Hyppää sisältöön
Artikkeli on yli 2 vuotta vanha

Joka kymmenes eläinlääkäri tekee viikossa yli 80 tuntia töitä – rankan päivyystysputken jälkeen eläinlääkärillä on vain yksi toive: "Kunhan saisin nukkua"

Ratkaisuna voisi toimia pieneläinpäivystyksen ulkoistaminen yksityiselle toimijalle.

Päivystävien kunnaneläinlääkärien työmäärä nousee pahimmillaan jopa 80 tuntiin viikossa. Katso, mitä Vöyrin kunnan vt. kunnaneläinlääkäri Salla Kaattari kertoo elokuisesta päivystysvuorostaan.
Sebastian Björklund
Avaa Yle-sovelluksessa

Kunnaneläinlääkärien työtaakka on monella alueella liian raskas.

Tilanne voi muodostua kestämättömäksi etenkin kaupunkialueilla, joissa tuotantoeläinten lisäksi päivystystä kuormittavat yhä useammin pieneläimet.

Näin on esimerkiksi Mustasaaren pohjoisella päivystysalueella, johon kuuluvat Vöyri, Mustasaari, Laihia ja Vaasa. Vaikka jokaisella kunnalla on oma nimetty eläinlääkärinsä, aiheuttavat etenkin päivystysvuorot turhan suuren työtaakan päivystävälle eläinlääkärille.

Mustasaaren kunnaneläinlääkäri Anne Niemi on ehtinyt seurata tilanteen kehittymistä jo lähes 30 vuoden ajan. Eikä tilanne ole mennyt ainakaan parempaan suuntaan. Syykin on hänelle selvä.

– Se on tämä päivystyksen muuttuminen pieneläinvoittoiseksi. Yhä suurempi osa puheluista ja toimenpiteistä päivystysaikana koskee pieneläimiä, Niemi toteaa.

Kynnys päivystykseen soittamiseen madaltunut

Ilmiö on tavallisempi juuri kaupunkialueilla. Tuotantoeläinten määrä vähenee samalla, kun pieneläinten määrä kasvaa.

Anne Niemen mukaan myös kynnys päivystykseen soittamiselle on madaltunut. Usein soitetaan aiheesta, joka ei ole akuutti ja olisi voinut odottaa aamuun.

– Usein asiakas on pöydällä ja toimenpide kesken kun puhelin soi ja soi. Tietenkin se häiritsee sitä toimenpidettä, Niemi toteaa.

Eläinlääketieteen kandidaatti Salla Kaattari toimii kunnaneläinlääkärin viransijaisena Vöyrillä. Hänellä on hyvin vastaavanlaisia kokemuksia “kiireellisistä” tapauksista.

– Jos olen tarjonnut aikaa aamulla kello 8 vastaanotolle Vöyrille, niin ollaankin todettu, ettei tilanne ole niin vakava, että sinne asti jaksaisi lähteä.

Työaikaan muutoksia vuodenvaihteesta

Eläinlääkäriliiton teettämän tutkimuksen mukaan yli 95 prosenttia kuntien praktikkoeläinlääkäreistä tekee yli 46 tunnin viikoittaista työaikaa. Peräti 70 prosenttia tekee yli 60 tuntisia viikkoja ja 10 prosenttia yltää 80 tuntisiin viikkoihin.

Vuodenvaihteesta 2020-2021 lähtien tämän ei pitäisi enää olla teoriassa mahdollista, sillä silloin astuu voimaan uusi kunta-alan sopimus, jonka on määrä taata eläinlääkäreille lisää lepoaikaa.

Aiemmin praktikkoeläinlääkäreillä oli oikeus vain kahdeksaan (8) lepopäivään kuukaudessa. Uudessa sopimuksessa pyritään takaamaan 35 tunnin vapaa jokaiselle kalenteriviikolle, mielellään sunnuntain yhteyteen.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa sitä, että sama määrä työtä on tehtävä lyhyemmässä ajassa.

– Silloinhan siinä helposti käy niin, että viiden päivän työ tehdään neljässä tai kolmessa päivässä, jotta sen vapaan voi pitää, Niemi summaa.

Kiire näyttäytyy myös asiakkaille

Hanna Palmulla on ollut koiria jo 25 vuoden ajan. Tällä hetkellä hänellä on kolme koiraa.

Muutama viikko sitten Palmun kuusivuotias, perusterve Finn-koira alkoi yhtäkkiä oireilla ja viikon aikana eläinlääkärikäyntejä jouduttiin tekemään lähes päivittäin. Lopulta vaihtoehdoksi tuli joko ajaa 5 tunnin päähän magneettikuvauksiin, tai saattaa koira viimeiselle matkalle.

Tässä vaiheessa Finn oli jo niin huonossa kunnossa että Hanna Palmu päätti päästää irti rakkaasta lemmikistään. Soitto päivystävälle eläinlääkärille osoitti tilanteen raadolisuuden.

– Lääkäri sanoi, että jos lähden tulemaan heti, niin hän ehtii juuri ja juuri antaa piikin ennen seuraavaa potilasta. Eihän kukaan niin halua parasta ystäväänsä pois päästää, Palmu toteaa.

Pitkä päivystysviikonloppu

Palmun mukaan tapahtunut kuvastaa sitä, millaisessa kiireessä päivystävät eläinlääkärit joutuvat toimimaan.

– Näen, että kyse on resurssipulasta. Ihmisiä on liian vähän, Palmu sanoo.

Samaa mieltä ovat myös eläinlääkärit Anne Niemi ja Salla Kaattari.

Kaattari kertoo elokuisesta päivystysviikonlopusta, jolloin hän ei ehtinyt koko viikonlopun aikana kertaakaan kotiin.

– Perjantaina menin aamulla töihin ja päivystin sen 64 tuntia välillä sohvalla torkkuen. Maanantaina oli normaali työpäivä, jonka jälkeen pääsin kotiin, Kaattari sanoo.

Sekä Niemi että Kaattari huomaavat työn kärsivän tilanteesta. Kiireessä on helppo esimerkiksi unohtaa lähettää reseptejä apteekkiin.

– Pahoittelut kaikille, joiden reseptin olen unohtanut soittaa, Kaattari toteaa lakonisesti.

Anne Niemeä harmittaa, jos työn laatu kärsii, ja kiireessä tietenkin sen riski kasvaa.

– Toinen asia on se, että yöaikana autolla ajaminen alkaa jo pelottaa väsymystilan takia, Niemi sanoo.

Päivystyksiin helpotusta yhteistyöstä?

Vaikka lepoajan lisääminen tuleekin tarpeeseen, ei se kuitenkaan poista suurinta ongelmaa eli praktikkoeläinlääkärien työtaakkaa. Sen keventämiseksi olisi löydettävä muita keinoja.

Salla Kaattarin mukaan helppoja ratkaisuja ei ole – jos olisi, ne olisi jo tehty.

Kaattari peräänkuuluttaa resurssien lisäämistä varsinkin päivystykseen, mutta tiedostaa ettei osaavaa työvoimaa noin vain ole saatavilla.

– Jotenkin se yölepo kuitenkin on taattava. Jossain vaiheessa eläinlääkärinkin on saatava nukkua.

Jos yöaikaiset pieneläinpuhelut poistuisivat meiltä, niin kyllä me päiväsaikaan ne tuotantoeläimet ja peruspraktikka hoidetaan, kunhan saadaan nukkua.

Anne Niemi

Anne Niemi toivoo eri yhteistyömahdollisuuksien kartoittamista. Varsinkin pieneläinten hoito on muuttunut viime vuosina, eivätkä kunnaneläinlääkärit välttämättä pysty tarjoamaan kaikkia toimenpiteitä turvallisesti.

– Lähtisin keventämään meidän päivystysrasitetta yöaikaan. Jos yöaikaiset pieneläinpuhelut poistuisivat meiltä, niin kyllä me päiväsaikaan ne tuotantoeläimet ja peruspraktikka hoidetaan, kunhan saadaan nukkua.

Niemi pohtii, löytyiskö ratkaisu päivystyksiin esimerkiksi yhteisestä palvelukeskuksesta, joka vastaisi puheluihin maanlaajuisesti vai yksityisistä toimijoista.

Salla Kaattarin mielestä pieneläinten päivystyksen siirrossa niihin erikoistuneelle toimijalle olisi myös se hyvä puoli, että laitteet ja leikkaussalit todennäköisesti ovat ajan tasalla.

– Pieneläinlääketiede on mennyt niin lujaa etenpäin, että akuutti eläinlääketiede alkaa olla oma erikoistumisalansa. Pieneläinsairaalassa olisi suurempi todennäköisyys pystyä pelastamaan tapaukset, joita ei kuntaoloissa voida pelastaa.

Erityisosaamista lähemmäs

Hanna Palmun Finn-koiraa ei välttämättä edes lyhyempi matka tutkimuksiin olisi pelastanut.

Hän kuitenkin toivoo, että omalle alueelle saataisiin CT- tai magneettikuvauslaite ja osaavaa henkilökuntaa, jotta jatkossa kuvauksia varten ei tarvitse ajaa viiden tunnin päähän.

– Olisin mielelläni halunnut saada selville mikä koiralle tuli, kun se noin nopeasti meni huonoon kuntoon. Ja tietenkin saattaa hänet rauhassa viimeiselle matkalle.

Lue myös:

Uhkailua ja kiirettä, eikä poliisi aina ota eläinrikoksia vakavasti: suurin osa valvontaeläinlääkäreistä kokee voimattomuutta

Lemmikin omistajat eivät välttämättä tunnista eläinten kipuja – "Jos kissa ei syö tai virtsaa, eläinlääkäriin täytyy lähteä vauhdilla

Tuotantoeläimet etusijalla eläinhuollossa – lemmikkien rokotukset ja muut kiireettömät toimenpiteet siirretään

Suosittelemme sinulle