Valtaosa suomalaisista on tyytyväisiä etätyöskentelyyn.
Moni suomalainen siirtyi etätöihin lähes yhdessä yössä koronavirusepidemian puhjettua. Viiden suomalaisyliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteistutkimuksessa kerättiin kokemuksia etätöistä maaliskuussa koronapandemian alkaessa, uudelleen toukokuussa ja kolmannen kerran lokakuussa.
Nyt etätöitä on monilla takana jo lähes vuoden verran.
Vastaajien mukaan tehokkuus on jopa noussut etätöissä, koska erilaisia keskeytyksiä on vähemmän.
Tutkimus kuitenkin vahvistaa sen, että alkuinnostuksen jälkeen etätyöskentelyn huonot puolet ovat alkaneet tuntua.
Etäkokoukset uuvuttavat
Tutkimukseen vastanneista tietotyöntekijöistä yli 86 prosenttia on edelleen tyytyväisiä työntekoon etänä.
– Suomalaisten kyky sopeutua etätöihin selittyy ainakin osittain sillä, että monet tekivät jonkin verran etätöitä jo ennen pandemiaa, kertoo LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist.
Blomqvist johtaa syksyllä käynnistynyttä neljän yliopiston yhteistä tutkimushanketta, joka jatkaa kerätyn aineiston läpikäyntiä. Hänen arvionsa mukaan esimerkiksi työmatkojen puuttuminen ja oman työajan joustava suunnittelu ja työrauha viehättävät monia.
Blomqvist on kuitenkinhuomannut etätyössä samoja ongelmia, joita tutkimuksessakin kävi ilmi.
– Monet online-etäkokoukset ja istuminen uuvuttavat. Työpäivistä tulee helposti liian intensiivisiä. Pyrin pitämään kiinni ruokatauosta ja säännöllisistä parin minuutin venyttelytauoista.
Kyselyyn vastanneet työntekijät kokivatkin työn kuormittavuuden lisääntyneen koronavirusepidemian aikana.
Videokokouksista puuttuu spontaanius
Tutkijoiden mukaan suurin ongelma etätöissä on työyhteisöstä etääntyminen. Fyysisten tapaamisten tilalle tulleet digitaaliset kokoukset kun eivät kokonaan korvaa esimerkiksi kahvitauolla juttelua ja käytävillä tapaamista.
– Vaikka videokokouksissa varataan aikaa myös vapaamuotoiseen kuulumisten vaihtamiseen, se on kuitenkin organisoitua ja spontaanius hälvenee, sanoo vanhempi tutkija Annina Ropponen Työterveyslaitokselta.
Tutkimuksen mukaan fyysisen läsnäolon puuttumisen takia työn tekeminen on koettu korona-aikana kuormittavampana.
Ropposen mukaan moni esimerkiksi arkailee ottaa etätöissä yhteyttä työkaveriin, koskaa ajattelee mahdollisesti keskeyttävänsä jotakin.
Työt tulevat hoidetuksi
Vaikka työntekijöiden tuntema energisyys ja innostuneisuus työtehtävistä on vähentynyt korona-aikana ja kuormittuminen vastaavasti lisääntynyt, työt tulevat etänäkin hoidettua.
Tutkimuksessa nousi esiin, että työntekijöiden tuottavuus ei laskenut etätöissä.
– Työntekijöitä ei siis tarvitse vahtia. Esihenkilöt voivat sen sijaan keskittyä miettimään, miten he voivat olla työntekijöiden tukena ja miten jaksamista voidaan parantaa, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Annina Ropponen sanoo.
Yhtenä ratkaisuna etääntymiseen voisivat Ropposen mukaan olla esimerkiksi epämuodolliset kahvihetket tai kävelykokoukset.
– Kävelykokouksia pidettäessä voidaan sopia kiertävät vuorot, kuka istuu koneen ääreellä tekemässä muistiinpanoja, jos erityiselle kirjurille on tarvetta.
Ropposen mukaan tällainen toiminta kannustaa työntekijöitä työpäivän aikaiseen rentoutumiseen ja vapautumiseen, jota vallitsevassa tilanteessa kipeästi kaivataan.
Ropposella on itsellään kokemusta etätöistä jo useamman vuoden ajalta.
– Tutkijan työssä etätyö on hyvin tyypillistä. Työtä tehdään usein myös iltaisin ja viikonloppuisin, jotta voi esimerkiksi osallistua kansainvälisiin kokouksiin eri aikavyöhykkeillä työskentelevien kollegoiden kanssa.
Juttua korjattu 15.12.2020 klo 15.49 Tutkimusaineistoa on ollut keväästä asti keräämässä viisi yliopistoa ja Työterveyslaitos, ei neljä niin kuin jutussa aiemmin kerrottiin.
Lue seuraavaksi: Etätyötä tutkiva professori neuvoo ihmisiä pukemaan päälleen aamuisin: "Tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta"