Vuosi on ollut raskas. Myös nuorille.
Vakavaan väkivaltaan on syyllistynyt alaikäisiä poikkeuksellisen paljon.
Tämän vuoden aikana jo 49 alaikäistä on epäiltynä henkirikoksesta. Se on karmea määrä.
Poliisin tilastoissa henkirikoksiin luetaan tapon ja murhan lisäksi näiden yritykset. Tämän vuoden tilastossa suurin osa tapauksista on ollut tapon yrityksiä.
Tiedot selviävät Ylen poliisihallitukselta saamista tuoreista tilastoista, jotka ulottuvat joulukuun 9. päivään asti. Helsingin Koskelan murhasta epäillään kolmea 16-vuotiasta, Vallilan henkirikosepäilyssä mukana oli vielä nuorempia lapsia.
Viime vuonna koko vuoden ajalta henkirikoksesta epäiltiin kahdeksaa alaikäistä.
Nuorten tekemistä rikoksista ja väkivallasta on keskusteltu pitkin syksyä.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) otti kantaa nuorison pahoinvointiin marraskuussa twiitissään: "Nuorten väkivaltaan ja jengiytymiseen on puututtava nyt, kun vielä voimme välttää tilanteen kärjistymisen".
Lähdimme jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden mukana joulukuisena perjantai-iltana kiertelemään Helsinkiä ja kysyimme kauppakeskuksissa ja asemilla aikaa viettäviltä nuorilta, mitä he ajattelevat juuri nyt väkivallasta ja turvallisuudesta.
Jutussa esiintyvien nuorten nimet on muutettu heidän suojelemisekseen.
Kello 17.30–18.30 Itäkeskus
Nuorisotyöntekijä Anki Herlin seisoskelee ja vitsailee kahden mieskollegansa kanssa koleana joulukuisena perjantai-iltana Helsingin Itäkeskuksessa.
He siemailevat jälkiruokakahvia. He ovat käyneet tankkaamassa murua rinnan alle, koska ilta tulee olemaan pitkä.
Helsingin Nuorisotyö raiteilla -hankkeen työntekijä Anki Herlin kollegoineen on jalkautunut jälleen illaksi Helsingin kaduille. Joka ilta he ja lukuisat muiden järjestöjen ja kaupunkien jalkautuvat nuorisotyöntekijät kulkevat kauppakeskuksissa eri puolilla kaupunkia. Ajelevat metrolla sinne, missä nuoret ovat.
Talskilla, eli Tallinnanaukiolla, paljon aikaansa viettävät Johanna ja Eveliina pyörähtävät vaihtamaan kuulumisia.
He ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että Itiksessä pyörii entistä enemmän nuorempia porukoita, joissa on usein samat naamat.
– On tosi paljon nuoria alaikäisiä, jotka pahoinpitelee. Se tuntuu tosi oudolta. Kun olin nuorempi, niin ei silloin ollut kauheasti sellaista, vaan juuri nykypäivänä, sanoo 18-vuotias Eveliina.
– Se on ihan hirveää.
Tytöt epäilevät, että vanhemmat ryhmissä pyörivät, houkuttelevat nuorempia tekemään rikoksia, koska heille itselleen seuraukset saattaisivat olla kovempia. He uskovat, että huumeet ovat usein mukana kuvioissa.
– Nykyään käytetään aika paljon huumeita, koska niitä saa niin helposti kaikkialta ja tosi halvalla, sanoo Johanna.
Aukiolla juoksentelee nuorempien poikien porukka. Heistä kaksi kertoo asuvansa lastensuojelulaitoksessa.15-vuotias Karim kertoo, että syitä ovat "koulu ja rikokset".
Hän kertoo odottelevansa oikeudenkäyntiä, joka pidetään vielä tämän vuoden puolella.
– Törkeä ryöstö ja lievä ampuma-aserikos, hän kertoo syyksi.
Kun kysyn, miltä se tuntuu, hän vastaa:
– Ei ole hyvä juttu.
Syytä teoille hän ei osaa sanoa.
– Joskus pitää tehdä tyhmyyksiä.
Pojat sanovat, etteivät tee porukalla tyhmyyksiä.
– Me ei olla mitään wanna be gangstereita, yksi heistä naureskelee.
Pojat puhuvat toisistaan termeillä veli ja perhe. Jengejä ei heidän mielestään ole.
– Me ei olla mikään rikollisporukka, me ollaan Suomessa, muista se, Hassan sanoo.
Keskusteluamme seurannut aikuinen mies huikkaa väliin, että kyllä Suomessa on jengejä.
Mies on 27-vuotias Ali. Hänellä on musta maski naamallaan, kaula on tatuoitu.
– Totta kai täällä on jengejä, hän toteaa.
Hän sanoo, että on liivijengejä, jotka ovat rikollisjärjestöjä, mutta uutena ilmiönä ovat kuluvan vuoden aikana syntyneet nuorisojengit. Alin mukaan näihin kuuluu 12–17-vuotiaita nuoria, joilla ei ole tekemistä ja jotka eivät tunne kuuluvansa mihinkään.
Lapsena Suomeen Irakista tulleella miehellä on omien sanojensa mukaan rikostausta. Hän kertoo seuranneena sukulaispoikansa tekemisiä. Alin mukaan sukulaispoika kuuluu kuvatun kaltaiseen kaveriporukkaan, ja siksi hän tuntee asian.
– Kuulostaa karulta, mutta he miettivät porukalla, ketä he voisivat mennä vähän ojentamaan. Yleensä he kuuluvat kaikki siihen samaan piiriin, jossa on alkoholia ja huumausaineita.
– Se on tosi vaarallista, kun nuorilla ei ole suodatinta ja he katsovat isommilta mallia ja tekevät asiat paljon törkeämmin, hän sanoo.
15-vuotias Karim haluaa vielä kertoa, ettei hän ole kajonnut ulkopuolisiin.
– Mun tyhmyydet eivät ole sellaisia, että olisin varastanut joiltakin ihmisiltä, jotka kävelevät kadulla. En voi tarkemmin sanoa, millaisia mun tyhmyydet on.
Liittyykö niihin jotain riitaa tai huumejuttuja?
– Joo, jotain semmosia, hän sanoo vaisuna.
Kello 18.30 metro Itäkeskus-Vuosaari
Joku on ottanut taas hatkat lastenkodista.
Lähdemme jalkautuvien nuorisotyöntekijöiden matkassa kohti Vuosaarta, minne karkulainen on nuorisotyöntekijöiden mukaan tulossa.
Metrossa työntekijät viestittelevät puhelimillaan kiivaasti muiden tänä iltana nuorista huolehtivien kanssa.
Keskusteluryhmissä nuorisotyöntekijät, poliisit ja vartijat viestittelevät toisilleen, missä kukin on, minne he ovat menossa, mitä illan aikana tapahtuu, missä nuoria on ja minne nuoret ovat menossa.
Aikuiset seuraavat myös nuorten omia chatteja.
Tänä iltana ei näyttäisi ainakaan vielä olevan mitään erityisiä isoja kokoontumisia. Oulunkylässä on ryhmä ostarilla juhlimassa.
Viestin mukaan nuoret ovat kuitenkin häipyneet "kuin tuhka tuuleen" ennen nuorisotyöntekijöiden tuloa paikalle.
Chatit laulavat koko ajan.
– On olemassa erilaisia porukoita, mutta en todellakaan kutsuisi niitä jengeiksi, koska jengit ovat järjestäytynyttä rikollisuutta, sanoo Helsingin Nuorisotyö raiteilla -hankkeen työntekijä Anki Herlin.
Herlinin mukaan nuorilla on laajat verkostot sosiaalisen median kautta. Pääkaupunkiseudun nuoret liikkuvat yhdessä ja viettävät aikaa erilaisissa paikoissa.
Viime syksynä monena viikonloppuna satoja nuoria kokoontui eri puistoihin. Kymmeniä vuosia nuorisotyötä Helsingissä tehneen Herlinin mukaan ne ovat huolestuttavia tapahtumia, koska niihin voi hakeutua erilaisia ryhmiä varta vasten häiriköimään.
Esimerkiksi syksyllä Alppipuistossa kymmenen hengen nuorisoryhmä hyökkäsi veitsen kanssa ryöstämään 15-vuotiaan.
Metrossa häslää joukko 9–10-vuotiaita poikia. Tämän ikäiset eivät enää leiki kirkonrottaa pihalla, nuorisotyöntekijät toteavat. Monilla on tekemisen puutetta.
– Koronarajoituksia jatketaan 10.1. asti. Se on nuorten koko joululoma, Anki Herlin sanoo painokkaasti.
Kun nuorisotalot, kirjastot, uimahallit ja kaikki julkiset tilat ovat kiinni, eikä koulussakaan näe kavereita, loma tulee olemaan ostareilla ja kauppakeskuksissa notkumista.
– Jos ulkona on tosi huono keli, niin kyllä nuorilla alkaa päässä kolisemaan, Herlin pelkää.
Korona saisi jo nuorisotyöntekijän mielestä hellittää.
Kadulla pahoinvointi näkyi erityisesti keväällä. Silloin oli hiljaista, mutta ne, jotka ulkona tulivat vastaan, olivat Herlinin mukaan melko huonovointisia. Nuoret puhuivat nuorisotyöntekijöille siitä, että perheissä oli työttömyyttä ja vähemmän rahaa. Osa tippui koulusta etäkoulun vuoksi.
– Kyllä sen on huomannut, että lastensuojeluilmoitukset ja ihmiset pahoinvointi yleisesti ovat lisääntyneet tosi paljon.
Kello 19 Vuosaari
Otamme kauppakeskus Columbuksessa kahvit.
Vartijat tulevat keskustelemaan nuorisotyöntekijöiden kanssa. He vaihtavat tietoa myös lastenkodin ja poliisin kanssa. Puhelimet soivat.
Karkuri on matkalla Vuosaareen.
Pitkin Helsinkiä joka ilta kulkeva nuorisotyöntekijä Herlin kertoo, että laitoksista karanneita tulee vastaan usein.
– Kyllä me saamme aika usein tietoa siitä, että joku on lähtenyt omille teilleen helsinkiläisistä laitoksista tai ympäri maata.
Ainoastaan Helsingissä poliisin tietoon tulee 900 niin sanottua hatka-tapausta, jossa lapsi tai nuori on karannut lastensuojelulaitoksesta. Helsingin nuorisoyksikön poliisin, Marko Forssin mukaan nuori voi karata laitoksesta vaikka joka viikko, eikä siitä seuraa sanktioita.
Myös Herlinin työssä hatkat näkyvät. Katu ei ole hyvä paikka karkulaiselle.
– Helsingissähän on useita nuoria, jotka ovat omilla teillään. Osa heistä on huonovointisia ja heillä on vahvaa päihdekäyttöä ja esimerkiksi itsensä myymistä, jotta saisi yösijaa tai aineita, hän kertoo.
Herlinin mukaan tällaisia nuoria on kuitenkin todella pieni osa, eikä nuorisotyöntekijöiden työ ei ole vain karkulaisten perässä juoksentelua.
– Mutta turha sitä asiaa on kaunistellakaan.
Poliisi ja lastensuojeluviranomaiset ovat vaatineet lastensuojelulain kiristämistä, jotta esimerkiksi laitoksissa voitaisiin rajoittaa enemmän lasten ja nuorten liikkumista.
– Olen täysin samaa mieltä, koska kadulla nuoret eivät ole turvassa.
Herlin tuntee ja tietää paljon rikoksia tehneitä, oireilevia nuoria. Myös Vallilassa syksyllä nuoren miehen kuoliaaksi puukottamisesta epäillyt 14- ja 16-vuotiaat ovat hänelle tuttuja.
Herlinin mukaan myös päihdehoitoja pitäisi saada lapsille ja nuorille paremmiksi.
– Jos 14-vuotias joutuu odottamaan kuukauden katkolle pääsyä, niin ei ole hyvä. Näistä asioista vaietaan, niistä ei edes puhuta.
Jätämme vartijat, lastensuojeluviranomaiset ja poliisin hoitamaan karkurin takaisin lastenkotiin.
Lähdemme metrolla kohti Rautatieasemaa.
Kello 20 Helsingin päärautatieasema
Asemalla on erilaisia nuorisoryhmiä siellä täällä – poliiseja ja vartijoita näkyy myös.
Puhumme useiden nuorten kanssa. He kertovat tulleensa tapaamaan frendejä, käymään syömässä ja hengailemaan.
Lähes kaikki jututtamamme nuoret ovat kuitenkin nähneet tai kuulleet ryöstöistä tai muista uhkaavista tilanteista.
16-vuotias Benjamin kertoo, ettei ole nähnyt väkivaltaa, mutta hänelle on uhkailtu, huudeltu ja haukuttu: "ihan perusjuttuja".
– Ei ne ole olleet tuttuja, ihan random-tyyppejä, hän kertoo.
Toisessa porukassa niin ikään 16-vuotiaat pojat kertovat, että joskus eteen tulee uhkaavia tilanteita, eikä Rautatieasemalla ja sen ympäristössä aina ole turvallista.
– Omalla riskillä täällä ollaan. Et sä voi ikinä tietää, miten sulle käy. Mulle ei ole käynyt mitään, mutta monelle muulle on, Yusuf sanoo.
– Täällä liikkuu kaikenlaista jengiä. Jos sä kävelet esimerkiksi Kaisaniemen puistossa yksin, niin en usko, että sulle käy hyvin. Täällä on vaarallista jengiä, jotka miettivät pahaa. Jos ne näkevät, että sulla on hyvät vaatteet, ne tulee ottamaan ne tai rahaa sulta, hän kertoo.
– Se on alkanut leviämään täällä stadissa. Täällä kokoontuu liikaa jengiä. Täällä hengaa enemmän mamutaustaisia kuin suomalaisia, hän kertoo havainneensa.
Poliisin tietoon tulleiden nuorten tekemien ryöstöjen määrä on lisääntynyt viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan joka vuosi poliisin tietoon tulee noin sata ryöstöä, joissa tekijä on alle 15-vuotias. Helsingissä nuorimmat ovat olleet 10-vuotiaita.
Iltalehden ja Tilastokeskuksen tilastojen mukaan alaikäisten ryöstöissä ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina.
Marraskuussa Helsingin poliisi kuitenkin kertoi, ettei se tilastoi rikoksesta epäiltyjen etnisyyksiä. Poliisin mukaan arviolta 90 prosenttia rikoksia tekevistä nuorista on syntynyt Suomessa.
– Se, että osa rikoksia tekevistä nuorista tulee eri kieli- ja kulttuuritaustoista, vastaa kutakuinkin nuorison koostumusta Helsingissä, sanoi ylikomisario Jari Taponen Helsingin poliisista.
Nuorisotyöntekijä Anki Herlinin mielestä maahanmuuttajataustaisten nuorten vanhempien osallisuus yhteiskuntaan pitäisi taata paremmin.
Lasten kotoutumisesta puhutaan paljon, mutta olisi tärkeää, että vanhemmat oppisivat olemaan ja pysymään mukana yhteiskunnassa.
– Vahva suositus sille, että vielä enemmän opetettaisiin suomen kieltä ja tuettaisiin perheitä, hän sanoo.
Yusufin kaveri Salim toteaa, että hän jättää taakseen kaverit, jotka tekevät rikoksia.
– Mun isä kasvattaa mut hyväksi.
Kello 21 Rautatieasema
Lähellä Rautatieaseman pääovia seisoskelee kolme nuorta tyttöä. Hekin kertovat tulleensa tapaamaan kavereitaan, kiertelemään kaupoissa, syömään. Muita paikkoja ei lähellä ole, ja he ovat tulleet eri puolilta Helsinkiä.
Tytöt tuntevat olonsa turvalliseksi, sillä tuttuja nuorisotyöntekijöitä ja poliiseja on asemalla paljon.
– Joskus jotkut vanhemmat miehet ovat yrittäneet jotain, muuten on ollut turvallista, kertoo 14-vuotias Enni.
Hänen kaverinsa, 13-vuotias Vilma, aikoo lähteä kotiin kohta, koska hänellä on kello 21.30 kotiintuloaika. Muut tytöt aikovat lähteä jonnekin muualle.
Kymmenen aikaan asemalle on kokoontunut joitakin kymmeniä nuoria. He käyvät tupakalla etuovella, huutelevat ja melskaavat, nauravat. Vaikka tunnelma välillä on meluisa, se on rauhallinen.
Poliisit päivystävät ja juttelevat nuorten kanssa. Heidän mukaansa on aika tavallinen perjantai-ilta: viime aikoina nuoria on kokoontunut tavallista enemmän asemalle, kun nuorisotilat ja muut julkiset tilat ovat koronan takia kiinni.
Poliisikin pitää isoja, satojen nuorten puistokokoontumisia huolestuttavana, koska niissä on myös mukana päihteitä ja niissä tapahtuu rikoksia.
– Ilmasto pitää onneksi huolen siitä, että joukkokokoontumisia on tuskin tulossa talvisaikaan, ylikonstaapeli Leea Mattila poliisin ennalta estävästä toiminnosta sanoo.
Mattilan mielestä Helsingin Sanomien syksyllä julkaisemasta jutusta 100–150 hengen väkivaltaisesta nuorisojoukosta sai virheellisen kuvan siitä, että Helsingissä liikkuisi iso joukko yhdessä. Monet nuoret pelästyivät uutista.
Sitä Mattilakaan ei kiellä, etteikö pienempiä ongelmaisia ryhmiä liikkuisi ympäri pääkaupunkiseutua.
– Helsingissä ja ympäri pääkaupunkiseutua liikkuu porukoita, joille on kasautunut joitakin juttuja. Me pyrimme näitä nuoria tunnistamaan ja auttamaan yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Lähtökohtaisesti nuoret eivät ole pahoja, hän sanoo.
Partansa palmikoinut vanhempi konstaapeli Kalle Mäkelä tulee kertomaan Mattilalle, että arviolta 14-vuotiaat tytöt ovat lotraamassa Rautatieaseman vessassa viinalla.
Kello 22 Rautatieaseman pääovi
Kohta kahta tyttöä saatetaan poliisisaatossa mustaan maijaan. Kuulostaa siltä, että tytöt potkivat autoa sisäpuolelta. Poliisin mukaan tytöt olivat lantranneet aseman vessassa Viru Valgeeta.
Poliisit aikovat selvittää tyttöjen henkilöllisyyden ja ilmoittaa vanhemmille ja lastensuojeluviranomaisille tapahtuneesta.
– Viikonloppuihin kuuluu tällainen. Kyllä arkenakin tällaista voi tapahtua, sanoo vanhempi konstaapeli Tiina Alanen.
Onko Rautatieasema turvallinen tai turvaton paikka?
– Riippuu siitä, että kenelle. Jos olisin nuori lapsi, niin en olisi täällä yksin ilman vanhempia. Sitähän me täällä katsomme, että lapset eivät ole olisi täällä ainakaan ilman vanhempien lupaa. Mutta kyllä minä sanoisin, että Suomessa on turvallista olla, hän jatkaa.
Monet nuoret ovat kertoneet illan aikana kuitenkin nähneensä tai kokeneensa uhkaavia tilanteita. Ovatko ne lisääntyneet?
– Ei voi sanoa, että ne olisivat lisääntyneet. Rautatieasemakin tyhjenee illan mittaan. Kun tulemme tänne yhdeltä, niin ei täällä ole ketään.
Ovatko lapset siihen mennessä menneet kotiin vai siirtyneet jonnekin muualle?
– Kyllä he kotiin mielestäni menevät, konstaapeli sanoo.
Juttuun täydennetty 19.12.2020 kello 13.43 poliisin henkirikostilastoihin liittyen seuraavaa: "Poliisin tilastoissa henkirikoksiin luetaan tapon ja murhan lisäksi näiden yritykset. Tämän vuoden tilastossa suurin osa tapauksista on ollut tapon yrityksiä."
Lue seuraavaksi:
Ministeri Ohisalo nuorisojoukoista: "Erityisesti suuremmissa kaupungeissa täytyy olla valppaana"