Koronan vaikutukset suomalaisten hyvinvointiin vaihtelevat selvästi alueittain, ilmenee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n syksyn aikana kerätystä FinSote-kyselyn tuloksista.
THL julkisti keskiviikkona aamuyöstä ennakkotietoja kyselytutkimuksesta, johon on vastannut 16 600 suomalaista. Kyselyn vastaajat ovat 20 vuotta täyttäneitä Suomessa vakituisesti asuvia henkilöitä. Yläikärajaa heillä ei ole.
Kyselyyn vastanneiden mukaan koronaepidemian ja -rajoitusten vaikutukset ovat heijastuneet ihmisten arkielämään, taloudellisiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä elintapoihin.
Uudellamaalla koronaepidemia on ollut vakavin, joten myös sen vaikutukset arkielämään ja palveluihin näkyvät muuta maata enemmän. Esimerkiksi Itä-Uudellamaalla joka kolmas hoitokäynti lääkärillä tai hoitajalla ei ole toteutunut suunnitellusti maaliskuun 2020 alun jälkeen. Vastaava luku koko maassa on 22 prosenttia.
Vastanneista joka neljäs 55 vuotta täyttänyt kertoi peruuntuneista tai siirtyneistä hoitokäynneistä Helsingistä, Vantaa-Keravalta ja Länsi-Uudeltamaalta. Vähiten muutoksia suunniteltuihin hoitokäynteihin raportoitiin Pohjois-Pohjanmaalta. Siellä muutoksia oli noin 15 prosenttia.
Yksinäisyyttä koettiin eniten Helsingissä
Kaikkialla maassa näkyy sosiaalisen kanssakäymisen vähentyminen ja yksinäisyyden kokemuksen lisääntyminen.
Eniten yksinäisyys on kuitenkin lisääntynyt Helsingissä. Noin 44 prosenttia helsinkiläisvastaajista kokee yksinäisyyden lisääntyneen. Muuhun maahan verrattuna kaupungin osuus on selkeästi suurempi, vastaava luku koko maassa on 32 prosenttia.
Yksinäisyyttä on tuonut osin myös etätyöhön siirtyminen. Helsinkiläisistä etätyötä koronaepidemian aikana on lisännyt keskimäärin 74 prosenttia vastaajista, kun vastaava luku koko maassa on 48 prosenttia.
Yksinäisyyden korostuminen näkyy ikääntyneiden vastauksissa, mutta myös nuorten 20–30-vuotiaiden aikuisten kokemuksissa.
– Ikääntyneet kokivat yksinäisyyden ja univaikeuksien lisääntyneen. Noin joka viides koki nukahtamisen vaikeutuneen ja painajaisten lisääntyneen, sanoo erikoistutkija Katja Ilmarinen THL:stä.
Myös ikäihmisten liikunta vähentyi, vaikka toisaalta joka kymmenes yli 80-vuotias kertoi lisänneensä liikuntaa korona-aikana. Noin joka viides ikääntynyt on ollut myös huolestunut tartunnan saamisesta.
Ikäihmisillä digitaaliset taidot ovat usein nuorempia heikommat, joten palveluiden ja yhteydenpidon siirtyminen etäyhteyksien taakse näkyy ainakin osan iäkkäämpien yksinäisyyden kokemisena.Valmiudet käyttää verkkopalveluita ovat erilaiset ja virkistystoiminnan siirtyminen verkkoon näkyy varmasti arjen muutoksena.
– Ikäihmiset myös noudattivat sosiaalisten kontaktien rajoittamista kuuliaisesti, joten se näkyy varmasti yksinäisyyden kokemisena, Ilmarinen arvioi.
Myös yhteydenpito läheisiin muuttui, kun lapsille ja lastenlapsille ei suositeltu tapaamisia vanhempien ja isovanhempien kanssa.
Toisaalta myös otettiin uusia tapoja käyttöön, esimerkiksi hyödynnettiin Suomen luontoa ja yhteiskunnan väljyyttä ulkoilun ja hyvinvoinnin lähteenä: järjestettiin piha- ja parvekejumppia, kävelykokouksia, laulutilaisuuksia ja tapaamisia ulkona.
Ilmarisen mukaan nuoret aikuiset kokevat korona-ajan yksinäisyyttä hieman eri syystä.
– He elävät aktiivista elämänvaihetta, joten koronaviruksen tuomat rajoitukset kohdistuivat nimenomaan heidän elämäntyyliinsä, sen muuttumiseen ja sitä kautta yksinäisyyteen, Ilmarinen arvioi.
– Nuorissa on enemmän yksin asuvia, ei olla vielä naimisissa, eikä ole omaa vakiintunutta perhettä vielä, ja pääkaupunkiseudulla asuvien nuorten läheiset saattavat olla maakunnissa, sanoo puolestaan THL:n johtava asiantuntija Anna-Mari Aalto.
Aallon mukaan myös vanhempien ikäryhmässä on paljon yksin asuvia, mikä myös heillä heijastuu yksinäisyyden kokemiseen.
Korona-aika on lisännyt taloushuolia
Korona-ajan rajoitukset ovat vaikuttaneet myös ihmisten toimeentuloon. Tulosten mukaan joka viides 20−74-vuotiaista kokee, että koronaepidemia on heikentänyt taloudellista tilannetta vähintään jonkin verran.
Eniten taloudellisia vaikutuksia on ollut Uudellamaalla Helsingissä ja Vantaalla, mutta pääkaupunkiseudun lisäksi myös Lappi ja Varsinais-Suomi nousevat muuta maata korkeammiksi. Taloudellisen tilanteen heikentyminen on näissä maakunnissa hieman yleisempää kuin maassa keskimäärin.
– Lapissa matkailun vähentyminen tuntuu monen perheen arjessa, Anna-Mari Aalto THL:stä sanoo.
Voit keskustella aiheesta 17.12. kello 23:een saakka.
Lue myös:
Koronavuosi on ollut tapahtumajärjestäjän painajainen – toteutuu, ei toteudu, toteutuu