Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Koronaviruspandemia rajoituksineen on saanut suomalaiset tekemään terveellisempiä ja kestävää kehitystä tukevia valintoja arjessaan.
Näin ilmenee Sitran eli Suomen itsenäisyyden juhlarahaston tuoreesta kyselytutkimuksesta, johon haastateltiin noin 1 500 kansalaista suurista kaupungeista sekä asiantuntijoita ja niin sanottuja uusien trendien edelläkävijöitä.
Vastaajat kertoivat muun muassa raivanneensa kotejaan ja ostaneensa enemmän kotimaista ruokaa. Sen sijaan kotimaanmatkailu ja maallemuutto eivät osoittautuneet kyselyn valossa niin suosituiksi ilmiöiksi, kuin olisi voinut kuvitella, kertoo Kestävä arki -projektin johtaja Markus Terho Sitrasta.
Kotimainen ruoka mielletään vastuulliseksi, ulkomaanmatkailu muuttuu
Kyselytutkimuksen perusteella etätyö vaikuttaisi jäävän pysyväksi trendiksi, mutta jatkossa yksin kotona nyhjöttämisen sijaan töitä halutaan tehdä erilaisilla kokoonpanoilla, esimerkiksi taloyhtiössä varta vasten käyttöön otetuissa tiloissa.
– Tällaisia järjestelyitä on otettu jo käyttöön esimerkiksi Helsingin Kalasatamassa joissakin taloyhtiöissä, Terho sanoo.
Pitkien työmatkojen jäädessä vähemmälle ihmisille syntyi aikaa tutustua vaikkapa kotikaupungin luontoon. Noin 40 prosenttia Sitran kyselytutkimusken vastaajista kertoi tutustuneensa lähiympäristöönsä aiempaa enemmän. Terhon mukaan maallemuutosta haaveilun sijaan kaupunkiympäristöltä uskalletaan vaatia nyt enemmän. Halutaan, että työt, harrastukset ja palvelut ovat lähellä.
Toinen selkeä huomio näkyi kotimaisen ruoan ostamisen kasvuna. Hieman yli 35 prosenttia kyselyn vastaajista kertoi ostaneensa korona-aikana kotimaista ruokaa aiempaa enemmän. Samalla vastaajat mielsivät kotimaisuuden tarkoittavan automaattisesti myös lupausta vastuullisesta ruoasta.
– Siinä on yrityksille selvä mahdollisuus. Ihmiset olettavat vastuullisuutta ja jos näin ei ole, kotimaista ei ehkä valitakaan enää jatkossa. Yritykset ja instituutiot eivät selvästi ole heränneet tähän tarpeeseen, ihmisten haluun ostaa enemmän kotimaisia, vastuullisia tuotteita ja palveluita.
Hieman yli 19 prosenttia vastaajista kertoi lisänneensä kotimaassa matkailua. Terhon mukaan hienoinen yllätys oli, että vain 8,5 prosenttia aikoi matkailla Suomen sisällä enemmän myös jatkossa. Ulkomaiden kohdalla suuria muutoksia ei ilmennyt. Terho uskoo ulkomaanmatkailun elpyvän kriisin jälkeen, mutta erilaisena kuin ennen.
– Sen sijaan, että mennään vain käymään uudessa kohteessa vain "rasti ruutuun" -hengessa ja nappaamaan kolme kuvaa, halutaan kokea jotain syvempää ja osallistua enemmän paikallisen yhteisön arkeen. Se näkyy selvästi tässä meidän tutkimuksessa.
Sen sijaan julkisen liikenteen suosio näytti saaneen koronasta kolhun. Vastaajista lähes 50 prosenttia kertoi vähentäneensä julkisten kulkuneuvojen käyttöä ja noin 20 prosenttia aikoi tehdä niin jatkossakin.
Suomalaiset huomasivat olevansa ylpeitä Suomestaan
Yksi tutkimuksessa esiin nousseista teemoista voi ensi kuulemalta tuntua erityisen stereotyyppiseltä suomalaisluonnetta ajatellen.
– Meidän kansallisylpeys on kasvanut. Ihmiset ovat tyytyväisiä ja iloisia siitä, että asuvat Suomessa, projektijohtaja Terho sanoo.
Myös luottamus omaan kykyyn muuttaa asioita näytti kasvaneen poikkeusoloissa.
– Suomalaiset luottavat toki instituutioihin yhä, mutta ihmiset ovat huomanneet, että heillä on kyky tehdä muutoksia. Ja kun ne lasketaan yhteen, huomataan että voidaan yhdessä tehdä asioita, jotka vaikuttavat pitkälle.
Terhon mukaan selvityksen tekijöiden yllätykseksi vastauksissa näkyi myös odotettua vähemmän masentavia kokemuksia ja enemmän myönteisyyttä. Yllättäen stressin koettiin vähentyneen ja energiaa on säästynyt ratkaisuihin, jotka koetaan merkityksellisiksi.
– Pakon edessä on jouduttu luovimaan uusia tapoja, joita halutaankin jatkaa.
Sosiologi: Maaliskuussa vastaukset olivat vielä hyvin ihanteellisia
Sitran tutkimukseen valitut 20 edelläkävijää hankittiin eri lähteistä. Kyse ei ole somevaikuttajista, vaan henkilöistä, jotka seuraavat muutoin ajan henkeä ja uusia tuulia, Terho kertoo. Edelläkävijät syvähaastateltiin kesäkuussa, laaja kyselytutkimus tehtiin syys-lokakuussa.
Koronapandemian ja rajoitusten vaikutuksista ihmisten mielialoihin on tehty lukuisia kyselyitä ja tutkimuksia. Yksi yhteinen tarina, joka niissä usein välittyy on jopa helpotus. Se on etenkin kaupunkilaisen keskiluokan kokemus, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
– Varsinkin kiireiset toimihenkilöt kokivat keväällä helpotusta, kun kiireeseen tuli tauko. He ehtivät rauhoittua, tutkiskella itseään ja muodostaa uudelleen luontosuhteensa.
– Se on herättänyt myös närää ja kritiikkiä siitä, että näkökulma on hemmotellun keskiluokan ja entäpä ne ihmiset, jotka kärsivät koronasta, ovat työssään suuressa riskissä tartunnan saamiseen tai lomautettuina.
Nyt ristiriitaisia kokemuksia on alkanut olla enemmän Wilskan mukaan.
– Eri tutkimukset ovat osoittaneet myös sen, että tämä kriisi on myös eriarvoistanut ihmisiä.
Myös Jyväskylän yliopistossa on tehty keväällä kyselytutkimus samasta teemasta. Siinä vastaukset olivat Wilskan mukaan hyvin erilaisia riippuen siitä, mikä oli vastaajan sosioekonominen asema.
Toinen tuloksiin vaikuttava tekijä on se, missä vaiheessa koronakriisiä kysymykset on esitetty. Wilskan mukaan Jyväskylän yliopiston huhtikuussa, eli sulkutoimien aikana tekemässä kyselyssä vastaajat olivat vielä melko optimistisia ja edessä häämötti kesä.
– Jos nyt kysyttäisiin samat asiat, saattaisi näkyä jo laskua taisteluhengessä, Wilska arvioi.
Myöskään syyskuussa Sitran kyselyn aikana tilanne ei ollut niin paha kuin nyt.