Ilmaispelien logiikka on ovela ja se toimii: pelin asentaminen ja pelaaminen on ilmaista, mutta peli tarjoaa alati pikkurahalla pientä kivaa lisäosaa tai ominaisuutta. Ja näistä pienistä puroista kasvaa vuolas rahavirta.
Rahaa tehdään myös mainoksilla. Ilmaispelien tuotto syntyy lisäominaisuuksien lisäksi mainosten avulla, joita julkaisija myy peleihin halvalla.
Pelaajakohtainen mainostulo voi olla vaikka vain 10 senttiä, mutta kun latauksia on satoja miljoonia, tai siis jopa miljardeja, pienistä puroista syntyy nopeasti valtava tulovirta.
Tampereen yliopiston tutkija Kati Alhan ensi viikolla tarkastettava väitöskirja osoittaa, että niin sanotut free to play -pelit tuottavat jo selvästi suurimman osan digitaalisten pelien tuotosta.
– Erityisesti älypuhelimilla pelattavat ilmaispelit ovat iso bisnes. Myös Suomen tämänhetkinen menestys pelialalla nojaa vahvasti ilmaispeleihin.
Suosittuja ilmaispelejä ovat tällä hetkellä muun muassa Fortnite: Battle Royale, Candy Crush Saga ja Pokémon Go sekä League of Legends.
Koska ilmaispeleillä on iso merkitys koko pelibisnekselle- ja kulttuurille, toivoo Alha, että ilmaispelit saisivat sen arvostuksen, mikä niille hänen mielestään kuuluu. Alha uskoo, että niiden väheksyntä pelaajien ja median keskuudessa johtuu erilaisesta näkemyksestä hyvästä pelikokemuksesta.
– Ilmaispelit ovat osa pelaamisen murrosta: pelaaminen ei ole rajatun harrastajaryhmän etuoikeus, vaan kuuluu kaikille. Ilmaispelit ovat jatkaneet tilan raivaamista erilaisille pelikokemuksille ja arvoille, ja siten myös rikastuttaneet pelaamisen kirjoa sekä tuoneet sen osaksi yhä useamman arkea.
Ilmaispelien eettiset ongelmat
Tuoreen selvityksen mukaan melkein 80 prosenttia suomalaisista pelaa ainakin joskus digitaalisia pelejä. Suomalaiset käyttävät digipelaamiseen noin 10,5 euroa kuukaudessa.
Vaikka ilmaispelit ovat olleet kiistaton menestystarina, ovat ne saaneet osakseen myös paljon kritiikkiä. Ilmaispelien on koettu tarjoavan heikompia pelikokemuksia ja manipuloivan pelaajia maksamaan.
Erityisesti edun ostamisen kilpailullisissa peleissä on koettu olevan epäreilua ja ristiriidassa peleihin liitettävien arvojen kanssa. Alha huomauttaakin, että ilmaispeleihin liittyvät eettiset ongelmat tulee ottaa vakavasti.
– Läpinäkyvyyden puutteeseen, ongelmapelaamiseen, samankaltaisuuteen uhkapelien kanssa, alaikäisille markkinointiin ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset nostavat esiin tärkeitä huolia, joihin myös tutkijoiden ja lainsäädännön tulee jatkossa keskittyä.
Lue lisää:
Koronaeristys sai ihmiset pelaamaan – suomalaiset käyttävät digipeleihin yli seitsemän tuntia viikossa ja se on ennätyksellistäVideopelien maailma on yhä varsin miehinen – naisten perustama yhdistys pyrkii luomaan tasa-arvoisempaa pelikulttuuriaMobiilipelejä tehdään kuin pikaruokaa, nopeasti ja halvalla – Supersuosion toivossa uusia peliyhtiöitä nousee jatkuvalla syötöllä