Helsinkiläinen Jouko Salo ei ole ehkä stereotyyppisin eläkeikää lähestyvä työnhakija: hän ei laske päiviä eläkkeen alkuun, ei ole eläkeputkessa eikä kaipaa joutenoloa.
– Eläkeikä minulla alkaisi toukokuussa 2022, mutta minulla ei ole minkään valtakunnan intressiä jäädä eläkkeelle. Ei ole kesämökkiä tai venettä, jota laittaa päivien kuluksi, 62-vuotias Salo sanoo nauraen.
Vuonna 2019 tehtyihin yrityskauppoihin saakka Salo oli työskennellyt useita vuosia pienen it-alan yrityksen toimitusjohtajana, jonka osakas hän myös oli yrityksen viimeisimpinä vuosina. Kauppojen jälkeen Salo jatkoi vielä syksyyn saakka uuden omistajan asiakashankinnassa.
Pestistä luopumisen jälkeen Salo sai huomata, että työtä ei tahdo löytyä yli 60-vuotiaalle korkeakoulutetulle, joka tuntee vaikkapa yrittäjien yel-vakuutusmaksut kuin omat taskunsa.
– Toimitusjohtajat ovat siitä vähän huonoja hakijoita, että he osaavat vähän kaikkea, mutta eivät mitään täysin, Salo vitsailee.
– Enkä minä toimitusjohtajan työtä vaadi, vaatimattomampi työ kelpaa. Mutta liike-elämässä on haasteita, jännitystä, tappioita, kaikenlaista. Ja kun yht'äkkiä se kaikki jää pois, sitä on tavallaan kuin urheilija, joka jää tyhjän päälle.
Autokaupasta sanottiin, että ikää on liikaa
Salo on ottanut yhteyttä muun muassa vakuutusyhtiöiden myyntipuolelle, mutta työlle ei ole ollut tarvetta. Hän on hakenut myös useampaa automyyjän paikkaa, sillä työskenteli itsekin aikanaan autoalalla ja yrityksessään hänen asiakkaanaan oli pitkään autojen maahantuoja.
Kuudenteen automyyjän hakemukseen vastattiin.
– Kaveri sanoi puhelimessa, että autoalalla trendinä on palkata 18–25-vuotiaita kundeja ja valitettavasti heidänkin on sitä trendiä noudatettava. Hän oli ensimmäinen, joka asian sanoi suoraan, Salo tuumaa.
Salo arvioi, että työnantajat liittävät yli 55-vuotiaisiin hakijoihin helposti ennakkoluuloja ja riskejä, jotka eivät vastaa todellisuutta.
– Ei voida väittää, että kaikki yli 55-vuotiaat olisivat jääneet ajastaan jälkeen tai että kaikilla olisi terveydellisiä ongelmia. Ikäryhmän sisällä on paljon eroja myös asenteissa.
Salo on pohtinut tarjoavansa osaamistaan potentiaalisille työnantajille kevytyrittäjänä.
– Se vaihtoehto voisi olla helpotus myös työnantajalle. Olen huomannut, että työnantajat eivät oikein halua palkata työsuhteeseen tätä ikäryhmää, koska miettivät riskejä.
Tutkimusjohtaja: Erityissäädökset ruokkivat työttömyyttä
Yli 55-vuotiaiden työllisyys on kohentunut 1990-luvun lamavuosien jälkeen tasaiseen tahtiin, mutta työtä vaille jäädessään ikääntyneen on vaikeampaa saada uutta työpaikkaa kuin nuorempien.
Yksi syy on työttömäksi jäävien ikääntyvien erikoissäädökset, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan lisäpäivät eli niin sanottu eläkeputki, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Ikäryhmän työllistymistä halutaan lisätä ja eläkeputken kohtalo on nyt hallituksen pöydällä. Toinen työllistymisen jarru on omavastuumaksu (siirryt toiseen palveluun), jota suuret yritykset joutuvat maksamaan irtisanoessaan yli 55-vuotiaan työntekijän.
– Nämä ja useat muut erityissäädökset rakennettiin aikanaan työttömäksi jäävän ikääntyneen turvaksi. Niistä on kuitenkin muodostunut itseään toteuttava järjestelmä, joka johtaa siihen, että uutta työtä on todella vaikea löytää ja irtisanomiset kohdistuvat lisäpäiväoikeuden piirissä olevaan ikäryhmään, Räisänen sanoo.
Myös omavastuumaksuista saattaa olla pienissä yrityksissä Räisäsen mukaan virheellisen suuria käsityksiä.
– Suurissa yrityksissä vastuumaksulla on vaikutusta, mutta tietämys ei välttämättä ole pienissä yrityksissä kattava. Rekrytointia saatetaan pelätä turhaan, vaikkei seuraamusmaksuja tulisi.
"Kääntäisin valokeilaa iästä osaamiseen"
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston kehittämispäällikkö Mauri Vintola kääntäisi julkisen keskustelun valokeilaa ikänumeroista siihen, miten työnhakijan osaaminen ja kokemus sekä työnantajan tarve kohtaisivat paremmin.
Alueen TE-palveluiden asiakkaista yli 50-vuotiaiden ikäryhmä on työllistynyt kuluneena vuonna nuorempia ikäryhmiä paremmin. Ikäryhmässä myös yrittäjäksi ryhtyneitä näyttäisi olevan nuorempia enemmän.
– Puhutaan, että ikä olisi isosti syy sille, miksi ei tule valituksi tiettyyn tehtävään. Tärkeintä olisi kuitenkin keskittyä siihen, onko hakijan osaaminen sellaista, mitä työnantajalla on tarve palkata.
Moni on saattanut olla koko aiemman työuransa yhdellä työnantajalla. Nyt tarjolla on vakituisen täyspäiväisyyden sijaan Vintolan mukaan yhä useammin projektiluontoisia, lyhyempiä pestejä ja osa-aikaisuutta.
Vintola lohduttaa, että te-toimistoilla on paljon palveluita, joissa tarjotaan hyvinkin yksilöllisiä ratkaisuja ja kannustetaan oman osaamisen kehittämiseen.
– On myös paljon hyviä kokemuksia siitä, että työnantajat suhtautuvat myönteisesti ratkaisujen löytymiseen, joissa molempien osapuolten tarpeet tulee huomioiduksi.
Uusia keinoja työllistyä, mutta miten käy ansioturvan?
Eläkeikää lähestyvien asemaa työmarkkinoilla kohentamaan pyrkivä Nextmile-start up teki hiljattain laajan Konkari2020 -kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa selvitettiin suhtautumista yli 60-vuotiaisiin työntekijöihin ja suunnitelmia eläkeiän työnteosta.
Yli 54-vuotiaista tutkimukseen vastanneista jopa 40 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut tekemään töitä mahdollisimman pitkään, taloudellisten syiden lisäksi työyhteisön merkityksen ja työn kiinnostavuuden vuoksi.
Suurimmaksi esteeksi työssä jatkamiselle mainittiin terveydentila tai se, ettei töitä ole tarjolla.
Nextmile suunnittelee palvelua, jossa konkarit ja yritykset löytäsivät toisensa. Työsuhteen lisäksi vaihtoehtona olisi osaamisen tarjoaminen yrittäjänä tai laskuttamalla.
– Pienissä yrityksissä rekrytoinnin kynnys voi olla kova, mutta jos tällä keinolla päästään alkuun, kynnys uuden osaajan palkkaamiseen madaltuu, toteaa Nextmilen toimitusjohtaja Antti Harjuoja.
Mutta voiko kevytyrittäjyydestä tulla esteitä työttömyysturvan saajalle?
TEM:n tutkimusjohtaja Heikki Räisänen näkee, että riski on olemassa.
– Saatetaan tulkita, että henkilö ei ole valmis ottamaan kokoaikatyötä vastaan. Yleisesti ottaen ongelmallisimmat tilanteet työttömyysturvan toimeenpanossa liittyvät yrittäjyyteen tai opiskeluun ja niiden sivutoimisuuteen.
Pirkanmaan TE-toimiston kehittämispäällikkö Mauri Vintolan mukaan vaikutuksia pitää arvioida aina tapauskohtaisesti kunkin henkilön kanssa.
– Ensisijaisena toiveena tietenkin olisi, että yrittäjäksi ryhtymällä pystyisi hankkimaan itselleen täyden toimeentulon ja työllistäisi itsensä, Vintola lisää.