Kun koronarokote saapuu Suomeen, Helsingillä on eittämättä edessään suurin urakka – yli 650 000 asukasta.
THL kertoi koronarokotteen tilanteesta ja hankinnasta Suomeen tiedotustilaisuudessaan tiistaina.
Ensimmäistä myyntilupaa odotetaan Pfizerin ja BioNTechin rokotteelle joulukuussa. Myyntiluvan saamisen jälkeen rokotteet pitäisi saada Suomeen melko nopeasti, noin parissa viikossa.
Riskiryhmiä saatetaan rokottaa Suomessa tällä tietoa tammikuun alussa.
Rokote-erät saapuvat yliopistosairaaloihin eri puolille Suomea ja sieltä ne jaetaan edelleen kuntiin, jotka ovat vastuussa rokotusten järjestämisestä.
Helsinki on valmiina, sanoo terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen.
– Meillä on valmiit, konkreettiset suunnitelmat, miten rokotus toteutetaan. Koronarokottaminen tehdään pitkälti samalla tavalla kuin tämän vuoden influenssarokottaminen, Lukkarinen kertoo.
Rokotteet toimitetaan Suomeen useassa erässä, joten kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä on suositellut, että rokotetta tarjotaan ensimmäiseksi koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon ja hoivakotien henkilöstölle, ikääntyneille sekä sairauksien vuoksi koronan riskiryhmiin kuuluville.
– Pystymme rokottamaan 55 000 ihmistä kahdessa viikossa. Meillä on tarpeen tullen valtava rokotuskapasiteetti ja osaavat osastonhoitajat, jotka pystyvät tarvittaessa rakentamaan rokotuspisteitä vapaana oleviin tiloihin, melkein mihin tahansa, Lukkarinen lisää.
Helsingin kaupungin työterveyshuolto rokottanee ensisijaisesti koronapotilaita hoitavan oman henkilöstön. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia voidaan rokottaa myös keskitetyillä rokotuspisteillä.
Koronarokotukseen vain ajanvarauksella, rokotusoikeus tarkistetaan
Helsingin terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen sanoo, että haasteeksi voi muodostua rokotusten priorisointi.
Hänen mukaansa jo H1N1-sikainfluenssaviruksen yhteydessä oli nähtävissä, että vaikka rokotetta pelättiin, sen tultua tarjolle se haluttiin "nyt ja heti".
– Toivotaan, että rokotus sujuu ongelmitta. Mutta varaudumme siihenkin, että siitä tulee suurinpiirtein "käsirysyä", Lukkarinen lisää.
Toiminta joukkorokotuspisteillä on tarkkaan säädeltyä: rokotukseen pääsee ainoastaan ajanvarauksella ja jokaiselta tarkistetaan henkilöllisyyden lisäksi rokotusoikeus.
Joukkorokotuspisteinä Helsinki suunnittelee hyödyntävänsä influenssarokotuksissa käytettyjä tiloja, kuten muun muassa Munkkiniemen palvelukeskusta ja Myllypuron Liikuntamyllyä. Myös Jätkäsaaren koronatestauspiste on vapautettavissa koronarokotuskäyttöön.
Useiden rokotuspisteiden käyttämiseen haasteensa tuo pisimmälle kehitetyn rokotteen vaatima kylmäketju.
Rokote vaatii - 70 asteen lämpötilan, jonka jälkeen se säilyy viisi päivää jääkaappilämpötilassa.
– Mitä vaikeampi rokotteen logistiikka on kylmäsäilytyksen suhteen, sitä enemmän meidän pitää keskittää toimintaa. Sitä enemmän meidän täytyy olettaa, että ihmiset tulevat rokotteen luokse, eikä toisinpäin, Lukkarinen sanoo.
"Eri asia olisi, jos 500 000 rokotetta tulisi yhdellä kertaa"
Kuinka Helsinki toimisi, jos rokotetta olisi saatavissa kaikille kaupunkilaisille saman tien, terveysasemien johtajalääkäri Timo Lukkarinen?
– Jos meillä olisi loputtomasti rokotteita saatavilla ja pystyisimme huomioimaan turvavälit, niin emme hidastelisi ajanvarausten kanssa, vaan rokottaisimme hyvin ronskisti ja nopeasti kaikkialla.
Lukkarinen kertoo, että tarpeen tullen rokottaa voidaan käytännössä kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä, niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Tällöin Helsingissä olisi tuhansia ammattilaista rokottamassa.
Koronarokottamisessa tällaista suunnitelmaa ei kyetä toteuttamaan, sillä rokotteen saatavuuden vuoksi on edettävä asteittain.
– Sehän olisi kaikkien etu, jos rokote saataisiin kertarysäyksellä mahdollisimman monelle.
Lukkarinen sanoo, että jos rokotus olisi mahdollista antaa yhdellä käyntikerralla ja rokote takaisi nopeasti kattavan rokotesuojan, ei olisi niin tarkkaa, miten rokotus tapahtuu.
– Mutta tässä tapauksessa, kun vastustuskyvyn kehittyminen kestää jonkin aikaa, on tärkeää, ettemme rokottamisella [järjestelyillä] pahenna epidemiaa.
Myös Vantaalta kerrotaan, että massarokotukset pohjautuvat lakisääteiseen pandemiasuunnitelmaan. Yksityiskohtaisemmat suunnitelmat käynnistyivät heti, kun kaupunki sai tiedot rokotteiden vaatimista kylmäketjuista sekä oletetusta saapumisesta Suomeen.
– Hyvällä mallilla on. Teemme aina etupainotteisesti valmiiksi kaiken sen, mikä kullakin hetkellä olevilla tiedoilla voidaan valmiiksi tehdä, kertoo sähköpostitse Vantaan terveyspalvelujen johtaja Piia Vuorela.
Vantaa pohtii vielä sopivaa tilaa rokottamiselle.
– Sen verran tiedämme, että emme voi tarjota rokotteita kaikissa toimipisteissämme, koska rokotteen ominaisuudet, kuten säilytyslämpötila, estävät tämän. Meillä tulee siis olemaan jokin rajallinen määrä rokotepisteitä.
Lue lisää: