Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronakriisi on tuonut arkeemme nippukaupalla uusia asioita, joista voisimme olla huolissamme. Karanteeneja, rajoituksia, lomautuksia ja suosituksia. Samaan aikaan ihmisten aikaisemmat huolet omasta elämästä näyttävät kuitenkin vähentyneen koronavuoden aikana.
Ylen Taloustutkimuksella teettämässä kyselyssä kansalaisilta kysyttiin, kuinka huolissaan he tällä hetkellä ovat esimerkiksi omasta terveydestään, toimeentulostaan tai läheistensä asioista.
Erittäin huolestuneiden osuus vastaajista on pudonnut tänä vuonna merkittävästi verrattuna kahteen aikaisempaan vuoteen. Huolissaan ollaan edelleen, mutta harvempi kokee huolta erittäin merkittäväksi.
Esimerkiksi viidennes kyselyyn vastanneista kertoi aikaisemmin olevansa erittäin huolissaan omasta terveydestään ja läheisistään. Tänä vuonna erittäin huolestuneiden osuus jäi molemmissa kysymyksissä alle kymmeneen prosenttiin.
– Yleensä mielipidetutkimuksessa ei tapahdu näin isoja muutoksia, joten tulos on erikoinen. Tutkimukset ovat kuitenkin vertailukelpoisia eli kysymyksen asettelu ja tutkimusmenetelmä on ollut samanlainen, sanoo tutkimusjohtaja Juho Rahkonen Taloustutkimukselta.
Kyselyn yhteydessä on eri vuosina kysytty myös muita asioita, jotka ovat hieman voineet vaikuttaa vastauksiin.
– Se ei kuitenkaan ole voinut vaikuttaa näin merkittävästi, vaan taustalla täytyy olla suurta muutosta. Harvoin tulee mielipidetutkijalle vastaan tällaista tilannetta, että mielipiteet olisivat muuttuneet näin paljon, mutta toisaalta onhan koko maailman tilanne vuoden aikana täysin muuttunut, sanoo Rahkonen.
Korona on laittanut meidät kasvokkain epävarmuuden kanssa
Pandemian vaikutuksista ihmisten arkeen kirjan kirjoittanut antropologi Miia Halme-Tuomisaari arvelee, että kriisitilanne on saanut ihmiset tarkastelemaan elämäänsä uudenlaisesta perspektiivistä.
– Korona on laittanut meidät kasvokkain epävarmuuden kanssa ja pakottanut meidät hyväksymään sen, että emme pysty kontrolloimaan kaikkea. Pienet asiat, jotka ovat saattaneet tuntua vuosi sitten erittäinkin raskailta, näyttäytyvät ehkä vähän pienemmiltä murheilta nyt, sanoo Halme-Tuomisaari.
Kysymys voi hänen mukaan olla selviytymisstrategiasta. Helpotamme huolien taakkaa toisaalla, jotta jaksamme kantaa uusia huolia.
– Jatkuvassa poikkeustilassa eläminen on hyvin kuormittavaa ja vaikuttaa siltä, että silloin tietyt sensorit asettuvat uuteen asemaan. Poikkeukselliselta vaikuttanut tilanne muuttuukin normaaliksi.
Esimerkiksi hän nostaa pakolaisleirit. Tutkimuksissa on havaittu, että vaikka elinolosuhteet siellä ovat kaoottiset, asukkaille saattaa hyvin nopeastikin vakiintua tietynlainen käsitys normaalista elämästä.
Ylen kyselyn tulos oli tutkijalle joka tapauksessa yllätys, mutta positiivinen sellainen.
– Tämä on hyvä muistutus siitä, että meissä on tällaisia voimavaroja, joilla selviytyä poikkeusoloissa.
Yksilön ongelmat väistyvät globaalin kriisin tieltä
Sosiaalipsykologi Jenni Savonen Helsingin yliopistosta lähtee pohtimaan, voisiko muutoksen taustalla olla se, miten omat ongelmat ja huolet vertautuvat muihin.
Koronavuoden aikana esimerkiksi Suomea on verrattu ahkerasti muihin maihin ja tilanne on meillä ollut hieman monia muita parempi.
– Tästä voi tulla sellainen olo, että meillä ei ole vastaavaa hätää ja siitä pitäisi olla tyytyväisiä. Ei tavallaan kehdata olla niin huolissaan niistä omista asioista, koska jossain toisaalla asiat on huonommin, pohtii Savonen.
Globaali pandemia voi myös merkittävyydellään syrjäyttää oman elämän ongelmat.
– Kriisien edessä ihmiset yleensä toimii yllättävänkin solidaarisesti ja yhteisöllisyys kasvaa. Eli ajatus voi olla se, että minun huolet eivät juuri nyt ole niin tärkeitä, koska käsillä on isompi yhteisöllinen kriisi, pohtii Savonen.
Taloustutkimus on tehnyt Ylen pyynnöstä saman kyselytutkimuksen vuosina 2018 ja 2020. Vuonna 2019 kyselyn toteutti IROResearch ja sen vastaukset ovat yhteneviä vuoden 2018 kanssa.
Kansalaisilta kysyttiin jokaisessa kyselyssä kuinka huolissaan he omassa elämässään ovat seuraavista asioista: oma terveys, oma toimeentulo, perhettä ja läheisiä koskevat asiat, oma jaksaminen työelämässä, oma työttömyys, oma yksinäisyys, oman asuinpaikkakuntasi tulevaisuus, oman asuinalueesi turvattomuus, fyysisen väkivallan uhka.
Kyselyyn vastasi vuonna 2018 yhteensä 2 237 ihmistä, 2019 3 000 ja 2020 1 149 ihmistä. Viimeisin kysely tehtiin 27. – 30.11. 2020.
Lue myös: