Hyppää sisältöön

YK vaatii Venäjää päättämään viipymättä miehityksensä Krimillä

Päätöslauselmassa vaaditaan lisäksi, että Venäjä lopettaa muun muassa ohjusten, aseiden ja sotilashenkilöstön toimittamisen alueelle.

Merelle katsova ratsastajapatsas laiturilla
1800-luvun alun venäläistä sotasankaria Pjotr Kotljarovskia esittävä patsas paljastettiin Feodosian kaupungissa Krimin niemimaan kaakkoisrannikolla 28. marraskuuta. Venäjän johtoa tilaisuudessa edustivat apulaispuolustusministeri ja presidentti Vladimir Putinin avustaja. Kuva: Sergei Malgavko / Tass / AOP
STT–Yle

YK:n yleiskokous hyväksyi maanantaina päätöslauselman, jossa se vaatii Venäjää päättämään viipymättä "väliaikaisen miehityksensä" Krimin niemimaalla.

Päätöslauselman hyväksyi yhteensä 63 jäsenmaata. Sitä vastusti 17 maata. Vastustajien joukossa olivat Venäjän lisäksi muun muassa Kiina, Kuuba, Venezuela, Iran ja Syyria. Yhteensä 62 jäsentä jätti äänestämättä asiasta.

Päätöslauselmassa vaaditaan, että Venäjä lopettaisi miehityksensä niemimaalla, Sevastopolin satamakaupungissa sekä osissa Mustaamerta ja Asovanmerta. Päätös ei ole sitova, mutta sillä on poliittista merkitystä.

Ukrainan kriisi leimahti kuusi vuotta sitten

Venäjä valtasi keväällä 2014 Krimin niemimaan Ukrainalta. Lisäksi Venäjä tukee Itä-Ukrainan kapinallisia. Sodassa on kuollut yli 13 000 ihmistä sen jälkeen, kun taistelut alkoivat vuonna 2014.

Aloitteen päätöslauselmasta teki 40 jäsenmaata, mukaan lukien Britannia, Ranska, Saksa, Yhdysvallat, Australia, Kanada, Turkki sekä Baltian maat.

Päätöslauselma vaatii miehittäjävalta Venäjää vetämään joukkonsa Krimiltä ja päättämään päätöslauselmassa väliaikaiseksi kuvaillun miehityksen Ukrainan alueella viipymättä.

Lisäksi päätöslauselmassa vaaditaan, että Venäjä lopettaa välittömästi muun muassa ohjusten, aseiden, ammusten ja sotilashenkilöstön toimittamisen alueelle.

Konflikti vaikeuttaa Venäjän ja länsimaiden välejä

Konfliktin aiheuttamat Venäjän ja länsimaiden väliset jännitteet ovat edelleen selkeästi näkyvissä myös muun muassa YK:n turvallisuusneuvostossa.

Viime viikolla Venäjä yritti järjestää epävirallisen kokouksen vuonna 2015 solmittuun Minskin tulitaukosopimukseen liittyen. Ranska ja Saksa päättivät kuitenkin boikotoida kokousta, mikä taas suututti Venäjän.

Euroopan maat olivat kuvailleet Venäjän koolle kutsuman kokouksen tarjoavan kansainvälisen alustan Itä-Ukrainan kapinallisille esittää näkemyksiään. Venäjä oli kutsunut useita kapinallisten edustajia puhumaan kokoukseen.

Minskin sopimuksen osapuolina olivat Venäjä, Ukraina, Ranska, Saksa ja Itä-Ukrainan kapinalliset. Sopimuksessa vaadittiin muun muassa raskaiden aseiden poisvetämistä ja Ukrainalle mahdollisuutta valvoa rajojaan yhdessä Venäjän kanssa.

Lue myös:

Venäjä-linja kovenee, joutuuko Britannia maksamaan tuestaan Trumpille? Näin Bidenin odotetaan muuttavan USA:n ulkopolitiikkaa 10.11.2020

Suosittelemme sinulle