Iranissa kuolemantuomion saaneen ruotsalais-iranilaisen lääkärin Ahmadreza Djalalin elämä on yhä hiuskarvan varassa.
– Viimeisin tieto tästä on se, että kuolemantuomion täytäntöönpanoa olisi lykätty. Häntä ei ole vielä siirretty Evinin vankilasta pois. On mahdollista, että kansainvälinen painostus olisi vaikuttanut tähän. Mutta vielä emme tiedä, mitä tapahtuu ja milloin, sanoo Suomen Amnestyn ihmisoikeusasiantuntija Anu Tuukkanen.
Kansainvälinen huomio ei kuitenkaan estänyt Irania panemasta täytäntöön toista kuolemantuomiota. Vuosikaudet Ranskassa maanpaossa elänyt toimittaja ja uutissivuston ylläpitäjä Ruhollah Zam hirtettiin lauantaina. Häntä syytettiin vakoilusta ja propagandan levittämisestä.
Djajal on Ruotsin kansalainen ja työskennellyt Tukholman Karoliinisessa instituutissa. Myös hänet on Iranissa tuomittu vakoilusta Israelin hyväksi.
Djalal pakotettiin tv-kameroiden eteen
Tuukkanen muistuttaa, että Iranisssa teloitukset pannaan joskus toimeen niin, että sukulaisetkin saavat kuulla tapahtuneesta vasta jälkikäteen. Pahaenteistä on sekin, että Djalal pakotettiin antamaan lausunto tv-kameroiden edessä.
Kolmas kansainvälistä huomiota herättänyt kuolemantuomio oli nuoren iranilaispainijan teloittaminen syyskuussa. Häntä syytettiin vartijan surmaamisesta maassa leimahtaneiden levottomuuksien yhteydessä.
Iranin kurikoneisto onkin reagoinut armottomasti yhteiskunnalliseen kuohuntaan. Vuosi sitten marraskuussa polttoaineen hinnankorotukset johtivat mielenosoituksiin ja mellakoihin, joita kukistaessaan Iranin turvallisuusjoukot surmasivat Amnestyn tietojen mukaan yli 300 ihmistä.
Nuorten teloituksia on peruutettu
Kysymys siitä, ovatko Amnestyn ja muiden vetoomukset auttaneet, saa Tuukkasen miettimään. Hän mainitsee, että joskus sentään on peruttu alaikäisenä tehdyistä rikoksista annettuja kuolemantuomioita.
– Muutama vuosi sitten esimerkiksi Salar Shadizadi ja Saman Naseem vapautuivat lopulta kuolemanjonosta, sanoo Tuukkanen.
Iran kuuluu niihin maihin, joissa alaikäisenäkin tehdyistä rikoksista annetaan kuolemantuomioita. Poikien katsotaan jo yli 15-vuotiaana olevan vastuussa teoistaan, tyttöjen vieläkin nuorempina. Tuukkanen muistuttaa, että tässä Iran rikkoo itsekin hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia, kuten lasten oikeuksien julistusta.
Vuodessa 251 kuolemantuomiota
Luvut ovat tyrmistyttäviä. Amnestyn mukaan vuonna 2019 Iranissa pantiin täytäntöön 251 kuolemantuomiota. Valtaosa tuomioista annettiin murhista tai huumausainerikoksista, mutta teloitukseen voi johtaa myös poliittinen tuomio tai uskonnosta luopuminen.
Vaikka julkisuuteen nousevat ne tapaukset, joilla on kansainvälisiä kytkentöjä, vaikuttavat puutteellisuudet oikeudenkäynneissä sekä kiduttamalla saadut tunnustukset myös muiden tuomioiden taustalla.
Iranissakin ihmisoikeuksien puolustajat kamppailevat kuolemanrangaistuksien määräämistä vastaan. He saavat kuitenkin vastaansa syytöksiä kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta, mainitsee Anu Tuukkanen.
Lue lisää:
Suomalaistutkija Iranin koronaepidemiasta: Kansalaisten luottamus haparoivaan maan johtoon heikkoa