Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen kyselytutkimuksen mukaan 64 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, jos se tulee saataville ja sitä suositellaan. 20 prosenttia vastasi, ettei ottaisi rokotetta ja 16 prosenttia ei ollut rokotteen ottamisesta samaa eikä eri mieltä.
– 64 prosenttia on suhteellisen hyvä luku tällä hetkellä. Se on parempi kuin monessa muussa maassa, sanoo THL:n erikoistutkija Jonas Sivelä.
Vastaava kysely tehtiin myös keväällä, ja silloin noin 70 prosenttia sanoi ottavansa koronarokotteen. Sivelä sanoo, että halukkuuden laskuun vaikuttaa moni seikka, mutta yksi kyselytutkimuksesta noussut syy on se, että keväällä ihmiset kokivat riskin sairastua koronatautiin korkeampana.
– Sairastumiseen liitetty riski liittyy rokotusmyönteisyyteen. Mitä korkeammaksi se koetaan, sitä myönteisemmin suhtaudutaan rokotteeseen. Mutta tähän liittyy useita syitä, ehkä myös väsymystä.
Sivelä sanoo, että Suomessa rokotusluottamus on yleisesti ottaen hyvä: Suomessa luotetaan rokottamiseen, rokotuksiin ja niiden tehoon sekä turvallisuuteen.
Sivelä huomauttaa myös, ettei EU:ssa ole annettu vielä myyntilupaa rokotteille.
– Kun päätöksiä tulee, lisääntyy saatavilla oleva tieto ja saadaan vastauksia kysymyksiin.
Eniten vaikuttaa, miten rokote suojaa itseä ja muita
Eniten koronarokotteen ottamisen halukkuuteen vaikuttaa se, miten rokote suojaa itseä ja muita koronavirustautia vastaan.
– Tämä on varmasti asia, joka tulee solidarisuuden kautta edistämään kaikkia yhteisiä ponnistuksia, Sivelä sanoo.
Rokotehalukkuuteen vaikuttivat myös se, miten hyvän suojan rokote antaa koronavirustautia vastaan, rokotteen mahdolliset haittavaikutukset, tartuntatilanne Suomessa sekä terveydenhuollon ammattilaisten ja terveysviranomaisten antamat suositukset.
Epäileväisimpiä ovat nuoret
Sekä kevään että syksyn tutkimuksen mukaan vanhemmat ihmiset suhtautuvat nuoria myönteisemmin koronarokotteen ottamiseen.
Tuoreimman kyselyn mukaan vanhimmasta ikäluokasta, yli 64-vuotiaista, jopa 82 prosenttia sanoo ottavansa rokotteen. Nuorimmassa ikäluokassa, 18–29-vuotiaissa, luku oli 48 prosenttia.
– Tämä on laskeva käyrä iän myötä. Mitä nuorempiin mennään, sitä vähemmän myönteisesti suhtaudutaan. Hyvää on se, että ne, jotka ovat taudin kannalta suurimmassa vaarassa, suhtautuvat myönteisesti.
THL:n tutkimusaineisto on kerätty tänä vuonna Taloustutkimuksen verkkopaneelikyselyssä. Tuorein aineisto on kerätty 27.11–1.12. Tutkimukseen on jokaisella kyselykierroksella vastannut noin 1 000 ihmistä, jotka edustavat väestöä kattavasti.