Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Kontiolahtelaisella omakotiasujalla Antti Teräväisellä on yksi toive siirtohintojaan korottaville sähköyhtiöille:
– Ymmärrän, että sähköverkkojen maakaapelointi ottaa oman hintansa täällä Pohjois-Karjalan haja-asutusalueilla. Toivoisin kuitenkin, että kun projekti saadaan loppuun, niin siirtomaksut myös halpenisivat, Teräväinen ehdottaa.
– Mutta pahaa pelkään, että kun tietty taso saavutetaan, hinnat eivät mene missään tapauksessa alaspäin, Teräväinen epäilee.
Viideososa korottaa
Vielä toistaiseksi suunta on pääosin toinen. Yle uutiset lähetti marras-joulukuussa hintakyselyn sähkönsiirtoyhtiölle ja tiedusteli niiden edellistä siirtokorotusta kotitalouksille ja nousevatko hinnat 2021. Kyselyyn vastasi 70 siirtoyhtiötä eli 91 prosenttia kaikista 77 yhtiöstä. Tässä tulokset.
Kymmenet siirtoyhtiöt ilmoittivat, että näillä näkymin hinnat pysyvät nykyisellään ensi vuoden ajan ja muutama lupaili samaa myös vuodelle 2022. Kymmenen siirtoyhtiötä ilmoitti nostavansa siirtohintojaan ensi vuonna ja korotukset pyörivät yleensä viiden prosentin kahta puolta, kuten oheisesta taulukosta näkee.
| Siirtoyhtiöt | Korotus 2021 | Huom! |
| ESE-Verkko | keskimäärin 3,5 % | |
| Kuopion Sähköverkko | keskimäärin 5 % | |
| KSS Verkko | 0,78 c/kWh, 5,5 % | myös 2020 |
| Leppäkosken Sähkö | keskimäärin 6,4 %. | |
| Outokummun Energia | keskimäärin 8,2 % | |
| PKS Sähkönsiirto | keskimäärin 5,2% | myös 2020 |
| Savon Voima | 4,6-6,0 % | myös 2020 |
| Vimpelin Voima | 2 % | myös 2020 |
| Nykarleby Kraftverk | keskimäärin 1,3 % | |
| Pori Energia Sähköverkot | keskimäärin 5,6 % | myös 2020 |
| Vakka-Suomen Voima | 5% | |
| Lähde: Verkkoyhtiöt |
Lähde: Verkkoyhtiöt
Pääosa korottaa taksojaan jo heti tammikuun alusta ja loputkin helmi-maaliskuussa. Lisäksi kaksi vastaajaa (Rantakairan Sähkö, Tornion Energia) arvioi joutuvansa nostamaan taksojaan ensi vuoden aikana, mutta päätöstä ei ole vielä tehty. Vastanneista siis yhteensä 13 eli noin viidesosa nostaa näillä näkymin siirtohintojaan ensi vuonna.
Pitkälti toistakymmentä vastaajaa ilmoitti, ettei seuraavasta korotuksesta ole päätetty. Se saattaa tarkoittaa monen kohdalla, että mahdollisista korotusaikeista ei kerrota vielä, vaan vasta päätöksen jälkeen. Luku voi siis nousta ensi vuoden aikana.
Mutta jos korottajien määrä jää ensi vuonna päälle kymmeneen, merkitsee se korotusrallin selvää rauhoittumista kuluvasta vuodesta.
Vastausten mukaan 22 yhtiötä nosti siirtohintaansa vuoden 2020 aikana eli lähes joka kolmas vastanneista. Korottajien määrä oli samaa suuruusluokkaa myös 2019.
Viisi yhtiötä ilmoitti nostaneensa siirtohintojaan 2020 ja nostaa myös 2021. Turku Energia ilmoitti laskevansa taksojaan 2021. Keravan ja Sipoon kertoivat tehneensä niin tänä vuonna.
Velkaa on otettu
Sähkönsiirtoyhtiöt ovat perustelleet hinnankorotuksiaan toimitusvarmuusvaatimuksilla, joita eduskunta kiristi merkittävästi vuonna 2013 aiemmin koettujen myrskyjen, mm. Hannu ja Tapani, säikyttämänä.
Se on tiennyt sähköyhtiöille miljardien eurojen kaivuu-urakkaa, kun puiden kaatumisille myrskyherkkiä ilmajohtoja on korvattu säävarmalla maakaapelilla ja kohennettu muutenkin sähkövarmuutta.
Työ jatkuu edelleen ja aikaa on 2028 loppuun. Siihen mennessä toimitusvarmuusvaatimusten pitää täyttyä kaikkien sähköasiakkaiden kohdalla.
Pohjoiskarjalainen PKS Sähkönsiirto lukeutuu hinnoiltaan maan kalleimpaan kärkikymmenikköön ja se on myös yksi lapiohommiin patistetuista verkkoyhtiöistä.
– Jouduimme lain takia kaksinkertaistamaan investoinnit 30 miljoonaan euroon vuodessa. Olemme kahdeksan vuoden aikana investoineet yli 200 miljoonaa euroa ja joutuneet ottamaan merkittävästi lainaa investointien toteuttamiseen, kertoo PKS Sähkönsiirron toimitusjohtaja Arto Gylén.
Noudatettu rakennustahti tarkoittaa, että jokaista asiakasta kohden PKS Sähkönsiirto on investoinut sähköverkkoon noin 340 euroa/vuosi.
Kuntaomisteisia
Velan ohella PKS on nostanut siirtohintoja 3-4 prosentin vuosivauhtia. Taksat nousivat myös tänä vuonna ja 5 prosentin korotus on esissä reilun viikon päästä 1.1.2021.
– Näkemyksemme mukaan 1-2 vuoden päästä olemme hintatasolla, joka riittää tuleviin investointeihin ja velkasalkun hoitoon, Gylén arvioi.
Moni korotuksiin suivaantunut on myös epäillyt, että siirtoyhtiöt ovat lapioineet hinnankorotusten tuomia tuottoja yhtiöiden omistajille muun muassa osinkoina. Pääosa Suomen sähköyhtiöistä on pitkälti kuntaomisteisia, niin myös PKS Sähkönsiirto.
– Vaikka kuulumme kymmenen kalleimman verkkoyhtiön joukkoon, kuulumme myös siihen kymmeneen, jotka vähiten saavat siirtomaksutuloja/kilometri. Viimeisen 10 vuoden aikana emme ole pystyneet tulouttamaan omistajille senttiäkään osinkoja vaan olemme velkaantuneet, Gylén tähdentää.
Kesämökillä turha säästää
Antti Teräväinen havahtui siirtohintojen nousuun toden teolla jäätyään eläkkeelle.
– Vuonna 2019 huomasin, että sähkönsiirto muodostaa huomattavan osan kokonaissähkölaskusta, ja että oman energiankäytön vähentämisellä ei ole juurikaan merkitystä siihen, mitä sähköstä kaikkiaan saa maksaa.
Erityisen vahvasti siirtomaksut näkyivät Teräväisen kesämökin sähkömaksuissa.
– Sähkönkäyttö on mökillä kesäaikaan hyvin pientä, kun ei tarvitse lämmittää. Se on lähinnä kahvinkeitintä ja valaistusta. Silloin siirtomaksun suhde sähköenergiaan osuuteen ja laskuihin on huomattavan suuri. Väitän, että siirron osuus on siinä 80 prosentin tietämillä kokonaissähkölaskusta.
Monen kesämökkiläisen mielestä kiinteiden perusmaksujen ja siirtohinnan olisikin syytä olla edullisempi kuin ympärivuotisessa asunnossa. PKS:n Gylén kertoo, mitä siitä seuraisi.
– 90 prosenttia verkkoyhtiön kustannuksista syntyy verkon ylläpidosta. Asiakkaille siirtomaksut ovat mahdollisuus käyttää sähköä silloin, kun hän sitä tarvitsee. Jos kesämökkiläisen perusmaksu olisi merkittävästi halvempi kuin muilla, se tarkoittaisi että muut asiakkaat maksavat sen osuuden.
Keskimäärin siirtomaksut muodostavat Suomessa noin kolmasosan kokonaissähkölaskusta. Verot vievät toisen kolmanneksen ja loppukolmannes on kulutusta. Alue-, yhtiö- ja kuluttajakohtaiset vaihtelut ovat kuitenkin suuria.
– Siirron hinta oli Suomessa erittäin halpa 10 vuotta sitten. Nyt toimitusvarmuusinvestoinnit ovat nostaneet sitä ja se ymmärrettävästi tuntuu kovalta. Silti olemme edelleen läntisen Euroopan keskitasoa siirtohinnoissa ja ne ovat halvempia kuin esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa, Gylén huomauttaa.
Silti kuluttajalla ei ole vaihtoehtoa. Sähkön kulutuksen eli energiayhtiön kuluttaja voi kilpailuttaa, mutta sähköverkkoa siirtoyhtiö hallitsee yksin alueellaan ilman kilpailijoita.
– Se ei millään lailla mene kansalaisen järkeen, että monopoliasemaa käytetään hyväksi niin, että sille ei kertakaikkiaan voi mitään tehdä. Minulla ei ole vaihtoehtoa siirron ostoon. Kuluttaja on pakon edessä. Maksa laskusi, etkä voi kilpailuttaa, Teräväinen avaa tilanteen.
Klo 19.15. Lisätty tieto Vakka-Suomen Voiman hinnankorotuksesta 1.1.2021 alkaen.
Lue lisää:
Kansalaisaloite sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi etenee eduskuntaan
Hintakohauttaja Caruna kiittelee vuolaasti hallituksen sähköuudistusta – laskunmaksajat sättivät