Valtion omistama junayhtiö VR on uudistanut viime vuosikymmeninä kalustoaan. Uuden kaluston myötä vanhoja junavaunuja on jäänyt tarpeettomiksi, ja niitä seisoo ratapihoilla ja varikoilla eri puolilla Suomea.
Kalustoa on säilötty esimerkiksi Helsingissä VR:n varikkoalueelle, Turkuun ja Joensuuhun. Helsingin seudulta vanhoja junia lähti eläkkeelle, kun HSL:n junakalustoyhtiö hankki liikenteeseen 81 uutta lähijunayksikköä (siirryt toiseen palveluun).
Tulevan vuoden aikana VR aikoo hävittää huomattavan osan nykyisestä matkustajakalustostaan purattamalla ne metalliromuksi ja varaosiksi. Purettavaksi on menossa lähes 130 matkustajavaunua ja 36 sähköjunayksikköä, yhtiö kertoi tiistaina (siirryt toiseen palveluun).
Purettavaksi menevissä matkustajavaunuissa on paikkoja arviolta lähes tuplasti se määrä, mitä Onnibusin käyttämissä kaksikerrosbusseissa on yhteensä.
VR:n toimitusjohtaja Rolf Jansson sanoo Ylen haastattelussa, että vanhasta matkustajakalustosta yhtiö saa varaosia, kun vaunuja puretaan kierrätettäviksi.
– Jos katsoo tulevia vuosia, on kierrätysvuorossa on 70- ja 80-luvulla ja osin myös 60-luvulla valmistettua kalustoa, esimerkiksi Sm1- ja Sm2 -mallisia lähiliikenteen junia, sinisiä vaunuja ja yksikerroksisia Intercity-vaunuja, Jansson kertoo.
Osa vanhoista vaunuista jää kuitenkin liikenteeseen, ja niihin voidaan käyttää varaosia, joita purkamisesta saadaan.
– Kierrätämme kalustoa silloin, kun se tulee elinkaarensa loppuun, kun se on noin 40 vuotta vanhaa, Jansson sanoo.
Yksikerroksiset Intercity-vaunut ovat purettavan kaluston nuorimmasta päästä. 1990-luvun taitteessa tehtyjä vaunuja käytettiin vielä muutamia vuosia sitten, ja osa on edelleen päivittäisessä käytössä.
Alan edunvalvoja: Raideliikenteen kehitys ottanut takapakkia
Yksityisen raidealan edunvalvoja ihmettelee, miksi VR:lle tarpeettomille vaunuille ei etsitä muuta käyttöä.
– Jos käyttämätön kalusto olisi erillisen kalustoyhtiön hallinnassa, kalustoyhtiö huolehtisi siitä ja etsisi tulevaisuuden tarvetta. Se voisi miettiä käyttötarvetta jo seisonta-ajalla, sanoo Raidealan neuvottelukunnan (siirryt toiseen palveluun) pääsihteeri Jouni Lind.
Neuvottelukunta edustaa raidealan markkinaehtoisten yritysten edunvalvontaa, eli muiden kuin valtio-omisteisen VR:n.
– Valtion omaisuus ei ole nyt tehokkaimmassa mahdollisessa käytössä, kun vanha kalusto menee pelkästään varaosiksi. Kalustoyhtiö voisi etsiä vaunuille tehokkaampaa käyttöä, niitä voitaisiin vuokrata tai myydä, Lind katsoo.
Lindin mukaan Suomessa raideliikenteen kehitys otti takapakkia, kun nykyinen hallitus perui junaliikenteen alueellisen kilpailutuksen, jota edellinen hallitus edisti.
– Toivomme valtiolta, että käyttämätön rautatiekalusto saataisiin laajempaan käyttöön. Emme puhu uusien vaunujen tai vetureiden hankinnasta kalustoyhtiön kautta vaan siitä, että saataisiin käyttämätön kalusto tehokkaampaan käyttöön, Lind toteaa.
Lind katsoo matkustajaliikenteen vanhojen vaunujen uuden käytön nykytilanteessa vaikeammaksi tavaraliikenteen kalustoon verrattuna. VR:n ratapihoilla joutilaana olevalle tavaraliikenteen kalustolle olisi nytkin käyttöä yksityisillä toimijoilla.
– Pieksämäen ratapihalla esimerkiksi seisoo käyttämättömiä vetureita, on tavaravaunuja, joita voisi käyttää saneerattuna puuhakkeen kuljetukseen, on rekkakuljetuksiin sopiva yhdistetyn liikenteen kalusto seisonnassa, Lind luettelee.
VR:n Janssonin mukaan tavaraliikenteessä kalustoa saatetaan muokata kysynnän muutosten mukaan, ja se on siksi yhtiölle tarpeellista.
Huonolle säilytykselle kritiikkiä
Turussa osa säilytyksessä olleista lähiliikenteen vaunuista on päätynyt jopa käyttökelvottomaan kuntoon. VR jätti vaunut kesällä 2017 syrjäiselle ratapiha-alueelle, jossa niiden ikkunoita ja sisätiloja rikottiin, ja muutakin ilkivaltaa tehtiin.
– Nämä kyseiset lähiliikenteen vaunut olisivat olleet vielä muutama vuosi sitten käyttökelpoista tavaraa, mutta ne jätettiin ratapihalle säilytykseen ja vandalisoitiin, Lind sanoo.
– Tämä on huono esimerkki siitä, miten valtion omaisuutta on ylläpidetty. Periaatteena pitäisi olla niin sanottu huolellisen miehen toimintatapa, eli se kalusto, jota valtiolla on, myös pidetään kunnossa, Lind katsoo.
Pasilan konepajalla 80-luvulla tehtyjä vaunuja käytettiin aiemmin ruuhka-aikojen lähijunissa esimerkiksi Riihimäeltä Helsinkiin. Osa on yhä käytössä.
Turun Sanomien (siirryt toiseen palveluun) mukaan osa ilkivallan kohteeksi joutuneista vaunuista lähetettiin marraskuussa kohti romuttamoa, ja lisää lähti (siirryt toiseen palveluun) tällä viikolla.
VR pitää vandalismia valitettavana, mutta katsoo myös, että vaunut olivat muutenkin käyttöikänsä päässä.
– Nämä vaunut Turussa olivat elinkaarensa loppupäässä jo, kun ne sinne ratapihalle vietiin. Ne saneerattiin vajaa 10 vuotta sitten, ja ovia saneerattiin joskus 15 vuotta sitten, Jansson kommentoi.
Hän harmittelee sitä, että VR:llä ei ole tilaa eikä mahdollisuutta säilyttää kyseistä kalustoa varikkoalueilla esimerkiksi Oulussa tai Helsingin Ilmalassa.
Toivomme valtiolta, että käyttämätön rautatiekalusto saataisiin laajempaan käyttöön.
Jouni Lind, pääsihteeri, Raidealan neuvottelukunta
VR saa laittaa haluamansa junat purettaviksi
Raidealan neuvottelukunnan Lind arvioi, että erillinen kalustosta huolehtiva yhtiö olisi pitänyt vaunut paremmassa kunnossa.
Nykyisin VR ei erityisemmin etsi käyttöä vaunuille ja vetureille, jotka ovat sille tarpeettomia. Janssonin mukaan loppuunkäytettyä, liikennekelvotonta kalustoa voidaan tarjota kierrätykseen laittamisen ohella museotoimintaan ja rautatieharrastajille.
– Meidän tavoitteena on, että liikennöidään kaikella kalustolla, joka on liikennöintikelpoista. Se, että säilytetään kalustoa, ei ole itsetarkoitus, Jansson kertoo.
Edellinen hallitus kielsi VR:ä (siirryt toiseen palveluun)ä romuttamasta kalustoaan. Nykyisin VR saa päättää asiasta itsenäisesti, kertoo finanssineuvos Minna Pajumaa Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolta sähköpostitse.
– Kyseessä on operatiivinen liiketoimintapäätös ja osakeyhtiölain ja hyvän hallintotavan mukaisesti se kuuluu yhtiölle, ei omistajalle, Pajumaa kirjoittaa.
Kierrätämme kalustoa silloin, kun se tulee elinkaarensa loppuun, kun se on noin 40 vuotta vanhaa.
Rolf Jansson, toimitusjohtaja, VR
Uudet lähijunat miljoonien eurojen hintaisia
Yle kysyi Pajumaalta myös, yritetäänkö romutettavalle kalustolle löytää ostajia tai muuta käyttöä, säilytettiinkö käyttökelvottomaksi Turussa tuhottua kalustoa asianmukaisesti, ja onko säilytys muuten ollut riittävän huolellista.
– Tätä pitää tiedustella yhtiöstä. Omistajalla on vahva luottamus hallitukseen ja sitä myötä johtoon, että tehdään perusteltuja päätöksiä, Pajumaa vastaa kaikkiin kolmeen kysymykseen aiheesta.
Maakunnissa vanhojen junien kohtalo voi kiinnostaa, sillä niiden avulla uusia junavuoroja voi aloittaa edullisemmin kustannuksin kuin kokonaan uutta kalustoa ostamalla.
Uutena junakalusto on hintavaa. Esimerkiksi VR:n vuonna 1995 tilaamien kaksikerroksisten Intercity-vaunujen hinta on nykyrahaksi muunnettuna ollut noin 2,8 miljoonaa euroa per vaunu. Pääkaupunkiseudulle hankittujen uusien lähijunien hinta on ollut yli 6 miljoonaa euroa per juna.
Vanhoilla lähijunilla on käynnistetty uutta lähijunaliikennettä Tampereen ympärille. Kiinnostusta lähijunaliikenteen saamiseen on yli puolella (siirryt toiseen palveluun) Suomen maakunnista.
Lue myös:
UPM kilpailuttaa rautatiekuljetuksiaan Suomessa – tavoitteena lisätä kuljetuksia raiteilla