Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Kotikaranteenilla negatiivisia terveysvaikutuksia – Tutkija: Liikkumattomuus alkaa vaikuttaa jo muutaman päivän jälkeen

Insuliiniresistenssi nousee, lihaskudoksen määrä pienenee, kehon rasvakudos lisääntyy ja unenlaatu heikkenee.

Mies ja nainen juttelevat parvekkeidensa yli
Kotikaranteeniin asetetut naapurit juttelivat parvekkeillaan Madridissa 19. maaliskuuta. Kuva: Mariscal / EPA
Petri Burtsoff
Avaa Yle-sovelluksessa

Koronavirus on saanut useat maat määräämään kansalaisensa pysymään kodeissaan. Myös maissa kuten Suomi, joissa laajoilta liikkumisrajoituksilta on vältytty, ihmiset ovat siirtyneet etätöihin.

Kanadalaisen McMaster Universityn tutkija James McKendry kokoaa The Conversation -sivuston julkaisussaan tuoreinta tutkimustietoa liikkumattomuuden vaikutuksista terveyteen.

Hänen mukaansa liikkumisen vähentämisellä on haitallisia terveysvaikutuksia jo muutamassa päivässä. Tämä näkyy muun muassa insuliiniresistenssin nousemisena, lihaskudoksen määrän pienenemisenä, kehon rasvakudoksen lisääntymisenä sekä unenlaadun heikentymisenä.

Opiskelija Ida Kettuoja on karanteenissa Vaasassa
Opiskelija Ida Kettuoja oli karanteenissa Vaasassa lokakuussa. Kuva: Anna Wikman / Yle

Erityisen haitallista liikkumisen väheneminen on ikäihmisille, McKendry kirjoittaa. Kun päivittäisten askelten määrä laskee alle 1 500, jo kahden viikon jälkeen ikäihmisten insuliiniherkkyys laskee kolmanneksella.

McMaster Universityn tutkimuksessa yli 65-vuotiaat menettivät kahdessa viikossa neljä prosenttia jalkojensa lihaskudoksesta.

Aiemmin tänä vuonna italialaisen Padovan yliopiston tutkijat selvittivät kotikaranteenin terveysvaikutuksia.

He listasivat European Journal of Sport Science -tiedejulkaisussa kymmeniä haittavaikutuksia, joita liikkumisen vähenemisellä on.

Lihashermostomme toiminta heikkenee, aineenvaihduntamme heikkenee, ja hapenottokykymme laskee.

Italialaistutkijoiden mukaan kotikaranteeni vähensi ihmisten energiankulutusta 35-40 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta huomiseen klo 23 asti.

Lisää aiheesta:

Pandemia jakaa suomalaisia aktiivisiin ja passiivisiin

Koronatilanne korostaa liikkumisen eroja – liikunnan välttelyn taustalla voivat olla geenit tai ympäristö

Korona-aika lisäsi etätyöläisten yöunia ja viikonloppujen liikuntaa – työmatkaan ja laittautumiseen kuluva aika näyttää menneen nukkumiseen

Korona aiheutti Suomessa ryntäyksen etätöihin: Missään muussa EU-maassa ei siirrytty pois työpaikalta yhtä innokkaasti kuin täällä

Millaiset rutiinit sinulla on etätyöpäivän starttaamisessa ja lopettamisessa? Lue 10 asiantuntijan vinkkiä

Suosittelemme