Hyppää sisältöön

Työnantajat sairaaloissa "suosittelevat vahvasti" hoitajia ottamaan koronarokotteen – toiminta vaarantuu, jos moni kieltäytyy

Sairaanhoitopiireissä uskotaan vahvasti, että terveydenhuollon henkilöstö ottaa koronarokotteen, kun se tulee saataville.

Koronapotilaita hoitavat sairaanhoitajat ovat ensimmäisiä, joita rokotetaan Suomessa koronavirusta vastaan. Joka viides suomalainen ei haluaisi ottaa rokotetta. Kuvituskuva. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Ensimmäiset koronavirusrokotteet on annettu maailmalla ja pian rokottaminen aloitetaan myös Suomessa. Ensimmäisten joukossa rokotetaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, joilla on tartuntariski työnsä puolesta.

Yle kysyi yliopistollisten keskussairaaloiden johtajaylilääkäreiltä, aikooko työnantaja painostaa koronapotilaiden kanssa töitä tekeviä hoitajia ja lääkäreitä ottamaan rokotteen.

Soittokierroksen perusteella työnantajat aikovat "suositella vahvasti" henkilöstölle, että kaikki ottaisivat rokotteen. Joitakin kieltäytymisiä on silti odotettavissa.

THL:n teettämän tutkimuksen mukaan joka viides suomalainen ei halua rokotetta ottaa.

– Jos tulee paljon kieltäytymisiä ja rokottautuminen on vapaaehtoista, niin sehän on meille erittäin iso ongelma. En tiedä voisiko esimerkiksi lainsäädännön kautta vaikuttaa tähän asiaan. Se on ainoa tapa, jotta voidaan edellyttää tai pakottaa, kertoo Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman.

– Minä toivon, että mihinkään pakottamiseen ei millään tavalla tarvitse lähteä. Uskon, että terveydenhuoltohenkilökunta on asian ymmärtävää ja järkevää porukkaa.

Ylen haastattelemilla johtajaylilääkäreillä ei ole tiedossa ainakaan toistaiseksi, että sairaaloiden henkilöstö olisi suuremmassa mittakaavassa kieltäytymässä rokotteen ottamisesta.

Ketään ei voi pakottaa ottamaan rokotetta

Suomessa rokottautuminen on vapaaehtoista. Sairaaloiden työntekijöitäkään ei siis voida siihen pakottaa.

– Meillä on tässä toimiva käytäntö jo esimerkiksi influenssarokotuksissa. Me suositellaan sitä vahvasti, ja meidän henkilöstön rokotuskattavuus oli esimerkiksi viime vuonna 95 prosenttia, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.

– Oletettavaa on, että myös näitä koronarokotteita otetaan paljon.

HUS:n johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että jos sairaanhoitaja tai lääkäri ei ota koronarokotetta, hänet siirretään pois vakavasti sairaiden potilaiden hoitotyöstä. Kuva: Jari Kovalainen / Yle

Koronarokottessa epäilyjä herättää monen kohdalla erityisesti poikkeuksellisen nopea aikataulu, jolla rokote on luotu. Muistissa ovat myös vuosien 2009 ja 2010 sikainfluenssarokotteista raportoiduit narkolepsiatapaukset.

Mäkijärvi kertoo ymmärtävänsä huolen. Hänen mukaansa rokotteen kehittämis- ja hyväksymisvaiheissa ei ole kuitenkaan oiottu mutkia suoriksi.

– Aikataulu on tietysti ollut paljon nopeampi kuin normaalisti, mutta monituhatsivuinen dokumentaatio rokotteiden tehosta ja turvallisuudesta on olemassa, ja kyllä se yleensä ammattilaisille riittää, Mäkijärvi toteaa.

Yle oli yhteydessä yliopistollisten sairaaloiden lisäksi myös Vaasan keskussairaalaan. Rokotekriittisyyttä on ollut Suomessa huomattavan paljon Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla ja Pohjois-Pohjanmaalla.

– Tänä vuonna olemme huomanneet asennemuutoksen influenssarokotetta kohtaan. Entistä useampi on sen tänä vuonna ottanut, sanoo Vaasan sairaalan johtajaylilääkäri Peter Nieminen.

Tehy suosittelee myös rokotetta

Myös sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattijärjestö Tehy ry:stä uskotaan, että rokotemyönteisyys lisääntyy, kun viestintästrategian mukaista oikeaa tietoa on saatavilla ja rokotukset voidaan aloittaa.

Voidaanko tällaisia viestintästrategioita pitää kuitenkin myös keinona painostaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ottamaan rokote, Tehy ry:n kehittämispäällikkö Sari Viinikainen?

– Ajattelen, että viestintä on lähinnä sitä, että lisätään ihmisten tietoa asioista. Uskon, että Suomessa terveysviranomaiset ovat miettineet, että meille tulee turvallinen rokote, ja he osaavat antaa siihen liittyvää oikeaa viestiä.

Sairaanhoitajien rokottamista koskeva keskustelu onkin vaikea nimenomaan siksi, että terveydenhuollon kantokyky on riippuvainen siitä, pysyvätkö potilaista huolehtivat hoitajat ja lääkärit terveinä, kun heitä ei voida pakottaa ottamaan rokotetta.

Työntekijä voidaan siirtää muihin tehtäviin

Kaikki hoitajat eivät ole kuitenkaan suostuneet ottamaan esimerkiksi influenssarokotetta, ja on oletettavaa, että osa henkilökunnasta jättää ottamatta myös koronarokotteen.

Tällöin henkilö voidaan siirtää tehtäviin, joissa henkilö ei ole kontaktissa esimerkiksi syöpäpotilaiden kanssa.

– Kyllä joitain potilaskontakteja voi ollakin, mutta siitä on esimerkiksi immuunipuutospotilaat, syöpäpotilaat, vakavasti sairaat, teho-osastot ja leikkaussalit rajattu pois. Sitten on erilaisia tukitehtäviä liittyen päivittäisiin toimintoihin, kehitys- ja laatutyöhön, tilastointiin, raportointiin ja muuhun avustavaan työhön, kertoo HUSin Mäkijärvi.

Mäkijärven mukaan rokottamaton tekee töitä kasvomaskin kanssa siihen asti, kunnes epidemiakausi on ohi.

Ainakin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä rokottamattomatkin henkilöt voivat kuitenkin jatkaa normaaleissa työtehtävissään. Tämä edellyttää kuitenkin laajempaa suojavarusteiden käyttöä kuin rokotetuilla, kertoo sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä.

– Tunnelma on se, että kaikki ovat kyllästyneitä koronaan. Tunnistetaan se, että paras mahdollisuus päästä koronasta eroon on rokote. Sen vuoksi luulen, että ihmiset ovat motivoituneita rokotetta ottamaan, Pietilä toteaa.

– Kukapa haluaisi, että tämä vielä jatkuu?

Juttuun on haastateltu tekstissä mainittujen henkilöiden lisäksi Oulun yliopistollisen keskussairaalan johtajaylilääkäriä Juha Korpelaista sekä Vaasan keskussairaalan anestesialääkäriä Johan Smedsiä.

Jutun tiedonhankintaan osallistui Yle Svenskan Kenneth Mattila.

Juttua täsmennetty 10.12. klo 11.17: Vaasan keskussairaalaa koskevaan kohtaan on tarkennettu tieto Pohjanmaan ruotsinkielisistä alueista. Aiemmin jutussa luki, että "Rokotekriittisyyttä on ollut Suomessa huomattavan paljon Pohjois-Pohjanmaan alueella."

Aiheesta voi käydä keskustelua 11.12. klo 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Mikrosiruja koronarokotteessa? Näin perätön tieto rokotteista leviää koronaepidemian myötä

THL: 64 prosenttia suomalaisista ottaisi koronarokotteen, joka viides ei – erikoistutkija: "Suhteellisen hyvä luku"

Suomessa esiintyy pelkoja koronarokotetta kohtaan: Miten viranomaiset aikovat varmistaa, että riittävän moni suomalainen ottaa aikanaan rokotteen?

Suosittelemme sinulle