Euroalueen valtiovarainministerit päättivät maanantana, että pankkijärjestelmän yhteisvastuuta lisätään kriisinhoidossa.
Se tarkoittaa suurta askelta kohti syvempää pankkiunionia, jota euroalueen maat ovat rakentaneet finanssi- ja eurokriisien jälkeen vuodesta 2012.
Euroryhmä sopi, että kriisirahasto EVM:stä tulee valtioiden lisäksi myös ongelmissa olevien pankkien viimekätinen rahoittaja. Tähän asti Euroopan vakausmekanismi EVM on rahoittanut vain jäsenvaltioita.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan se tarkoittaa, että pankeille luodaan nyt ikään kuin oma keskinäinen vakuutusjärjestelmänsä kriisejä varten. Ensi sijassa pankkien omistajat ja sijoittajat kantavat vastuun siitä, jos pankki on tehnyt virheitä.
Lisää Vanhasen kommentteja alempana jutussa.
Pankit maksajiksi
Euroopan vakausmekanismista tehdään eräänlainen pankkikriisien hätäkassa: jos varat loppuvat uudesta, pankkien yhteisestä varautumisrahastosta, EVM tulee hätiin.
Tämä uusi pankkikriisien varautumisrahasto aiotaan saada voimaan 2022 alussa. Sinne on kerätty varoja vuodesta 2016 asti.
Varautumisrahaston kooksi tulee nykyisen arvion mukaan 68 miljardia euroa. Loppusumma vastaa prosenttia euroalueen suojatuista eli talletussuojan piirissä olevista pankkitalletuksista.
Jo tähän mennessä varautumisjärjestelmään on kerätty pankeilta 42 miljardia euroa. Erotus eli 26 miljardia kerätään pankeilta lähivuosina. Suomen pankit ovat maksaneet vakausmaksuja järjestelmään runsaat 200 miljoonaa euroa vuodessa.
Näin järjestelmä toimii
Kun pankki joutuu pahoihin vaikeuksiin, jäsenvaltio voi pyytää sille tukea varautumisrahastosta. Jos rahaston varat loppuvat, se voi pyytää luottoa kriisirahasto EVM:stä.
Mikäli EVM:ään joudutaan turvautumaan, kaikki euroalueen pankit maksavat lainaa takaisin yhteisvastuullisesti.
Veronmaksajien riski pankkikriisissä siis pienenee uudistuksen ansiosta, kun EVM-lainoja maksavat takaisin pankit. Toisaalta yksittäisten pankkien vastuu koko järjestelmästä kasvaa.
Suomen pankit vastustavat
Suomen pankit ovat paremmassa kunnossa kuin kilpailijansa Keski-Euroopassa ja etelässä keskimäärin. Siksi Finanssiala ry. vastustaa muutosta.
Enimmillään suomalaisten pankkien vastuu voisi pahassa pankkikriisissä kasvaa liki kahteen miljardiin euroon.
Koronapandemian aikana monien EU-maiden pankkien riskit paisuvat, Finanssiala huomauttaa.
– On olemassa aito riski siitä, että suomalaispankit joutuvat maksamaan lähivuosina ylimääräisiä vakausmaksuja muiden maiden pankkien auttamiseksi, FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila sanoo.
FA:n toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin mielestä uudistus on uhka myös pankkien asiakkaille.
– Yhteisvastuun laajentamisen aika olisi ollut vasta sitten, kun pankkiunioniin kuuluvien pankkien riskit ovat merkittävästi vähentyneet, Kauppi sanoo tiedotteessa.
Vanhanen: Toimii myös terveiden pankkien hyväksi
Valtiovarainministeri Vanhanen kertoi tiistai-iltana pitävänsä pankkien pelkoa ymmärrettävänä, mutta samalla pitää hänen mielestään "tunnustaa oikeus, joka valtioiden edustajilla on".
– Valtion intressissä on irrottaa kotivaltion veronmaksajien vastuu pankeista. Mutta en halua kiistää, että näkökulma on hieman erilainen riippuen siitä, edustaako puhtaasti veronmaksajia vai pankkijärjestelmää, Vanhanen sanoi.
Vanhasen mielestä hyväksytty uusi järjestelmä toimii kaikkien, myös terveiden pankkien hyväksi.
– Markkinat rankaisevat pankkia, joka toimii huonosti tai vastuuttomasti, eikä tee korjausliikkeitä ajoissa, hän sanoi.
Järjestelmään tulee Vanhasen mukaan siis piirteitä, jotka korostavat tervettä markkinakuria.
– Suomen tavoite koko viime vuosikymmenen on ollut irrottaa veronmaksajat ja pankit tosistaan niin, että pankkijärjestelmä huolehtii myös omista virheistään.
Pankkien osuus iso Suomen taloudessa
Toisaalta myös Suomen pankit voivat saada apua muista maista tulevaisuudessa. Suomen pankkijärjestelmän koko on poikkeuksellisen iso Euroopan mittakaavassa, 375 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Suomen hallituksen tavoitteena uudistuksessa on ollut veronmaksajien varjelu pankkikriiseiltä. Pankit ovat sidoksissa toisiinsa ja usein kriisit leviävät maiden rajojen yli nopeasti.
Tästä syystä hallitus on pitänyt perusteltuna, että pankit keskenään kantavat ottamiensa riskien seuraamukset.
Suomen EU-delegaation mukaan hallitus sain maanantai-illan päätöksissä läpi muun muassa vaatimuksensa siitä, että pankkien stressitestejä ja valvontaa laajennetaan jatkossa.
Päätös lisää myös luottamusta euroalueeseen ja sen tukijärjestelmiin.
Lisätty tekstiin 1.12. klo 20:19 valtiovarainministeri Matti Vanhasen kommentit.