Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan ulkoministeri Pekka Haavistolla (vihr.) on hallituspuolueiden puheenjohtajien tuki jatkaa ministerinä.
Marin kirjoitti keskiviikko-iltana Twitterissä, että hallitus ja ministerit toimivat aina eduskunnan luottamuksen varassa, ja että eduskunta käsittelee Haaviston ministerivastuuasian perustuslakivaliokunnan mietinnön pohjalta.
Perustuslakivaliokunta esittää eduskunnalle, ettei ole syytä nostaa syytettä Haavistoa vastaan al-Hol-asiassa. Perustuslakivaliokunnan kannan esitteli tiedotustilaisuudessa valiokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) torstaina. Mietintö ei ollut yksimielinen.
Valiokunnan mukaan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) katsotaan toimineen lainvastaisesti, mutta perustuslain vaatiman tavallista korkeamman syytekynnyksen vuoksi edellytykset syytteeseen asettamiseen eivät tässä tapauksessa täyty.
Haavisto ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, voiko hän jatkaa perustuslakivaliokunnan mietinnön jälkeen ulkoministerinä.
– Ministerin luottamus perustuu kahteen asiaan: oman eduskuntaryhmän ja eduskunnan enemmistön tukeen. Niihin en voi vaikuttaa.
Keskeisessä asemassa on nyt se, mitä vihreiden eduskuntaryhmä ja muut hallituspuolueet ajattelevat perustuslakivaliokunnan mietinnöstä.
Vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalo kertoi heti perustuslakivaliokunnan ratkaisun jälkeen Twitterissä antavansa tukensa Haavistolle. Myöhemmin samasta asiasta kirjotti Twitterissä myös pääministeri.
Perustuslakivaliokunta selvitti, rikkoiko Haavisto velvollisuuksiaan ministerinä tai menettelikö hän muulla tavalla lainvastaisesti, kun hän halusi siirtää ulkoministeriön konsulipäällikön Pasi Tuomisen uusiin tehtäviin.
Haaviston ja Tuomisen välillä oli erimielisyyttä siitä, miten Syyriassa al-Holin leirillä olleita autettaisiin takaisin Suomeen.
Valiokunta piti Haaviston toimintaa moitittavana
Perustuslakivaliokunnan mukaan Tuomisen siirtämisen valmistelua on pidettävä hallintolain ja ulkoasiainhallintolain vastaisena ja siten moitittavana. Perustuslakivaliokunta katsoo lisäksi, että luottamuspula ei tällaisessa asiayhteydessä ole ulkoasiainhallintolain mukainen peruste siirrolle.
Valiokunnan mukaan Haaviston menettelyn moitittavuutta ei voida pitää kokonaisuutena arvioiden vähäisenä.
Ministerisyytteen nostamisen edellytykseksi on perustuslaissa kuitenkin myös asetettu syyksiluettavuuden osalta tahallisen tai törkeän huolimattomuuden vaatimus. Esitutkinta-aineistosta ei valiokunnan mukaan ilmennyt sellaisia seikkoja, jotka perustelisivat sitä, että nämä perustuslain vaatimukset ylittyisivät asiassa.
Lieventävänä asianhaarana Haaviston kannalta mainitaan, että ministerillä on oikeus luottaa virkavalmistelun asianmukaisuuteen ja laillisuuteen, eikä virkamiesten taholta esitetty huomautuksia tai epäilyjä sen jälkeen, kun Tuomisen siirtämisen valmistelusta oli annettu toimeksianto virkamiehille.
Valiokunnan mielestä arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että päätöstä konsulipäällikön siirtämisestä toisiin tehtäviin ei missään vaiheessa tehty.
Vihreät eivät yhtyneet enemmistön kantaan
Vastalauseen jättivät vihreiden kansanedustajat Bella Forsgrén ja Mari Holopainen. He olisivat halunneet lievemmän muotoilun Haaviston toimien arvioinnista.
Tiedotustilaisuudessa vastalausetta esitelleenForsgréninmukaan perustuslakivaliokunnan enemmistö ei antanut mietinnössä riittävästi painoarvoa perus- ja ihmisoikeuksien asettamalle juridiselle velvoitteelle toimia al-Holin leirillä olevien lasten tapauksessa. Vastalauseen jättäneiden mielestä Haavisto ei toiminut lainvastaisesti.
Forsgrén ja valiokunnan puheenjohtaja Ojala-Niemelä kiistivät tiedotustilaisuudessa, että yksimielisyyden puute kertoisi valiokunnan politisoitumisesta.
Ojala-Niemelän mukaan kyseessä oli oikeudellisesti vaikea kysymys, ja myös asiantuntijoiden kannat hajaantuivat.
Haaviston pitkä piina päättyi
Asian käsittely perustuslakivaliokunnassa on kestänyt lähes vuoden.
Työ valiokunnassa alkoi, kun kymmenen opposition kansanedustajaa jätti muistutuksen Haaviston toiminnasta al-Holin leirillä olevien suomalaisten kotiuttamisessa.
Perustuslakivaliokunta käsitteli myös muistutuksen muita kohtia, joissa pyydettiin valiokuntaa tutkimaan, onko ministeri syyllistynyt virkamiesten painostamiseen lainvastaisiin päätöksiin, onko erityisedustajan asettaminen ollut laillista ja olisiko asia pitänyt tuoda valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi.
Niiden osalta valiokunta ei pitänyt ministerin menettelyä moitittavana.
Kesken perustuslakivaliokunnan käsittelyn valiokunnan salassa pidettävästä mietintöluonnoksesta vuoti osia tiedotusvälineisiin. Ojala-Niemelä sanoi tiedotustilaisuudessa pitävänsä tilannetta ongelmallisena valiokuntatyöskentelyn kannalta.
Ojala-Niemelän mukaan eduskunnan puhemies Anu Vehviläinen (kesk.) on tarttunut asiaan ja kutsunut huomiselle iltapäivälle kokouksen, jossa tilannetta käydään läpi.
Haavisto: "On parempi joutua perustelemaan avun antamista"
Ulkoministeri Haavisto kommentoi perustuslakivaliokunnan päätöstä omassa tiedotustilaisuudessaan. Haavisto totesi, että hän on helpottunut nyt, kun vuoden mittainen prosessi on ohi.
– Perustuslakivaliokunta on perusteellisesti käsitellyt asian ja johtavia asiantuntijoita on kuultu. Edellytyksiä ministerisyytteen nostamiselle ei ollut.
Haavisto kävi tiedotustilaisuudessa pitkään läpi sitä, miten pitkä prosessi eteni perustuslakivaliokunnassa. Haavisto toi esille sen, että häneltä pyydettiin vuoden aikana kolme loppulausuntoa.
Haavisto korosti sitä, että suurin osa asiantuntijoista ei nähnyt ongelmia Haaviston toiminnassa.
– Tuleville ulkoministereille haluaisin sanoa, että on parempi joutua perustelemaan avun antamista kuin auttamatta jättämistä.
Haavisto viittasi tällä muun muassa siihen, että vuoden aikana 15 lasta on tuotu al-Holin pakolaisleiriltä Suomeen.
Voit keskustella aiheesta 10.12. kello 23 saakka.
Lisää aiheesta:
Analyysi: Pekka Haavisto sai tahran takkiinsa – äänestäjät punnitsevat nuhteiden merkityksen