden 2018 kesän maaottelussa Viroa vastaan.
Markkanen on ollut Suomen peleistä sivussa luonnollisestikin NBA-kiireiden takia. Mutta Koposta ja Saliniakaan ei ole hetkeen nähty johtamassa Suomen otteita yhdessä. Viimeksi kaksikko on ollut samaan aikaan pelaamassa Susijengissä helmikuussa 2019 viimeisessä MM-karsintapelissä Venäjää vastaan. Koposen pääsemistä peleihin ovat myös sotkeneet pitkään jatkuneet Euroliigan ja kansainvälisen koripalloliitto Fiban väännöt.
Tänä syksynä Helsingissä harjoitelleen Koposen piti pelata marraskuun maaotteluissa, mutta hän joutui jäämään karanteeniin korona-altistuksen takia. Lauri Markkasen pelaamisesta marraskuussa Susijengissä oli myös puhetta, mutta lopulta hän oli nyt valmistautumassa uuteen NBA-kauteen Chicagossa. Kolmikosta pelasi marraskuun karsintapeleissä vain Salin.
– Totta kai jokaisessa koripallojoukkueessa kolmen parhaan puuttuminen näkyy. Toki se kuvastaa kokonaisuudessaan näiden karsintojen luonnetta. Ei ole tainnut olla millään joukkueella paras mahdollinen joukkue jalkeilla. Nyt Serbia oli sen verran syvempi koripallomaa, että he pystyivät kompensoimaan puuttuneita pelaajia, Poikola toteaa.
Marraskuun maaotteluissa Suomen joukkueessa oli muitakin merkittäviä poissaoloja kuin Koponen ja Markkanen. Viime helmikuussa Serbiaa vastaan Suomen yksinäisenä pistetykkinä tuikkinut Topias Palmi ei ollut mukana. Ison päästä ei pelannut myöskään kokenut Tuukka Kotti, eivätkä Murphyn veljekset Alex ja Erik. Nuoremmasta päästä joukkueen kokoonpanossa ei ollut Mikael Jantusta.
Serbialta puuttui vielä enemmän huippupelaajia kuin Suomelta, jopa kaksinumeroinen määrä maan parhaita pelaajia. Suomen joukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann on johdonmukaisesti kritisoinut kansainvälistä koripalloliittoa ja EM-karsintaotteluiden pelaamista nykytilanteessa varsinkin, kun EM-kisatkin on jo koronaviruspandemian takia siirretty ensi vuodelta vuoteen 2022.
Poikola piti myös erikoisena valintana pelata nyt EM-karsintoja.
– Se kuvaa myös sitä, että eletään kaiken kaikkiaan erikoisia aikoja. Ei varmaan kenellekään löydy työkalupakista sapluunaa, mitä tehdään maailmanlaajuisen pandemian tullessa. Silloin pitää tehdä ratkaisuja, jotka ei varmasti ole millään tavalla optimaalisia. Aina joku kärsii, Poikola pohtii.
– Mutta tietysti olisi voinut urheilullisesti ajatella, että karsintoja olisi voinut siirtää samaan aikaan kuin kisoja. Kaiken kaikkiaan näitä karsintoja on kuitenkin leimannut, kuinka kaksi kovinta sarjaa ei välitä mitään näistä otteluita. Siinä on kommunikaatiosta mennyt jotain lähtökohtaisesti pieleen, Poikola sanoo.
"Parin vuoden päästä nähdään, missä mennään"
Vaikka Suomi ei marraskuussa voittanutkaan otteluita, Poikola löysi tulosten takaa positiivisia juttuja. ja nosti esiin kaksi nimeä: Elias Valtonen ja Edon Maxhuni. Lauantaina Georgiaa vastaan Elias Valtonen säväytti pelaamisellaan. Ensimmäistä kauttaan ammattilaisena pelaava ja Saksan toiseksi korkeimmalla sarjatasolla vääntävä Valtonen oli selvästi kehittynyt kesän Viro-maaotteluista.
Maanantaina Serbiaa vastaan pääsi irti puolestaan Edon Maxhuni, joka ei pelannut lainkaan lauantaina. Maxhuni tykitti Serbiaa vastaan kolmannella jaksolla peräti 12 pistettä ja oli aloittamassa Suomen loppukiriä. Maxhuni on ollut alkukaudesta hyvässä vireessä Pärnun paidassa Viron-Latvian-liigassa. 22-vuotias Maxhuni on tehnyt 18 pistettä ottelua kohden ja jakanut otteluissa myös keskimäärin viisi koriin johtanutta syöttöä.
– Kun pelaajia puuttui, uusilla pelaajilla oli mahdollisuus. Kolme–neljä pelaajaa käytti sen erinomaisesti eduksi. Sitten on vain kysymys, kuinka hyvin kehitys jatkuu ja millaisiin paikkoihin Euroopassa suomalaiset pääsevät pelaamaan? Parin vuoden päästä nähdään, missä mennään, Poikola toteaa kuvasta, jonka Suomen maajoukkue antoi marraskuun karsintapeleissä.
Dettmannin mukaan maanantain Serbia-ottelun nousujohteiset otteet olivat osoitus siitä, kuinka Suomen nuoret pelaajat pystyivät kasvamaan kesken ottelun.
– Kun tuli vastuuta, he eivät pelänneet ja uskalsivat ottaa ratkaisuja. Tällä tavalla mennään eteenpäin. Pelistä jäi hirveän paljon positiivista, Dettmann totesi.
Nykyisten EM-karsintojen viimeiset ottelut olisi tarkoitus pelata helmikuussa. Suomen lohkosta menee kisoihin varmasti isäntämaana Georgia, joka johtaa lohkoa puhtaalla pelillä. Serbia, Sveitsi ja Suomi kamppailevat kahdesta viimeisestä paikasta. Serbia nousi nyt yksin kakkospaikalle, kun se kukisti Suomen. Jos Suomi voittaa seuraavassa karsintapelissään Sveitsin, Suomi varmistaa paikkansa EM-kisoihin ennen karsinnat päättävää Georgia-ottelua.
Karsinnat jatkuvat siis kovin panoksin silloin, kun jatkuvat.
– Tietyllä tavalla tilanne on hyvin reilu. Suomi menee EM-kisoihin voittamalla Sveitsin. Tietysti on kurja tilanne, kun ei tiedetä, millaisilla joukkueilla pelataan. Tilanne on lähtökohtaisesti hyvä. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että Suomi on selvä suosikki. Jos Suomi ei pysty kaatamaan Sveitsiä, silloin Suomi ei varmasti EM-kisapaikkaa ansaitse, Poikola toteaa.
Henrik Dettmann toivoo, että pelaajat pysyvät terveinä ennen seuraavia EM-karsintaotteluita.
– Nyt pääsemme varmaan kuitenkin rakentamaan jonkin päälle. Ei ole yhdeksää kuukautta taukoa peleistä. Toivottavasti pääsemme rakentamaan myös vähän samalla kokoonpanolla. Nythän meillä on vaihtunut koko ajan kokoonpano. Se on aiheuttanut rauhattomuutta, joka on ollut ihan luonnollista, Dettmann pohdiskeli.
Lue lisää:
EM-karsintojen pelaamista kritisoiva Dettmann: Susijengin "yhteinen tanssi" jäi vajaaksi
Susijengin sentteri Madsenilla yksi toive: "Jos nyt saisi yhdenkin ehjän kauden alle"
Paha takaisku: Koponen ja Möttölä koronakaranteenissa – eivät ole Susijengin käytettävissä